Tiivistelmä

KEMIAN TIIVISTELMÄ II

ATOMI on aineen pienin kemiallisesti jakamaton osanen ja sitä kuvataan pallomallilla. Sen ydin koostuu positiivisista protoneista (p+) ja neutraaleista neutroneista (n0), joita ympäröi negatiivisten elektronien (e-) ”pilvi”. Atomissa on aina yhtä monta protonia ja elektronia.

ALKUAINE sisältää vain yhtä atomilajia eli kaikissa aineen atomeissa on yhtä monta protonia. Protonimäärän kertoo aineen järjestysluku. Aineen massaluku kertoo ytimessä olevien hiukkasten määrän (p+ + e-). Esim. happi massaluku: yhteensä 16 protonia ja neutronia

järjestysluku: 8 protonia (elektronia)

YHDISTE sisältää ainakin kahta atomilajia, alkuainetta. Yhdisteessä atomeja liittää toisiinsa kemiallinen sidos.

KEMIALLISESSA REAKTIOSSA aineet ovat vuorovaikutuksessa keskenään siten, että syntyy uusia aineita. Reaktion edellytyksenä on aineiden yhteensopivuus. Rakenneosasten on törmättävä toisiinsa riittävän voimakkaasti ja oikeasta suunnasta.

LÄHTÖAINEET → REAKTIOTUOTTEET

Reaktioyhtälössä atomien lukumäärän on oltava sama reaktionuolen molemmilla puolilla aineen häviämättömyyden lain vuoksi. Reaktionuoli osoittaa reaktion suunnan. (Tasapainoreaktioissa käytetään kaksisuuntaista nuolta == .) Kemiallinen reaktio voi sitoa lämpöä (endoterminen reaktio) tai vapauttaa lämpöä (eksoterminen reaktio).

Kemiallisen reaktion havainnointi: näkö (saostuma, värinmuutos, kaasun kupliminen), kuulo (poreilu, sihinä, poksahdus), haju (tuoksu, paha haju), tunto (lämpötilan nousu tai lasku).

REAKTIONOPEUTEEN vaikuttavat reagoivien aineiden ominaisuudet, lämpötila, liuoksien väkevyys, (kaasuilla paine), aineiden hienojakoisuus, sekoitus sekä katalyytin tai inhibiittorin käyttäminen. Mitä enemmän ja voimakkaammin aineiden hiukkaset törmäävät toisiinsa, sitä enemmän reaktioita tapahtuu.

KATALYYTTI on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota kulumatta itse reaktiossa. (Katalyytti voi muodostaa jonkin lähtöaineen kanssa helpommin reagoivan lyhytikäisen välituotteen. Katalyytti voi alentaa reaktioon tarvittavaa energiaa eli reaktiokynnystä.)

PALAMINEN on palavan aineen ja hapen välinen reaktio, jossa syntyy oksidia. Palamisen edellytyksenä ovat palava aine, riittävä lämpötila ja happi. Palontorjunnassa palavaa ainetta poistetaan palopaikalta, lämpötilaa lasketaan vedellä ja tulen hapensaantia estetään tukahduttamalla esim. sammutuspeitteellä, vaahto- tai jauhesammuttimella. Vettä ei saa käyttää sähkö-, öljy-, rasva- eikä bensiinipaloissa.

SYTTYMISPISTE on lämpötila, joka vaaditaan (nesteen) liekilliseen palamiseen.

LEIMAHDUSPISTE on alin lämpötila, jossa aineen pinnasta haihtuvat palamiskelpoiset kaasut voivat leimahtaa palamaan liekin, kipinän tai kuumuuden vaikutuksesta.

Hätätilanteessa: pelasta vaarassa olevat, estä palon leviäminen, hälytä apua 112, varoita lähialueella olevia, (sammuta jos mahdollista), opasta palokunta perille.

Kodeissa palovaroitin kiinnitetään kattoon varoittamaan savusta. Varoittimien määrä riippuu kerrosten määrästä ja asuinneliöistä. Lisäksi suositellaan sammutuspeitteitä ja jauhe- tai vaahtosammuttimia.