1.1 Napoleonin järjestelmä
Pieni suuri korsikalainen
:rightVuoteen 1798 tultaessa vallankumous oli ohi. Se oli nopeasti muuttunut hirmuhallinnon ajaksi, jolloin vainottiin tasavallan vastustajia. Levottomuudet ja sekasortoinen tilanne loivat toiveen rauhan palauttajasta. Mahdollisuuteen tarttui korsikalainen lakimiehen poika Napoleon Bonaparte. Napoleon oli sotilas ja erityisen taitava sellainen. Hän oli johtanut Ranskan voittoon Italiassa Itävaltaa vastaan vuonna 1797 ja kaappasi vallan itselleen Ranskassa vuonna 1799. Hän oli vasta 30-vuotias, mutta omasi jo diktaattorin vallan.
Valistuksen lapsena Napoleon kannatti vallankumouksen aatetta, mutta häntä ajoi henkilökohtainen kunnianhimo. Sen sokaisemana hän kruunautti itsensä Ranskan keisariksi vuonna 1804 ja näin monarkia palautettiin Ranskaan. Napoleonin elämäntyö oli tehdä Ranskasta suurvalta ja tätä tavoitetta täyttäessään Napoleon ajoi Euroopan uuteen sotien aikakauteen. Tämä pieni ja hento korsikalainen edusti Euroopan kruunupäille vastenmielistä häirikköä, joka temmelsi ympäri Eurooppaa luoden levottomuuksia missä ikinä liikkuikaan. Sotien seurauksena Ranskasta tuli hetkeksi Euroopan mahtavin valtio.
Napoleonin ura päättyi kuitenkin sinne mistä se oli alkanutkin eli sotatantereelle. Ranskalaiset lyötiin Waterloossa vuonna 1815 ja Napoleon joutui maanpakoon Saint Helenan saarelle, jossa hän kuoli vuonna 1821. Napoleon jäi kuitenkin historiaan yhtenä merkittävimmistä sotapäälliköistä ja valtiomiehistä. Napoleonin suuri aikaansaannos oli hänen lakikokoelmansa, josta tuli modernin lainsäädännön esikuva. Napoleonin kuolema on pysynyt mysteerinä tähän päivään saakka. Lääkärinsä mukaan hän kuoli vatsasyöpään, mutta myöhemmin on esitetty, että englantilaiset murhasivat hänet arsenikilla. Arvoitus on yhä ratkaisematta.
Valistuksen lapsena Napoleon kannatti vallankumouksen aatetta, mutta häntä ajoi henkilökohtainen kunnianhimo. Sen sokaisemana hän kruunautti itsensä Ranskan keisariksi vuonna 1804 ja näin monarkia palautettiin Ranskaan. Napoleonin elämäntyö oli tehdä Ranskasta suurvalta ja tätä tavoitetta täyttäessään Napoleon ajoi Euroopan uuteen sotien aikakauteen. Tämä pieni ja hento korsikalainen edusti Euroopan kruunupäille vastenmielistä häirikköä, joka temmelsi ympäri Eurooppaa luoden levottomuuksia missä ikinä liikkuikaan. Sotien seurauksena Ranskasta tuli hetkeksi Euroopan mahtavin valtio.
Napoleonin ura päättyi kuitenkin sinne mistä se oli alkanutkin eli sotatantereelle. Ranskalaiset lyötiin Waterloossa vuonna 1815 ja Napoleon joutui maanpakoon Saint Helenan saarelle, jossa hän kuoli vuonna 1821. Napoleon jäi kuitenkin historiaan yhtenä merkittävimmistä sotapäälliköistä ja valtiomiehistä. Napoleonin suuri aikaansaannos oli hänen lakikokoelmansa, josta tuli modernin lainsäädännön esikuva. Napoleonin kuolema on pysynyt mysteerinä tähän päivään saakka. Lääkärinsä mukaan hän kuoli vatsasyöpään, mutta myöhemmin on esitetty, että englantilaiset murhasivat hänet arsenikilla. Arvoitus on yhä ratkaisematta.
