Alkoholin haittavaikutukset
Alkoholin liikakäytön haitat
Haittavaikutukset tiivistetysti:
Aivojen toiminta: keskittymiskyvyn heikkeneminen, unihäiriöt, hermostuneisuus,
masentuneisuus, muistihäiriöt, epilepsia, aivojen surkastuminen, väkivaltaisuus
Sisäelimet: mahakatarri, ruoansulatuselimistön verenvuodot, haimatulehdus,
maksatulehdus, rasvamaksa, maksakirroosi, syövät (suu, nielu, suolisto, maksa, haima)
Sydän ja verisuonet: rytmihäiriöt, verenpaineen nousu, sydänkohtaus, sydänrappeuma
Muita ongelmia: lihominen, sormien ja varpaiden tunnottomuus, heikkous ja vapina,
tautien vastustuskyvyn heikkeneminen, hormonihäiriöt, hedelmättömyys ja impotenssi,
sikiövauriot (FAS = Fetal Alcohol Syndrome)
Alkoholin haittavaikutuksista laajemmin
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten kokonaiskulutus on tällä hetkellä eurooppalaista
keskitasoa. Väestötasolla alkoholin aiheuttamien haittojen kokonaismäärä kasvaa suorassa
suhteessa kokonaiskulutukseen. Viimeisen 20 vuoden aikana väkevien alkoholijuomien osuus
kulutuksesta on merkittävästi pienentynyt, mutta mietojen viinien, siiderien ja long drink -juomien
osuus on kasvanut. Eniten juova 10 % väestöstä käyttää noin puolet juodusta alkoholista:
2016 tutkimuksessa suurkuluttajia 200000 (naiset >12, miehet >23 annosta/vko).
Haittoja syntyy jo alkoholin lyhytaikaisesta liiallisesta käytöstä, mikä näkyy esimerkiksi tapaturmina
tai järjestyshäiriöinä. Osa haitoista on välillisiä kohdistuen läheisiin, lähiympäristöön tai yhteiskuntaan.
Runsaan juopottelun lopettaminen johtaa vieroitusoireyhtymään tai jopa juoppohulluuteen.
Vieroitusoireina esiintyy unettomuutta, levottomuutta, pahoinvointia, ahdistusta, vapinaa,
hikoilua ja sydämentykytystä. Juoppohulluudessa esiintyy lisäksi näkö- ja kuuloharhoja, kuumetta,
kouristuksia ja vihaisuutta.
Liikenteen rattijuopumustapauksissa on vuosien 2015-2017 aikana kuollut keskimäärin 50 ja
loukkaantunut 540 henkilöä vuosittain. Rattijuoppouden raja on Suomessa 0,5 promillea.
Autolla ajaminen ja muut monipuolista tarkkaavuutta vaativat tehtävät tavallista huonommin
rajan ylittyessä: välillä 0,5–1,0 liikenneonnettomuusriski kolminkertaistuu, > 1 riski
yhdeksänkertaistuu. Väsymys on vaarallinen lisätekijä.
Yli 500 päihtynyttä ihmistä kuolee vuosittain tapaturman, itsemurhan tai väkivallan uhrina
(vastaa noin 15 %). Suurin osa näistä tapahtuu työikäisille miehille. Alkoholi on osasyy monissa
hukkumisissa, vesiliikenneonnettomuuksissa, putoamisissa ja kaatumisissa, liikenneonnettomuuksissa
sekä tulen ja kylmyyden tai kuumuuden aiheuttamissa tapaturmissa.
Alkoholisairaudet muodostavat huomattavan taakan terveyspalvelujärjestelmälle. Vuonna 2017
terveydenhuollon vuodeosastoilla rekisteröitiin noin 22 900 hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus oli
yhtenä hoidon syynä. Varsinaisilla alkoholisairauksilla tarkoitetaan sairauksia, joiden ainoa tai tärkein
aiheuttaja on runsas alkoholinkäyttö. Näistä merkittävimpiä ovat alkoholiriippuvuus, alkoholimyrkytys,
alkoholipsykoosit, alkoholimaksasairaudet ja haimatulehdus. Vuonna 2017 alkoholisairaudet ja
alkoholimyrkytykset olivat sydän- ja verisuonisairauksien ja syöpien jälkeen työikäisten (15–64-v.)
miesten ja naisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy: niihin menehtyi joka seitsemäs mies ja joka
yhdestoista nainen, yhteensä noin 1000 ihmistä. Ne esiintyvät kuolemansyynä Suomessa 3–4 kertaa
useammin kuin Ruotsissa ja Norjassa.
Alkoholiriippuvaisilla ja alkoholin suurkuluttajilla esiintyy runsaasti neurologisia ja psykiatrisia ongelmia:
epilepsiariski on kymmenkertainen ja aivovammat ovat noin kolme kertaa yleisempiä kuin muussa
väestössä. Pikkuaivojen surkastuminen, erilaiset ääreishermojen sairaudet, muistihäiriöt ja tylsistyminen
ovat yleisiä. Heillä esiintyy muita enemmän masentuneisuutta ja ahdistuneisuushäiriöitä, myös
itsemurhariski on suurentunut.
Alkoholinkäyttöön liittyy runsaasti unihäiriöitä esim. uniapneaa tai katkonaista unta.
Runsas ja jatkuva alkoholin käyttö aiheuttaa maksasolujen tulehdusta, joka vuosien kuluessa johtaa
sidekudoksen muodostumiseen ja kirroosiin (noin 90% on alkoholin aiheuttamia). Alkoholi on myös
yleisin äkillisen haimatulehduksen aiheuttaja.
Runsas alkoholikäyttö kohottaa verenpainetta ja lisää sydämen rytmihäiriöitä. Humalajuomiseen
liittyy merkittävä sydäninfarkti-, äkkikuolema- ja aivoverenkierron häiriön vaara ja se voi pitkittyessään
aiheuttaa sydänlihaksen rappeutumista. Runsas käyttö aiheuttaa lihomista ja usein metabolisen
oireyhtymän kaikkine seurannaisvaikutuksineen.
On arvioitu, että noin 4 % maailman kaikista syövistä johtuisi alkoholista. Syöpävaara epäillään johtuvan
ainakin osaksi etyylialkoholista ruoansulatuskanavassa syntyvästä asetaldehydistä. Tutkimusten mukaan
jo 50 gramman päivittäinen alkoholiannos aiheuttaa pitkään käytettynä 2–3-kertaisen riskin sairastua
suun, nielun, kurkunpään tai ruokatorven syöpiin ja noin 1,2–1,5-kertaisen riskin sairastua suolisto- tai
rintasyöpiin. Maksakirroosipotilaista 10–20 %:lle kehittyy maksasyöpä.
Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01120
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01084
https://wwwliikenneturva.fi/tilastokatsaus/rattijuopumus.pdf