Kirjoitelmaohjeet

Laatinut Veikko Rekunen Ylistaron lukiosta, Maxx tuunannut ja ajantasaistanut ja laajentanut. https://markkuperala.com/yo-kirjoitukset/englannin-yo-kirjoitelmaan-liittyvia-ohjeita/

1. MIKÄ ON KIRJOITELMA

Kirjoitelmassa kokeillaan kykyäsi

  • viestiä vieraalla kielellä selkeästi ja miellyttävästi
  • käyttää vierasta kieltä mahdollisimman aidosti ja virheettömästi
  • käyttää valittuun aiheeseen tyylillisesti sopivia sanoja ja sanontoja

2. AIHEEN VALITSEMINEN

Jos aine on ohjattu, lue ohjaus tarkoin. Siinä saatetaan

  • määrätä mitä ja/tai miten on käsiteltävä
  • esittää kysymyksiä, joihin on vastattava
  • antaa vihjeitä, joista voit itse valita käyttökelpoisimmat

HUOM! ÄLÄ

  • valitse aihetta, jonka otsikkoa et ymmärrä
  • kopioi ohjausta tai sen osia kirjoitelmaasi
  • älä kopioi päivän kokeen muuta tekstiä kirjoitelmaasi
  • älä kirjoita ennalta valmistettua tai jostain opettelemaasi tekstiä, ellei se sovi aiheeseen (ja mieluummin ei silloinkaan – voipi olla, että opeteltu juttusi tunnistetaan)

Jos et osaa heti valita sopivaa aihetta, kokoa paperille kustakin aiheesta mieleesi tulevia seikkoja ja kirjoita sitten siitä, josta sinulla tuntuu olevan eniten sanottavaa. Ei siis kannata aloittaa umpimähkäisesti. Jos et ole täysin varma asiastasi, jäsennä aihe paperille ennen kirjoittamistasi.

Aiheita on yleensä viittä päätyyppiä, jotka tietysti voivat esiintyä sekoitettuinakin:

a) kertova (My Saturday Evening)

b) kuvaileva (My Family)

c) abstrakti (Friendship)

d) väittelevä (The Advantages and Disadvantages of School)

e) puhe (A Speech on Your Grandmother’s Birthday)

 

HUOM! Otsikointia ei enää tarvita. Nykyään sähköisessä kokeessa riittää oikeaan vastauslaatikkoon kirjoittaminen. Omaa otsikkoa EI saa tehdä, ellei sitä erikseen pyydetä (harvinaista).

 

3. KIRJOITELMAN KOKOONPANO

Kirjoitelmana ei voida pitää sitä, että sijoittaa joukon sanoja peräkkäin kieliopillisesti oikeaan järjestykseen. Kirjoitelman on oltava looginen kokonaisuus, jossa on johdanto, käsittely ja kirjoitelman lyhyydestä huolimatta mielellään myös loppulause.

Johdanto

Johdanto muodostuu lyhyessä kirjoitelmassa yleensä yhdestä ainoasta kappaleesta, joka ei saa olla liian pitkä. Johdantoon voi käyttää korkeintaan n. 1/8 koko kirjoitelman pituudesta, eli parisenkymmentä sanaa. Johdannon tarkoitus on selvittää mistä asiasta kirjoitetaan ja kuinka kirjoittaja asiaan suhtautuu. Usein kannattaa mennä ‘in medias res‘ eli nopeasti asiaan.

Johdannossa tulisi välttää kaavamaisia alkuja ja itsestäänselvyyksiä. Abstraktiaiheissa kannattaa aloittaa jollain yleistävällä huomautuksella omakohtaisen esimerkin sijaan, ettei käsittely lipsahda väärille urille.

Muista, että johdannon tarkoitus on saada lukija kiinnostumaan tekstistäsi!

Käsittely

Vieraan kielen kirjoitelma on niin lyhyt, että varsinaiseen aiheen käsittelyyn voidaan käyttää vain 1-3 kappaletta. Jokaisen kappaleen on pysyttävä asiassa ja vietävä aiheen käsittelyä eteenpäin. Otsikko on siis pidettävä mielessä koko ajan, ettei käsittely päädy harhateille. Käsittelyssä on käytettävä vaihtelevanpituisia virkkeitä ja erilaisia lauserakenteita, kuitenkaan liioittelematta (kirjoitelma on näyteikkuna taitoihisi). Etenkin passiivin hallinta ja käyttö tekee usein ns. psykologisen vaikutuksen. Aina on kuitenkin muistettava luonteva kielenkäyttö.

Lopetus

Kirjoitelma voidaan usein päättää ilman erillistä loppulausettakin siten, että asian käsittelyn päättyessä päättyy kirjoitelmakin. Jos kuitenkin kykenet tiivistämään kirjoitelmasi ydinajatukset yhteen tai kahteen loppulauseeseen, niin se on pelkästään myönteistä. Onko vaihtoehtoja ‘In conclusion’-sanonnalle? ON.

Muuta muistettavaa

Sanaston oikea hallinta on äärimmäisen tärkeää. Käytä ainoastaan tuttuja sanoja, kuitenkin niin että vältät toistoa keksimällä sopivia synonyymejä. Jos et muista jotain yksittäistä sanaa, älä mieti liian kauan välttääkseni paniikkia. Keksi kiertotie tai muovaa koko lause uuteen asuun. Muista myös, että useimmiten suora käännös suomesta johtaa väärään sanajärjestykseen tai vaikutelmaan englannissa.

