Tehtävien vastaukset
Tehtävien vastaukset
Luvut 2-5
Luku 2
P4.
a) Määrittele kivilaji. Kivilaji on muodostunut yhdestä tai useammasta mineraalista.
b) Mihin kolmeen ryhmään ne syntytapansa mukaan jaetaan? Ne jaetaan syntytapansa mukaan magmakivilajeihin, kerrostuneisiin kivilajeihin ja muuttuneisiin kivilajeihin.
c) Miten on selitettävissä, että erinimisissä kivissä on samat mineraalit? Kun mineraalit ovat joutuneet suureen paineeseen ja lämpötilaan, ne ovat järjestäytyneet uudelleen ja on syntynyt uusi kivilaji.
d) Selvitä internetin avulla kotikuntasi maakuntakivi. Lapin maakuntakivi on kulta ja omasi vastaavasti….
S9. Selvitä muodostumien synty
Selvitä luvun tekstin avulla, miten ovat saaneet alkunsa seuraavat kallioperämme muodostumat.
a) Vuokatti on jäänne Karelidien vuoristosta ja jäänyt ympäristöään korkeammaksi kestävien kivilajiensa vuoksi.
b) Inarijärvi on syntynyt kalliolohkojen siirtymisen ja ruhjoutumisen seurauksena.
c) Kevojoen kanjoni on syntynyt kallioperän repeämisestä ja on maamme komein sekä tunnetuin murroslaakso.
d) Saariselkä. Kallioperän muiden lohkojen vajotessa, Saariselän kalliolohko on vastaavasti kohonnut ylöspäin monen muun tunturin kanssa.
---------------------------
Luku 3.
S12. Hiidenkirnut
Pohdi mistä Askolan hiidenkirnujen nimet juontavat juurensa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Askolan_hiidenkirnut
Palauta mieleesi miten hiidenkirnut syntyvät. Kivet ovat pyörineet koskessa ja kuluttaneet kuopan.
---------------------------
Luku 4.
P2. Maalajit
a) Miten kivennäismaalajit syntyvät? Kalliosta rapautumalla ja lajiutumisena seurauksena.
c) Mitä multa on? Eloperäisen aineksen ja kivennäismaan sekoitus.
S6. Merenpinnan nousun vaikutukset maassamme
b) Tutki diagrammia merenpinnan nousuennusteista Vaasassa ja Helsingissä. Kummalla paikkakunnalla todennäköisemmin merenpinta tulee nousemaan enemmän. Helsingissä.
c) Miksi sekä Suomenlahden rannikko että Pohjalahden rannikko tulevat kärsimään merenpinnan noususta? Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Itämeren merenpinnan korkeusvaihteluihin. Lisääntyvät sateet ja myrskyt voivat nostaa Itämeren pintaa. Myös muuttuneet tuuliolot vaikuttavat veden virtauksiin Itämerelle. Lisäksi napa-alueiden sulamisvedet vaikuttavat globaalisti merenpintaa nostavasti. Maankohoaminen Suomenlahdella on jo niin vähäistä, että se ei enää juurikaan hidasta merenpinnan nousua.
d) Miksi Pohjanmaalla jokien tulviminen lisääntyy tulevaisuudessa? Pohjanmaalla tulvariski kasvaa, kun vesien virtausnopeus hidastuu maankohoamisen seurauksena. Lisäksi varsinkin talvisin suurten järvien vedenpinnat tulevat nousemaan ja niistä lähtevät joet tulvivat säännöllisesti. Talvisten hyydetulvien määrä tulee myös kasvamaan.
e) Millä tavalla Suomessa varaudutaan meriveden nousuun ja tulvimiseen rannikoilla? Suomessa varaudutaan rannikoiden tulviin mm. säännöstelemällä järvien ja jokien vedenpinnan korkeutta, pengerryksin ja perkaamalla vesistöjä. Lisäksi tehokkaalla maankäytön suunnittelulla voidaan estää tulvien tuhoja. Tulva-alueille voidaan suunnitella riittävästi virtausreittejä, joihin tulvavesiä voidaan ohjata. Tulvaennusteilla ja varoitusjärjestelmillä pyritään myös minimoimaan tulvien aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi ohjataan rakentamista turvallisille alueille ja opastetaan asukkaita toimimaan oikein riskitilanteissa.
