Hiilivedyt sisältävät vain HIILTÄ JA VETYÄ, jotka kiinnittyvät toisiinsa kovalenttisin
sidoksin. Vedyistä lähtee vain 1 sidos, mutta hiilistä aina 4 sidosta, koska ne tarvitsevat
4 el.paria päästäkseen oktettiin. Sidokset ovat suuntautuneet tetraedrimaisesti 109^o kulmin.

Hiilivedyt voivat olla avoketjuisia, rengasrakenteisia ja eri tavoin haaroittuneita.
Hiilivetyjen olomuoto riippuu hiiliketjun pituudesta: lyhyet kaasuja, pitkät kiinteitä.
Hiilivedyt ovat hyviä rasvojen ja lian liuottajia. Osa niistä on syöpää aiheuttavia eli
karsinogeenisia aineita.

Hiilivetyjä esiintyy maakaasussa ja maaöljyssä sekä imeytyneinä liuskekiviin.
Niitä käytetään polttoaineina ja kemianteollisuuden raaka-aineina, kun valmistetaan
esim. muoveja, lääkkeitä, tekokuituja, liuottimia …).

Hiilivedyt krakkautuvat eli pilkkoutuvat kuumennettaessa hapettomissa olosuhteissa.
Tätä hyödynnetään bensiinin valmistuksessa.

Hiilien lukumäärän kertoo etuliite ja sidostyypin pääte.

1 = MET(AN)- 2 = ET(AN)- 3 = PROP(AN)-

4 = BUT(AN)- 5 = PENT(AN)- 6 = HEKS(AN)- …

Hiilivedyt jaetaan sidostyyppien mukaan.

Tyydyttyneet, ALKAANIT: vain yksinkertaisia C-C sidoksia,

esim. metaani, etaani, propaani, butaani, pentaani, heksaani…

Tyydyttymättömät, ALKEENIT ja ALKYYNIT: myös kaksois- ja kolmoissidoksia C=C ja C=C

esim. eteeni, propeeni, buteeni, penteeni, hekseeni …

esim. etyyni, propyyni, butyyni, pentyyni, heksyyni …