1. Perusnimi annetaan pisimmän hiiliketjun nimen mukaan.

2. Funktionaalinen ryhmä (tärkein) näkyy perusnimen päätteestä. Ryhmän paikka näkyy numerosta.

3. Ketju numeroidaan niin, että funktionaalisille ryhmille ja sivuketjuille saadaan mahdollisimman pienet

4. Substituentit kirjoitetaan perusnimen eteen aakkosjärjestyksessä (numeroineen).

5. Funktionaalisten ryhmien ja substituenttien lukumäärä ilmaistaan etuliitteellä:
 kaksi = di, kolme = tri, neljä = tetra, viisi = penta, …

Esim.

3-etyyli-5,5-dimetyyli-3-hepteeni

 

 

4-etyyli-1,2-dimetyylisykloheksaani