Jaksollinen järjestelmä ja pääryhmät
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kehitti Dimitri Mendelejev
Alkuaineet on numeroitu ja järjestetty peräkkäin protonien lukumäärän perusteella. Alkuaineet, joilla on samankal-taisia kemiallisia ominaisuuksia, sijaitsevat allekkain samalla pystyrivillä.
Pystyrivejä sanotaan RYHMIKSI. Saman ryhmän alkuaineilla on yhtä monta ULKOELEKTRONIA eli valenssielektronia ja samankaltaiset kemialliset ominaisuudet.
Vaakarivejä sanotaan JAKSOIKSI. Saman jakson alkuaineilla on yhtä monta ELEKTRONIKUORTA.
Bohrin atomimallin mukaan voidaan ajatella elektronien kiertävän ydintä elektronikuorilla, jotka täyttyvät sisältä päin. Sisimmästä kuoresta lukien ne nimetään K, L, M, … tai numeroidaan. Kuorille mahtuvien elektronien määrä saadaan kaavasta 2n2, jossa n on kuoren järjestysnumero sisältä lukien.
Alkuaineen ominaisuudet ja reaktiivisuus riippuvat uloimman kuoren elektronien lukumäärästä.
JAKSOLLISEN JÄRJESTELMÄN PÄÄRYHMÄT
|
RYHMÄ |
NIMITYS |
Ulkoel. määrä |
Reaktiivisuus, esiintyminen luonnossa |
|
I 1.
|
Alkalimetallit |
1 |
reaktiivisia, ei puhtaina luonnossa, veden kanssa emäksinen liuos (Li, Na, K) |
|
II 2.
|
Maa-alkalimetallit |
2 |
melko reaktiivisia, ei puhtaina luonnossa, veden kanssa emäksinen liuos (Be, Mg, Ca) |
|
III 13.
|
Booriryhmä |
3 |
muodostavat usein molekyyliyhdisteitä koval. sidoksin (B, Al, Ga) |
|
IV 14.
|
Hiiliryhmä |
4 |
muodostavat usein molekyyliyhdisteitä koval. sidoksin (C, Si, Ge) |
|
V 15.
|
Typpiryhmä |
5 |
muodostavat usein molekyyliyhdisteitä koval. sidoksin (N, P, As) |
|
VI 16.
|
Happiryhmä |
6 |
melko reaktiivisia, yleensä yhdisteinä, O ja S malminmuodostajia (kalkogeenejä) |
|
VII 17.
|
Halogeenit |
7 |
reagoivat kiivaasti, luonnossa suoloina, myrkyllisiä ja hapettavia (F, Cl, Br, I) |
|
VIII 18.
|
Jalokaasut |
8 |
heikosti reagoivia kaasuja, esiintyvät atomeina, OKTETTI pysyvä tila |
|
Siirtymäalkuaineet 3.-12.
|
Siirtymämetallit Sivuryhmät lantanoidit, aktinoidit |
yleensä 1 tai 2 |
kaikilla metallien ominaisuuksia (Cu, Fe, Zn, Cr, Ag, Au, …) |