Tavallisesta upseerista Ranskan hallitsijaksi
:right1700-luvun Eurooppa oli vanhojen monarkioiden johtama, mutta poliittisesti hajanainen. Valistus oli muokannut käsityksiä hallitsijan roolista ja joissakin hoveissa nähtiin valistuneita itsevaltiaita, jotka halusivat toimia oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti. Vallankumouksen jälkeisenä aikana pelättiin Euroopassa kumouksellisen toiminnan leviämistä. Olojen toivottiin rauhoittuvan, mutta rauhan sijasta soppaa nousi hämmentämään Napoleon. Keskiluokkaisen Napoleonin uhmakas persoona ärsytti monia yläluokan edustajia. Lisäksi hänen puheensa Ranskan nostamisesta Euroopan suurvallaksi nähtiin uhkakuvana vallitsevalle järjestelmälle.
Napoleon ajoi Euroopan lopulta sotiin, jotka kestivät vuoteen 1815 saakka. Tänä aikana perustettiin liittokuntia Ranskaa vastaan, mutta Napoleon löi vastustajansa yksi toisensa jälkeen. Valtaamiensa alueiden johtoon hän järjesti suosikkejaan ja sukulaisiaan luoden Ranskalle myötämielisen vasallivaltioiden ketjun Eurooppaan. Napoleonin valloitusten myötä Euroopan kartta koki melkoisen muutoksen. Lähes tuhatvuotinen Pyhä saksalaisroomalainen keisarikunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin Reinin liitto, jonka politiikkaa Napoleon ohjaili. Napoleonin järjestelmä mahdollisti ranskalaisen lainsäädännön ja tasa-arvon aatteiden leviämisen valloitetuille alueille. Näin hänen voidaan katsoa myös edesauttaneen kansallisuusaatteen heräämistä Euroopassa tulevina vuosikymmeninä.
Napoleon ajoi Euroopan lopulta sotiin, jotka kestivät vuoteen 1815 saakka. Tänä aikana perustettiin liittokuntia Ranskaa vastaan, mutta Napoleon löi vastustajansa yksi toisensa jälkeen. Valtaamiensa alueiden johtoon hän järjesti suosikkejaan ja sukulaisiaan luoden Ranskalle myötämielisen vasallivaltioiden ketjun Eurooppaan. Napoleonin valloitusten myötä Euroopan kartta koki melkoisen muutoksen. Lähes tuhatvuotinen Pyhä saksalaisroomalainen keisarikunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin Reinin liitto, jonka politiikkaa Napoleon ohjaili. Napoleonin järjestelmä mahdollisti ranskalaisen lainsäädännön ja tasa-arvon aatteiden leviämisen valloitetuille alueille. Näin hänen voidaan katsoa myös edesauttaneen kansallisuusaatteen heräämistä Euroopassa tulevina vuosikymmeninä.
Ongelma nimeltä Britannia
Ranska oli lyönyt sodissa aikansa mahtavia valtioita kuten Preussin, Venäjän ja Itävallan. Napoleonin Euroopan valloituksen edessä seisoi kuitenkin yksi maa, jolla oli sen ajan mahtavin laivasto. Britannia löi Ranskan kuuluisassa Trafalgarin taistelussa vuonna 1805, jonka jälkeen saarivaltakunnasta oli tullut Napoleonin ykkösvihollinen. Napoleon lähti nujertamaan brittejä kauppasaarrolla vuonna 1806, johon se vähitellen pakotti kaikki liittolaisensa. Mannermaasulkusopimuksen mukaan Ranska tai kukaan sen liittolainen ei saanut käydä kauppaa Britannian kanssa. Tällä taktiikalla saarivaltio näännytettäisiin taloudellisesti ja pakotettaisiin Napoleonin syliin.
https://peda.net/id/9ad7c164f02
Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I tapasivat kesällä vuonna 1807 Tilsitissä, jossa solmittiin rauha maiden välille ja sovittiin mannermaasulusta. Tapaamispaikka oli komeissa olosuhteissa ankkuroidulla lautalla Niemenjoella ja keisarit löivät kättä päälle kuin ystävät. Kaikki oli tietenkin näyteltyä. Todellisuudessa Napoleon oli valloittaja ja Venäjä valloitettu. Napoleon piti Aleksanteria ”ailahtelevaisena bysanttilaisena” ja Aleksanteri taas koki, että Napoleonin keisarius oli loukkaus Jumalan asettamaa järjestystä vastaan. Tilsitin sopimus annettiin julki seuraavana päivänä ja suuri osa Eurooppaa liittyi siihen pakon sanelemina. Kädenlyönti oli saamassa toivotun tuloksen.
