1. Jakso: Elämää 1800-luvulla
Uusi Eurooppa syntyy Napoleonin johdolla
:right1700-luvulla Euroopassa synnyttiin ja kuoltiin tietyssä säädyssä. Sääty määritti ihmisen oikeudet ja velvollisuudet yhteiskunnassa ja sitä pidettiin Jumalan tahdon ilmaisuna. Ranskassa säätyjen huipulla oli itsevaltainen kuningas, joka eli yltäkylläisyydessä. Kuninkaan alapuolella oli aatelissääty, joka hoiti valtion tärkeimpiä virkoja. Pappissääty sai myös virkoja hoitaakseen ja saarnasi ihmisille oikeanlaisen elämäntavan puolesta. Kumpikaan näistä säädyistä ei maksanut veroja, joten valtion kassaan piti hankkia rahat kolmannelta säädyltä eli porvareilta, käsityöläisiltä ja talonpojilta. Suurilukuinen kolmas sääty rahoitti pienilukuisen yläluokan tuhlailevaa elämää ja eli elämänsä usein puutteessa.
Sääty-yhteiskunta oli epäoikeudenmukainen järjestelmä, joka oli luotu vuosisatoja aikaisemmin palvelemaan yläluokan etuja. Se mahdollisti ylhäisön joutilaan elämän ja alaluokkien kurjuuden. 1700-luvulla muutosten tuulet olivat kuitenkin puhaltamassa ja valistuksen nimeä kantava aatesuunta alkoi murentaa sääty-yhteiskunnan perustuksia. Ranskassa valistus korosti syntyperän sijasta tasa-arvoa ja vaati vapautumista kirkon sekä itsevaltiuden kahleista. Järki nostettiin korkeimmaksi voimavaraksi ja kirkon asema elämänohjeiden antajana kyseenalaistettiin. Valistus silotti tietä Ranskan vallankumoukselle vuonna 1789. Silloin kansa nousi barrikaadeille vaatimaan vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa vuosisataisen sorron jälkeen.
Vallankumouksen taustalla vaikuttivat erityisesti säätyjen väliset ristiriidat, joita kärjisti Ranskan käymä sota Britanniaa vastaan. Tämä johti valtion kassan hupenemiseen ja verojen korotuksiin. Talonpoikien ahdinko purkautui kaduille, jonne kansa linnoittautui vaatimaan oikeuksiaan. Vallankumouksen seuraksena Ranskasta tehtiin tasavalta. Kuningas ja monet yläluokan edustajat tuomittiin kuolemaan giljotiinilla rikoksistaan kansaa vastaan. Maaorjuus ja säätyoikeudet lakkautettiin sekä äänioikeutettujen määrä kasvoi. Ranskan vallankumous teki yhteiskunnasta oikeudenmukaisemman ja sen vaikutukset levisivät sanomalehtien välityksellä nopeasti Euroopassa.
https://peda.net/id/9ac54818f02
Sääty-yhteiskunta oli epäoikeudenmukainen järjestelmä, joka oli luotu vuosisatoja aikaisemmin palvelemaan yläluokan etuja. Se mahdollisti ylhäisön joutilaan elämän ja alaluokkien kurjuuden. 1700-luvulla muutosten tuulet olivat kuitenkin puhaltamassa ja valistuksen nimeä kantava aatesuunta alkoi murentaa sääty-yhteiskunnan perustuksia. Ranskassa valistus korosti syntyperän sijasta tasa-arvoa ja vaati vapautumista kirkon sekä itsevaltiuden kahleista. Järki nostettiin korkeimmaksi voimavaraksi ja kirkon asema elämänohjeiden antajana kyseenalaistettiin. Valistus silotti tietä Ranskan vallankumoukselle vuonna 1789. Silloin kansa nousi barrikaadeille vaatimaan vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa vuosisataisen sorron jälkeen.
Vallankumouksen taustalla vaikuttivat erityisesti säätyjen väliset ristiriidat, joita kärjisti Ranskan käymä sota Britanniaa vastaan. Tämä johti valtion kassan hupenemiseen ja verojen korotuksiin. Talonpoikien ahdinko purkautui kaduille, jonne kansa linnoittautui vaatimaan oikeuksiaan. Vallankumouksen seuraksena Ranskasta tehtiin tasavalta. Kuningas ja monet yläluokan edustajat tuomittiin kuolemaan giljotiinilla rikoksistaan kansaa vastaan. Maaorjuus ja säätyoikeudet lakkautettiin sekä äänioikeutettujen määrä kasvoi. Ranskan vallankumous teki yhteiskunnasta oikeudenmukaisemman ja sen vaikutukset levisivät sanomalehtien välityksellä nopeasti Euroopassa.
https://peda.net/id/9ac54818f02