S9. Itämeren vaiheiden merkkejä kotimaakunnassasi
Tee alla olevat tehtävät. Selvitä mistä kohteista on kysymys? Kerää seuraavat tiedot: sijainti, syntytapa ja muodostuman koko.
Avaa Lounais-Suomi ja sieltä valitset kartalta kohteen 006. Yyteri: suuri dyynimuodostelma.
Avaa Uusimaa ja valitse kartalta kohde 001. Rantakerrostuma, 40 ha.
Avaa Keski-Suomi ja valitse kartalta kohde 013. Rantakerrostuma, 90 ha.
Avaa Lounais-Suomi ja valitse 017. Nunnavuoren rantakerrostuma. 1 ha.
-------------
Luku 5.
ei avoimia tehtäviä, joissa yksiä oikeita vastauksia
P4.
a) Määrittele kivilaji. Kivilaji on muodostunut yhdestä tai useammasta mineraalista.
b) Mihin kolmeen ryhmään ne syntytapansa mukaan jaetaan? Ne jaetaan syntytapansa mukaan magmakivilajeihin, kerrostuneisiin kivilajeihin ja muuttuneisiin kivilajeihin.
c) Miten on selitettävissä, että erinimisissä kivissä on samat mineraalit? Kun mineraalit ovat joutuneet suureen paineeseen ja lämpötilaan, ne ovat järjestäytyneet uudelleen ja on syntynyt uusi kivilaji.
d) Selvitä internetin avulla kotikuntasi maakuntakivi. Lapin maakuntakivi on kulta ja omasi vastaavasti….
S9. Selvitä muodostumien synty
Selvitä luvun tekstin avulla, miten ovat saaneet alkunsa seuraavat kallioperämme muodostumat.
a) Vuokatti on jäänne Karelidien vuoristosta ja jäänyt ympäristöään korkeammaksi kestävien kivilajiensa vuoksi.
b) Inarijärvi on syntynyt kalliolohkojen siirtymisen ja ruhjoutumisen seurauksena.
c) Kevojoen kanjoni on syntynyt kallioperän repeämisestä ja on maamme komein sekä tunnetuin murroslaakso.
d) Saariselkä. Kallioperän muiden lohkojen vajotessa, Saariselän kalliolohko on vastaavasti kohonnut ylöspäin monen muun tunturin kanssa.
---------------------------
Luku 3.
S12. Hiidenkirnut
Pohdi mistä Askolan hiidenkirnujen nimet juontavat juurensa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Askolan_hiidenkirnut
Palauta mieleesi miten hiidenkirnut syntyvät. Kivet ovat pyörineet koskessa ja kuluttaneet kuopan.
---------------------------
Luku 4.
P2. Maalajit
a) Miten kivennäismaalajit syntyvät? Kalliosta rapautumalla ja lajiutumisena seurauksena.
c) Mitä multa on? Eloperäisen aineksen ja kivennäismaan sekoitus.
S6. Merenpinnan nousun vaikutukset maassamme
b) Tutki diagrammia merenpinnan nousuennusteista Vaasassa ja Helsingissä. Kummalla paikkakunnalla todennäköisemmin merenpinta tulee nousemaan enemmän. Helsingissä.
c) Miksi sekä Suomenlahden rannikko että Pohjalahden rannikko tulevat kärsimään merenpinnan noususta? Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Itämeren merenpinnan korkeusvaihteluihin. Lisääntyvät sateet ja myrskyt voivat nostaa Itämeren pintaa. Myös muuttuneet tuuliolot vaikuttavat veden virtauksiin Itämerelle. Lisäksi napa-alueiden sulamisvedet vaikuttavat globaalisti merenpintaa nostavasti. Maankohoaminen Suomenlahdella on jo niin vähäistä, että se ei enää juurikaan hidasta merenpinnan nousua.
d) Miksi Pohjanmaalla jokien tulviminen lisääntyy tulevaisuudessa? Pohjanmaalla tulvariski kasvaa, kun vesien virtausnopeus hidastuu maankohoamisen seurauksena. Lisäksi varsinkin talvisin suurten järvien vedenpinnat tulevat nousemaan ja niistä lähtevät joet tulvivat säännöllisesti. Talvisten hyydetulvien määrä tulee myös kasvamaan.
e) Millä tavalla Suomessa varaudutaan meriveden nousuun ja tulvimiseen rannikoilla? Suomessa varaudutaan rannikoiden tulviin mm. säännöstelemällä järvien ja jokien vedenpinnan korkeutta, pengerryksin ja perkaamalla vesistöjä. Lisäksi tehokkaalla maankäytön suunnittelulla voidaan estää tulvien tuhoja. Tulva-alueille voidaan suunnitella riittävästi virtausreittejä, joihin tulvavesiä voidaan ohjata. Tulvaennusteilla ja varoitusjärjestelmillä pyritään myös minimoimaan tulvien aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi ohjataan rakentamista turvallisille alueille ja opastetaan asukkaita toimimaan oikein riskitilanteissa.