Yksi maa jäi kuitenkin vastustamaan Napoleonia. Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf oli omalla ristiretkellään Ranskaa vastaan. Hän halveksi Napoleonia nousukkaana ja äärimmäisyyksiin taipuvaisena luonteena näki tämän Ilmestyskirjan petona. Taloudellisesti katsoen oli myös mahdotonta, että Ruotsi liittyisi saartoon. Maa oli nimittäin riippuvainen ulkomaankaupasta Britannian kanssa. Napoleon ja Aleksanteri sopivat, että Ruotsin taivuttaminen saartoon jäisi Venäjän harteille. Jos diplomatia ei tuottaisi tulosta, olisi edessä sota. Näin Tilsitissä kylvettiin Suomen sodan siemenet.
https://peda.net/id/9ad6144af02
Eurooppa 1807 vuonna, jolloin Napoleon aloitti määrätietoiset toimet laajentaakseen Ranskan valtakuntaa.
https://peda.net/id/9ad7c164f02
Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I tapasivat kesällä vuonna 1807 Tilsitissä, jossa solmittiin rauha maiden välille ja sovittiin mannermaasulusta. Tapaamispaikka oli komeissa olosuhteissa ankkuroidulla lautalla Niemenjoella ja keisarit löivät kättä päälle kuin ystävät. Kaikki oli tietenkin näyteltyä. Todellisuudessa Napoleon oli valloittaja ja Venäjä valloitettu. Napoleon piti Aleksanteria ”ailahtelevaisena bysanttilaisena” ja Aleksanteri taas koki, että Napoleonin keisarius oli loukkaus Jumalan asettamaa järjestystä vastaan. Tilsitin sopimus annettiin julki seuraavana päivänä ja suuri osa Eurooppaa liittyi siihen pakon sanelemina. Kädenlyönti oli saamassa toivotun tuloksen.
Yksi maa jäi kuitenkin vastustamaan Napoleonia. Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf oli omalla ristiretkellään Ranskaa vastaan. Hän halveksi Napoleonia nousukkaana ja äärimmäisyyksiin taipuvaisena luonteena näki tämän Ilmestyskirjan petona. Taloudellisesti katsoen oli myös mahdotonta, että Ruotsi liittyisi saartoon. Maa oli nimittäin riippuvainen ulkomaankaupasta Britannian kanssa. Napoleon ja Aleksanteri sopivat, että Ruotsin taivuttaminen saartoon jäisi Venäjän harteille. Jos diplomatia ei tuottaisi tulosta, olisi edessä sota. Näin Tilsitissä kylvettiin Suomen sodan siemenet.
https://peda.net/id/9ad6144af02
Eurooppa 1807 vuonna, jolloin Napoleon aloitti määrätietoiset toimet laajentaakseen Ranskan valtakuntaa.
Napoleonin unelma sortuu
https://peda.net/id/9ad89ddcf02
Mannermaasulkusopimus ei pitänyt vaan vuosi kuin seula. Venäjä katsoi salakuljetusta läpi sormien, sillä myös se oli riippuvainen ulkomaankaupasta. Lisäksi kaikki maat eivät olleet liittyneet sopimukseen. Venäjä sanoi sopimuksen irti vuonna 1811, jonka jälkeen Napoleon marssi Venäjälle antaakseen Aleksanterille opetuksen. Tätä marssia itään Napoleon muisteli myöhemmin ”suurena virheenä”. Vuonna 1812 kesällä lähti liikkeelle lähes 600 000 sotilaan vahvuinen armeija La Grande Armée, josta palasi puolen vuoden päästä takaisin vain noin 30 0000 sotilasta.
