Kpl 11: EU:n säädöstyypit ja lainsäätäminen

Asetus
  • tulee voimaan sellaisenaan koko unionin alueella
  • asetuksen kanssa ristiriidassa oleva kansallinen laki on kumottava
    • huom. ero Suomen lainsäädäntöön: Suomessa asetus = lakia tarkentavat ohjeet lain täytäntöönpanoa varten

Direktiivi
  • lainsäädäntöohje
  • pyrkimys yhdenmukaisiin lakeihin EU:ssa
  • kansalliset lait muutettava direktiivin mukaisiksi määräajan sisällä

Päätös
  • sitoo kaikkia, joille se on tarkoitettu, esimerkiksi jäsenvaltioita tai yrityksiä
  • sitoo vain vastaanottajaa

Lainsäätäminen EU:ssa
  • komissio valmistelee ja tekee lakialoitteet
  • lakialoitteen voivat tehdä myös unionin kansalaiset (kansalaisaloitteella oltava miljoona allekirjoittajaa ¼ jäsenvaltioista)
  • ministerineuvosto ja parlamentti säätävät lait (vrt. ero Suomen lainsäädäntöön)
  • ehdottaessaan uutta lakia komissio valitsee päätöksentekotavan

Tavallinen lainsäätäminen vaihe vaiheelta
  1. Komissio valmistelee lakialoitetta
  2. Komissio tekee ehdotuksen uudesta laista (subsidiarideettiperiaate)
  3. Ehdotus siirtyy parlamentin käsiteltäväksi
    1. Parlamentti joko hyväksyy tai hylkää ehdotuksen
    2. Ministerineuvosto käsittelee ehdotusta
  4. Neuvosto joko hyväksyy (laki tulee voimaan yhdellä käsittelykerralla) tai tekee muutoksia aloitteeseen (toinen käsittelykerta)
  5. (Sovittelukomitea)
  6. Parlamentti äänestää, jonka jälkeen neuvosto äänestää

Erityiset lainsäätämisjärjestykset
  • Neuvoston rooli korostuu parlamenttiin verrattuna
  • Hyväksyntämenettely

      • Parlamentti antaa vain puoltavan lausunnon eli hyväksynnän lakiesitykselle, se ei voi tehdä muutoksia
  • Kuulemismenettely
    • Neuvoston on kuultava parlamenttia ennen lopullista hyväksyntää mutta parlamentin kanta ei sido neuvostoa