S9. Itämeren vaiheiden merkkejä kotimaakunnassasi
Tee alla olevat tehtävät. Selvitä mistä kohteista on kysymys? Kerää seuraavat tiedot: sijainti, syntytapa ja muodostuman koko.
Avaa Lounais-Suomi ja sieltä valitset kartalta kohteen 006. Yyteri: suuri dyynimuodostelma.
Avaa Uusimaa ja valitse kartalta kohde 001. Rantakerrostuma, 40 ha.
Avaa Keski-Suomi ja valitse kartalta kohde 013. Rantakerrostuma, 90 ha.
Avaa Lounais-Suomi ja valitse 017. Nunnavuoren rantakerrostuma. 1 ha.
-------------
Luku 5.
ei avoimia tehtäviä, joissa yksiä oikeita vastauksia
Luvut 6-13
Luku 6
S6. Biometsätalous
a) Mitä biopolttoaineita metsästä saa oheisen lähdetiedon mukaan? Biopolttoaine on eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine. Puu (halko, hakkuujäte, puupelletit) on siis biopolttoaine.
b) Luettele biopolttoaineita. Bioetanoli, kasviöljyt, biodiesel, biokaasu.
S8. Taiga
Selvitä mitä sana "taiga" tarkoittaa. Taiga on venäjänkieltä, ja tarkoittaa alunperin vaikeakulkuista (soistunutta, pensaikkoista siperialaista havupuumetsää.
---------------------------------
Luku 7.
P3. Soiden osuus maan eri osissa
a) Luettele seikkoja, jotka vaikuttavat soiden määrään. Sateisuus, maan kaltevuus ja veden läpäisykyky, haihdunta.
b) Missä osissa Suomea soita on eniten? Voit katsoa tietoja esimerkiksi Luonnontila-sivustolta. Soita on eniten Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa, jossa niiden osuus maapinta-alasta on lähes puolet.
c) Pohdi, miksi juuri näillä alueilla soita on eniten. Sataa paljon, haihtuu vähän, maa tasaista, soita ei ole kuivattu pelloiksi.
d) Missä osissa Suomea soita on vähiten?
e) Pohdi syitä soiden vähyyteen näillä alueilla. Eteläisimmässä Suomessa soita on ollut alunperinkin vähiten, mutta siellä myös soiden ojittaminen pelloiksi ja metsätalouskäyttöön on ollut yleisintä.
S4. Turvesuot
Tutki Geologian tutkimuskeskuksen sivuilla olevaa karttaa turvevaroista.
a) Kuvaile, missä osissa Suomea turvetuotantoalueita on eniten. Pohjanmaalla.
b) Miksi juuri näillä alueilla on paljon turvesoita? Soita ei ole vielä muutettu pelloksi tällä alueella. Sopivat turpeen nostoalueiksi.
c) Missä osissa Suomea näyttäisi olevan eniten hyödyntämättömiä turvevaroja? Lapissa.
S5. Ojitusten haittoja
Suomessa on ojitettu soita enemmän kuin missään muualla maailmassa. Metsätalousmaaksi ojituksia on tehty noin 6,2 miljoonaa hehtaaria, mutta tästä määrästä vain noin 5,5 miljoonaa hehtaaria voidaan edelleen pitää metsätalousmaana. Huomattava osa ojitetuista alueista on luokitellaan jouto- tai kitumaiksi. Mitä haittoja soiden ojituksista on? Tulvariskit, valuma-alueiden veden laatu heikkenee, suon lajit menettävät elinympäristönsä.
---------------------------------
Luku 8.