Suomenkielestä sallitaan yleensä vain sana ‘the sauna’ sekä tietysti henkilön- ja paikannimet. Älä missään tapauksessa kirjoita jonkin sanan perään, että ‘tämä tarkoittaa sitä ja sitä’. Jos olet oikeassa, on turha osoittaa oma epävarmuutensa, jos taas olet väärässä, mitkään selitykset eivät asiaa paranna.

Älä käytä slangia (gonna pro going to, wanna pro want to, ain’t pro is not) äläkä lyhennettyjä muotoja (can’t pro cannot, don’t pro do not) muutoin kuin mahdollisesti suorissa lainauksissa jonkun henkilön puheesta. Ne ovat nimenomaan puhekieltä, eivät kirjakieltä. No, eivät lyhennetyt muodot pisteitä vie, mutta jos niitä ei käytä, pitää tietää vaikkapa kysymyslauseen sanajärjestys. Vrt. Don’t you love me anymore? vs. Do you not love me anymore?

Ilmaise mielipiteesi selkeästi. ‘Lällärikamaa’ on tuskallista lukea, ja se vaikuttaa myös kielen tasoon heikentävästi. Vältä siis epävarmaa aprikointia. (It is my opinion that … 17 merkkiä meni eikä mitään ole sanottu. Pois tämmöiset.)

Muista, että englannin kielessä jokaisella välimerkillä on oma merkityksensä.

Pitkän englannin ylioppilaskirjoitelman ohjepituus on 700 – 1300 MERKKIÄ. Siis merkkiä, ei SANAA. Pistevähennys ylipituudesta tulee, jos kirjoitelman merkkimäärä ylittyy vaikkapa vain yhdellä (1). Eli 1301 merkkiä on -9p. Tämä vähennys otetaan vain kerran vaikka sitten kirjoittaisi kuinka pitkästi. Eli eipä ole kenelläkään varaa kirjoittaa yhtään annetun 700-1300 merkin ohjemäärän yli .

Merkkimäärän alituksista ei rangaista erityisellä pistevähennyksellä, koska kovin lyhyestä kirjoitelmasta ei luultavasti heru kovasti pisteitä muutenkaan.

Syksystä 2023 alkaen kirjoitelmien arvioinnissa käytetään uutta kriteeristöä. Lautakunta on julkaissut ns. maamerkkiaineita auttamaan opiskelijaa tunnistamaan tekstin tason. Arvioinnissa käytettävät pisteet ovat 99, 94, 84, 74, 64, 54, 44, 28, 14 ja 0. Lautakunta on testannut uutta pistetaulukkoa jo pidettyjen kokeiden tuloksilla ja tulos oli, ettei uusi pistetaulukko juurikaan vaikuta loppuarvosanoihin. Uutena arviointikriteerinä on ‘Tekstilajin mukainen rakenne’, joka sinultakin löytyy, kun suunnittelet kirjoitelman ja etenet ammattimaisella asenteella. Oletko visuaalinen oppija? Mona Lisa vääntää homman rautalangasta.

Todetaan nyt vielä Pontius Pilatus-opetuksena (=tämän jälkeen vastuu on SINULLA, me maikat olemme pesseet kätemme eli kertoneet asian eteenpäin), että kirjoitelmassa annettua ohjantaa pitää noudattaa, sen kysymyksiin vastata, sen muita ohjeita noudattaa. Kirjeeseen pitää laittaa aloitus ja lopetus, puheeseen pitää laittaa aloitus ja lopetusfraasi. Jos nämä eivät toteudu sinun kohdallasi, arvostelussa on hohhoijaa helppo ratkaisu ottaa pistevähennystä

Eipä passaa nykyään vain hurauttaa noin 1300 merkkiä ruudulle kuha on hänessä-meiningillä. Voita suurin vastustajasi (=itsesi) ja etene kriittisellä, mutta päättäväisellä asenteella perustellen itsellesi, mikä on tämän työn alla olevan virkkeen olemassaolon oikeutus. Miten se liittyy edeltävään kerrontaan? Miten se vie asiaasi eteenpäin? Jo tämmöinen minitesti virkkeelle auttaa sen loogisuuden saavuttamisessa eli kun on kirjoittamisessa plääni, se rakennekin paranee siinä samalla. Ajatusta myös sanaston valintaan (“lukiosanoja” peliin enemmän kuin “peruskoulusanoja”) , kieliopin ja rakenteiden monipuoliseen esittelyyn sekä tekstin sidosteisuuteen niin ollaan jo pitkällä eli voit siirtyä kohtaan neljä alla.

Tekstin LUETTAVUUS on se olennaisin juttu. Virkkeesi eivät ole niin pitkiä ja monimutkaisia, että ne pitää lukea moneen kertaan, jotta ymmärtää sanoman. Silloin on lukemisen flow mennyttä. Pöljät lyöntivirheet (esim. ypu kun piti olla you) hankaloittavat myös vaivatonta lukemista. Suunnittelu ja sen tuloksena looginen käsittely lisää luettavuutta ja lukija alkaa ehkä nyökkäillä, että joo, näinhän se onkin. Se olisi kirjoittajalle voitto. Siihen päälle niin tarkkaa sanastoa kuin osaat varmasti käyttää ja vaihtelua rakenteisiin, niin ollaan jo tosi pitkällä.

4. TARKISTUS

Kirjoitelma on aina tarkistettava! Jos aikaa on niukalti, on tarkistettava ainakin seuraava:

 

Yksi tarkistus on harvoin riittävä, joten koko teksti on muistettava tarkistaa useampaan kertaan. Osaatko myös  pilkkusäännöt? Yo-kokeessa on kuitenkin muistettava ehdoton aikarajoitus.