Tappio oli kirvelevä Napoleonille. Sen syynä oli Venäjän taktinen sodankäyntitapa, joka pitkitti lyhyeksi aiottua sotaretkeä. Perääntyessään Ranskan armeijan edeltä Venäjä otti mukaansa kaiken ja mitä ei voitu kantaa, poltettiin. Ottaessaan Venäjän armeijaa kiinni Napoleonin sotaretki venyi ja vastassa oli talvi. Armeijan huolto ei toiminut ja kesävarusteisiin puetut sotilaat joutuivat sään armoille. Tuloksena oli vetäytyminen kohti Ranskaa, jonka aikana suuri osa sotilaista menehtyi hankeen.
Venäjän retki merkitsi Napoleonin alamäen alkua. Se ravisteli muita maita, sillä Napoleon olikin lyötävissä. Ennen pitkää ne yhdistivät voimansa ja Ranska lyötiin ensin Leipzigissa vuonna 1813 ja myöhemmin Waterloossa vuonna 1815. Napoleon joutui maanpakoon ja Ranskaan valittiin jälleen kuningas. Antiikin Roomaa ihaillut Napoleon ei ollut saavuttanut sitä laajuutta Euroopan herruudessa, johon Rooma aikoinaan ylsi. Hän oli kuitenkin ensimmäinen Rooman imperiumin jälkeen, joka oli päässyt tavoitetta hyvin lähelle.
https://peda.net/id/9ad6db96f02
Eurooppa vuonna 1815, jolloin Napoleonin armeija oli lyöty perusteellisesti. Hän joutui maanpakoon.
Mannermaasulkusopimus ei pitänyt vaan vuosi kuin seula. Venäjä katsoi salakuljetusta läpi sormien, sillä myös se oli riippuvainen ulkomaankaupasta. Lisäksi kaikki maat eivät olleet liittyneet sopimukseen. Venäjä sanoi sopimuksen irti vuonna 1811, jonka jälkeen Napoleon marssi Venäjälle antaakseen Aleksanterille opetuksen. Tätä marssia itään Napoleon muisteli myöhemmin ”suurena virheenä”. Vuonna 1812 kesällä lähti liikkeelle lähes 600 000 sotilaan vahvuinen armeija La Grande Armée, josta palasi puolen vuoden päästä takaisin vain noin 30 0000 sotilasta.
Tappio oli kirvelevä Napoleonille. Sen syynä oli Venäjän taktinen sodankäyntitapa, joka pitkitti lyhyeksi aiottua sotaretkeä. Perääntyessään Ranskan armeijan edeltä Venäjä otti mukaansa kaiken ja mitä ei voitu kantaa, poltettiin. Ottaessaan Venäjän armeijaa kiinni Napoleonin sotaretki venyi ja vastassa oli talvi. Armeijan huolto ei toiminut ja kesävarusteisiin puetut sotilaat joutuivat sään armoille. Tuloksena oli vetäytyminen kohti Ranskaa, jonka aikana suuri osa sotilaista menehtyi hankeen.
Venäjän retki merkitsi Napoleonin alamäen alkua. Se ravisteli muita maita, sillä Napoleon olikin lyötävissä. Ennen pitkää ne yhdistivät voimansa ja Ranska lyötiin ensin Leipzigissa vuonna 1813 ja myöhemmin Waterloossa vuonna 1815. Napoleon joutui maanpakoon ja Ranskaan valittiin jälleen kuningas. Antiikin Roomaa ihaillut Napoleon ei ollut saavuttanut sitä laajuutta Euroopan herruudessa, johon Rooma aikoinaan ylsi. Hän oli kuitenkin ensimmäinen Rooman imperiumin jälkeen, joka oli päässyt tavoitetta hyvin lähelle.
https://peda.net/id/9ad6db96f02
Eurooppa vuonna 1815, jolloin Napoleonin armeija oli lyöty perusteellisesti. Hän joutui maanpakoon.