P2. Suomen ilmasto
a) Määrittele sää ja ilmasto. Sää on ilmakehän hetkellinen tila ja ilmasto on säätilojen pitkäaikainen keskiarvo. Ilmastodiagrammit tehdään 30 vuoden keskiarvojen perusteella.
b) Mitkä tekijät vaikuttavat jonkin alueen ilmastoon? Alueen ilmastoon vaikuttavat sijainti päiväntasaajaan nähden eli leveyspiiri, korkeus merenpinnasta, etäisyys mereen sekä merivirrat.
c) Helsinki ja Grönlannin eteläkärki sijaitsevat samalla leveyspiirillä mutta ilmastot ovat aivan erilaiset meidän onneksemme. Miksi näin? Golfvirta tuo Suomeen lämmintä ilmaa synnyinseudultaan Floridasta asti ja nostaa maamme vuoden keskilämpötilaa jopa 6 asteella. Vaikutus on sama kuin Suomi siirtyisi 10 leveysastetta lähemmäs päiväntasaajaa.
d) Mitkä kolme tekijää vaikuttavat eniten Suomen ilmastoon? Suomen ilmastoon vaikuttavat eniten sijaintimme 60 ja 70 pohjoisen leveyspiirien välissä, Atlantin valtameri ja etenkin sen Golfvirta sekä Aasian manner.
e) Minkä niminen ilmastomme on ja millainen se on edellisistä syistä johtuen? Ilmastomme on nimeltään väli-ilmasto ja siinä on piirteitä kosteammasta meri-ilmastosta sekä kuivemmasta mannerilmastosta.
S5. Tutki paikkakuntien keskilämpötiloja
e) Miksi Itä-Suomen Joensuu on yksi kesäisin Suomen lämpimimpiä paikkakuntia? Joensuu on yksi Suomen lämpimimpiä kaupunkeja kesällä, koska sinne virtaa Aasian mantereen lämmintä mannerilmaa.
S7. Kasvihuoneilmiö ja Suomi
Lue luvun teksti ja vastaa.
a) Mitä tarkoittaa termi kasvihuoneilmiö? Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan sitä, kun ilmakehässämme olevat kaasut (metaani, hiilidioksidi ja vesihöyry) päästävät lävitseen auringon säteilyn mutta estävät heijastuvaa lämpösäteilyä pääsemästä avaruuteen planeettamme pinnalta.
b) Miten ilmiö liittyy ihmisen toimintaan? Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, polttaminen ovat lisänneet teollistumisen alkuajoista alkaen ilmakehässämme olevaa hiilidioksidin määrää kiihtyvällä vauhdilla. Viime vuosina etenkin teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöihin on pyritty saamaan huomattavia vähennyksiä.
c) Miten Suomen ilmasto tullee muuttumaan ja mitä hyvää sekä huonoa siitä seuraa? Suomen ilmaston arvellaan lämpenevän vuoteen 2050 mennessä 2-3 astetta ja sen vaikutus tulee näkymään etenkin talvisin. Etelä- ja länsiosissa maata sateet tulevat enimmäkseen vetenä ja lumipeitepäivien määrä vähenee. Itä- ja pohjoisosien pakkaspäivien lukumäärä ei juurikaan muutu mutta pakkaslukemat tulevat pienenemään. Tämä saattaa puolestaan nostaa lumisateiden määrää. Kasvillisuuden puolella lehtimetsien osuus tulee kasvamaan ja havumetsät siirtyvät pohjoisemmaksi. Etelästä saattaa tulla meille uusia kasvi- ja eläinlajeja ja maataloudessa sadot suurenevat sekä uusia lajikkeita voidaan ottaa käyttöön, koska kasvukausi tulee pitenemään.
---------------------------------
Luku 9.
P1. Matala- ja korkeapaine
g) Miten saavat alkunsa säätiloihin olennaisesti liittyvät matala- ja korkeapaine? Matala- ja korkeapaine ilmoittavat ilmakehän painosta pinta-alayksikköä kohden. Matalapaine syntyy, kun maanpinta lämpenee ja lämmennyt ilma kohoaa ylöspäin. Korkeapaineen alueella ilma virtaa vastaavasti alaspäin.
h) Mistä puolestaan johtuu tuuli, ja miksi sen voimakkuus vaihtelee? Maan pinnalla ilma virtaa korkeapaineen alueelta kohti matalan aluetta ja näin syntyy tuuli. Tuuli on sitä voimakkaampaa, mitä suurempia ovat alueiden väliset ilmanpaine-erot.
i) Millaista säätä yleensä tuo tullessaan korkeapaine? Aurinkoista, kesällä lämmintä, talvella kylmä.
S7. Revontulet
a) Mistä revontulet johtuvat?
b) Miten revontulia nähdään eniten?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Revontulet
S8. Ukkonen ja trombi.
Etsi tietoa mikä on trombi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Trombi_(py%C3%B6rremyrsky)
---------------------------------
Luku 10.
P2. Mikä termi?
Vastaa luvun pohjalta, mikä termi sopisi kuvaamaan alla mainittuja ilmiöitä.
a) Karttatyyppi, jossa kuvataan esim. kallioperän, ikäjakauman tai muun ilmiön esiintymistä jollain alueella. Teemakartta.
b) Kartta, jonka mittakaava on esim. 1:20 000 000. Maailmankartta.
c) Koordinaattiviivat, jotka kulkevat pohjoisnavalta etelänavalle. Pituuspiirit.
d) Ilmakuvatyyppi, jossa hyödynnetään kohteista tulevaa infrapunasäteilyä. Väärävärikuva.
e) Asteen 1/60 -osa. Minuutti.
f) GPS. Satelliittipaikannusjärjestelmä.
S3. Karttapaikkaharjoituksia
Tutustu Maanmittauslaitoksen tarjoamaan kansalaisen karttapaikka -palveluun.
Käytä hakua paikannimen perusteella ja etsi Korvatunturi (Savukoskella).
a) Mikä on Korvatunturin korkeus merenpinnasta? 490 metriä (paksu viiva on aina 20 metrin välein, 400 metrin viivan jälkeen on neljä paksua viivaa ja kaksi ohuempaa viivaa, Wikipedia kertoo korkeudeksi 486 m).
b) Mihin ilmansuuntaan on Korvatunturin jyrkin rinne? Viivat tiheimmin - jyrkin. Lounaaseen.
c) Mitkä ovat paikan koordinaatit? Mikä on nimeltään kartassa käytetty koordinaattijärjestelmä? N=7552959.490, E=596452.321 (ETRS-TM35FIN). https://fi.wikipedia.org/wiki/ETRS-TM35FIN
Mitkä ovat paikan koordinaatit toisella tavalla ilmoitettuna? Hätäpuheluissa käytettäväksi suositellut koordinaatit ovat P 68° 4,470' ja I 29° 18,751' (Vihje: oikealta XY-nappi).
Muuta kartan suurennustasoa siten, että Korvatunturin lounaispuolella näkyy Kemihaara.
d) Mittaa kartan oikealla puolella olevan mittauspainikkeen avulla etäisyys Korvatunturilta Kemihaaraan. N. 18 km.
Hae ETRS89 maantieteellinen koordinaatiston avulla paikka N 61,5, E 25,0 (astemerkkejä ei tarvita).
e) Minkä niminen järvi on kyseisessä pisteessä? Lummenne.
f) Mikä on kyseisen järven suurin syvyys? 8,2 m.
S8. Suojelualueet PaikkaOpissa
Tarkastele koko Suomen karttaa. Missä sijaitsevat laajimmat suojelualueet? Pohjois-Suomessa.
S9. PaikkaOppi: historiallisten karttojen tulkinta
7. Kerro miten maankäyttö on muuttunut. Huomaa että voit valita taustakartan tai olla käyttämättä koko taustakarttaa. Avainsanoja: pellot, metsä, asuttu alue, rantaviiva. Peltojen määrä ja asutun alueen määrä ovat kasvaneet, metsien määrä on vähentynyt, rantaviiva on siirtynyt (saari on kasvanut).
---------------------------------
Luku 11.
S5. Matkailua kotimaassa
Tutki kotimaan matkailua kokoavasta palvelusta, millaisilla seikoilla matkailijoiden kiinnostusta herätetään. Mainitse muutama esimerkki kustakin alueesta.
Lappi. Puhdas luonto, monet aktiviteetit.
Järvi-Suomi: "Järvi-Suomi on vesillä liikkujan paratiisi. Sielua hivelevät järvimaisemat, tuhannet saaret ja kesämökit, maan parhaat kalastus- ja veneilymahdollisuudet sekä alueen eloisat ja virkeät paikkakunnat houkuttelevat meitä suomalaisia varsinkin kesäisin."
Etelä-Suomi ja Saaristo-Suomi: "Etelä-Suomesta on kehittynyt koko maan tiheimmin asuttu alue. Myös Suomen varhaisimmat ihmisasutukset on löydetty täältä, joten Etelä-Suomi on luonnollisesti täynnä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ja nähtävyyksiä. Alue ulottuu Imatralta aina Uuteenkaupunkiin asti, ja kattaa myös sisämaan kaupungit, kuten Lahden, Hämeenlinnan ja Kouvolan. Etelä-Suomen rannikkokaupunkeja ovat Kotka, Porvoo, Turku, Naantali ja Länsi-Turunmaa."
---------------------------------
Luku 12.
P4. Valuma-alueen jokia.
Luettele Itämereen laskevia suuria jokia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Euroopan_joista#It.C3.A4mereen_laskevia_jokia
P5. Itämeren merkitys.
Kerro miksi Itämeri on Suomelle ja suomalaisille tärkeä meri. Kalastus, liikenne, virkistys, lajien suojelu.
P6. Jatka lauseita
Hanki tietoa ja jatka lauseita.
a) Itämeren linnusto on muuttunut. Seuraavat lajit ovat yleistyneet: merikotka, merimetso, valkoposkihanhi.
b) Itämeressä kalastetaan monia kalalajeja, mm. silakkaa, kilohailia, haukea, ahventa, kuhaa, turskaa, lohta.
c) Joinakin kesinä Itämeressä on sinilevää. "Sinileväkukintojen" esiintyminen johtuu Itämeren rehevöitymisestä (veden fosforipitoisuus on noussut).
S7. Plankton ja ravinteet
a) Mitä tapahtuu ravinteiden määrälle talvella? Miksi? Lisääntyy valunnan takia, levät ja kasvit eivät käytä ravinteita.
b) Mitä tapahtuu kasviplanktonin määrälle maalis-huhtikuussa? Miksi? Valon määrä lisääntyy, jäät ovat sulaneet.
c) Miksi eläinplanktonin määrä kasvaa toukokuussa? On tarjolla ravinnoksi kasviplanktonia.
d) Tee muita havaintoja kaaviosta. Esimerkiksi: ravinteita vähiten kesällä, silloin valoa eniten.
---------------------------------
Luku 13.
S6. Veden laatua) Missä päin Suomea sijaitsevat puhtaimmat järvet ja joet? Järvi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.
S6. Biometsätalous
a) Mitä biopolttoaineita metsästä saa oheisen lähdetiedon mukaan? Biopolttoaine on eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine. Puu (halko, hakkuujäte, puupelletit) on siis biopolttoaine.
b) Luettele biopolttoaineita. Bioetanoli, kasviöljyt, biodiesel, biokaasu.
S8. Taiga
Selvitä mitä sana "taiga" tarkoittaa. Taiga on venäjänkieltä, ja tarkoittaa alunperin vaikeakulkuista (soistunutta, pensaikkoista siperialaista havupuumetsää.
---------------------------------
Luku 7.
P3. Soiden osuus maan eri osissa
a) Luettele seikkoja, jotka vaikuttavat soiden määrään. Sateisuus, maan kaltevuus ja veden läpäisykyky, haihdunta.
b) Missä osissa Suomea soita on eniten? Voit katsoa tietoja esimerkiksi Luonnontila-sivustolta. Soita on eniten Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa, jossa niiden osuus maapinta-alasta on lähes puolet.
c) Pohdi, miksi juuri näillä alueilla soita on eniten. Sataa paljon, haihtuu vähän, maa tasaista, soita ei ole kuivattu pelloiksi.
d) Missä osissa Suomea soita on vähiten?
e) Pohdi syitä soiden vähyyteen näillä alueilla. Eteläisimmässä Suomessa soita on ollut alunperinkin vähiten, mutta siellä myös soiden ojittaminen pelloiksi ja metsätalouskäyttöön on ollut yleisintä.
S4. Turvesuot
Tutki Geologian tutkimuskeskuksen sivuilla olevaa karttaa turvevaroista.
a) Kuvaile, missä osissa Suomea turvetuotantoalueita on eniten. Pohjanmaalla.
b) Miksi juuri näillä alueilla on paljon turvesoita? Soita ei ole vielä muutettu pelloksi tällä alueella. Sopivat turpeen nostoalueiksi.
c) Missä osissa Suomea näyttäisi olevan eniten hyödyntämättömiä turvevaroja? Lapissa.
S5. Ojitusten haittoja
Suomessa on ojitettu soita enemmän kuin missään muualla maailmassa. Metsätalousmaaksi ojituksia on tehty noin 6,2 miljoonaa hehtaaria, mutta tästä määrästä vain noin 5,5 miljoonaa hehtaaria voidaan edelleen pitää metsätalousmaana. Huomattava osa ojitetuista alueista on luokitellaan jouto- tai kitumaiksi. Mitä haittoja soiden ojituksista on? Tulvariskit, valuma-alueiden veden laatu heikkenee, suon lajit menettävät elinympäristönsä.
S6. Paikkatietotehtävä soista
Tutki soiden esiintymistä Paikkatietoikkuna-palvelusta. Toimi seuraavasti:
- Valitse karttasivun vasemman reunan valikoista "Karttatasot" ja sieltä "Tiedontuottajittain."
- Valitse tiedontuottajista "Luonnonvarakeskus"
- Rastita karttataso "Kasvupaikan päätyyppi 2013" Sulje karttatason valintaruutu.
- Muuta kartan mittakaavaa siten, että näet suurimman osan Suomen pinta-alasta.
- Katso vasemman reunan valikosta "Karttaselitteet", mitä kukin väri merkitsee.
a) Missä osassa Suomea on eniten rämeitä? Pohjanmaalla (ruskea väri)
b) Missä on eniten avosoita? Lapissa (punainen)
c) Suurenna kartan mittakaavaa ja tarkastele kotiseutuasi. Millaisia soita kotiseudullasi on?
- Valitse karttasivun vasemman reunan valikoista "Karttatasot" ja sieltä "Tiedontuottajittain."
- Valitse tiedontuottajista "Luonnonvarakeskus"
- Rastita karttataso "Kasvupaikan päätyyppi 2013" Sulje karttatason valintaruutu.
- Muuta kartan mittakaavaa siten, että näet suurimman osan Suomen pinta-alasta.
- Katso vasemman reunan valikosta "Karttaselitteet", mitä kukin väri merkitsee.
a) Missä osassa Suomea on eniten rämeitä? Pohjanmaalla (ruskea väri)
b) Missä on eniten avosoita? Lapissa (punainen)
c) Suurenna kartan mittakaavaa ja tarkastele kotiseutuasi. Millaisia soita kotiseudullasi on?
---------------------------------
Luku 8.
P2. Suomen ilmasto
a) Määrittele sää ja ilmasto. Sää on ilmakehän hetkellinen tila ja ilmasto on säätilojen pitkäaikainen keskiarvo. Ilmastodiagrammit tehdään 30 vuoden keskiarvojen perusteella.
b) Mitkä tekijät vaikuttavat jonkin alueen ilmastoon? Alueen ilmastoon vaikuttavat sijainti päiväntasaajaan nähden eli leveyspiiri, korkeus merenpinnasta, etäisyys mereen sekä merivirrat.
c) Helsinki ja Grönlannin eteläkärki sijaitsevat samalla leveyspiirillä mutta ilmastot ovat aivan erilaiset meidän onneksemme. Miksi näin? Golfvirta tuo Suomeen lämmintä ilmaa synnyinseudultaan Floridasta asti ja nostaa maamme vuoden keskilämpötilaa jopa 6 asteella. Vaikutus on sama kuin Suomi siirtyisi 10 leveysastetta lähemmäs päiväntasaajaa.
d) Mitkä kolme tekijää vaikuttavat eniten Suomen ilmastoon? Suomen ilmastoon vaikuttavat eniten sijaintimme 60 ja 70 pohjoisen leveyspiirien välissä, Atlantin valtameri ja etenkin sen Golfvirta sekä Aasian manner.
e) Minkä niminen ilmastomme on ja millainen se on edellisistä syistä johtuen? Ilmastomme on nimeltään väli-ilmasto ja siinä on piirteitä kosteammasta meri-ilmastosta sekä kuivemmasta mannerilmastosta.
S5. Tutki paikkakuntien keskilämpötiloja
e) Miksi Itä-Suomen Joensuu on yksi kesäisin Suomen lämpimimpiä paikkakuntia? Joensuu on yksi Suomen lämpimimpiä kaupunkeja kesällä, koska sinne virtaa Aasian mantereen lämmintä mannerilmaa.
S7. Kasvihuoneilmiö ja Suomi
Lue luvun teksti ja vastaa.
a) Mitä tarkoittaa termi kasvihuoneilmiö? Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan sitä, kun ilmakehässämme olevat kaasut (metaani, hiilidioksidi ja vesihöyry) päästävät lävitseen auringon säteilyn mutta estävät heijastuvaa lämpösäteilyä pääsemästä avaruuteen planeettamme pinnalta.
b) Miten ilmiö liittyy ihmisen toimintaan? Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, polttaminen ovat lisänneet teollistumisen alkuajoista alkaen ilmakehässämme olevaa hiilidioksidin määrää kiihtyvällä vauhdilla. Viime vuosina etenkin teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöihin on pyritty saamaan huomattavia vähennyksiä.
c) Miten Suomen ilmasto tullee muuttumaan ja mitä hyvää sekä huonoa siitä seuraa? Suomen ilmaston arvellaan lämpenevän vuoteen 2050 mennessä 2-3 astetta ja sen vaikutus tulee näkymään etenkin talvisin. Etelä- ja länsiosissa maata sateet tulevat enimmäkseen vetenä ja lumipeitepäivien määrä vähenee. Itä- ja pohjoisosien pakkaspäivien lukumäärä ei juurikaan muutu mutta pakkaslukemat tulevat pienenemään. Tämä saattaa puolestaan nostaa lumisateiden määrää. Kasvillisuuden puolella lehtimetsien osuus tulee kasvamaan ja havumetsät siirtyvät pohjoisemmaksi. Etelästä saattaa tulla meille uusia kasvi- ja eläinlajeja ja maataloudessa sadot suurenevat sekä uusia lajikkeita voidaan ottaa käyttöön, koska kasvukausi tulee pitenemään.
---------------------------------
Luku 9.
P1. Matala- ja korkeapaine
g) Miten saavat alkunsa säätiloihin olennaisesti liittyvät matala- ja korkeapaine? Matala- ja korkeapaine ilmoittavat ilmakehän painosta pinta-alayksikköä kohden. Matalapaine syntyy, kun maanpinta lämpenee ja lämmennyt ilma kohoaa ylöspäin. Korkeapaineen alueella ilma virtaa vastaavasti alaspäin.
h) Mistä puolestaan johtuu tuuli, ja miksi sen voimakkuus vaihtelee? Maan pinnalla ilma virtaa korkeapaineen alueelta kohti matalan aluetta ja näin syntyy tuuli. Tuuli on sitä voimakkaampaa, mitä suurempia ovat alueiden väliset ilmanpaine-erot.
i) Millaista säätä yleensä tuo tullessaan korkeapaine? Aurinkoista, kesällä lämmintä, talvella kylmä.
S7. Revontulet
a) Mistä revontulet johtuvat?
b) Miten revontulia nähdään eniten?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Revontulet
S8. Ukkonen ja trombi.
Etsi tietoa mikä on trombi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Trombi_(py%C3%B6rremyrsky)
---------------------------------
Luku 10.
P2. Mikä termi?
Vastaa luvun pohjalta, mikä termi sopisi kuvaamaan alla mainittuja ilmiöitä.
a) Karttatyyppi, jossa kuvataan esim. kallioperän, ikäjakauman tai muun ilmiön esiintymistä jollain alueella. Teemakartta.
b) Kartta, jonka mittakaava on esim. 1:20 000 000. Maailmankartta.
c) Koordinaattiviivat, jotka kulkevat pohjoisnavalta etelänavalle. Pituuspiirit.
d) Ilmakuvatyyppi, jossa hyödynnetään kohteista tulevaa infrapunasäteilyä. Väärävärikuva.
e) Asteen 1/60 -osa. Minuutti.
f) GPS. Satelliittipaikannusjärjestelmä.
S3. Karttapaikkaharjoituksia
Tutustu Maanmittauslaitoksen tarjoamaan kansalaisen karttapaikka -palveluun.
Käytä hakua paikannimen perusteella ja etsi Korvatunturi (Savukoskella).
a) Mikä on Korvatunturin korkeus merenpinnasta? 490 metriä (paksu viiva on aina 20 metrin välein, 400 metrin viivan jälkeen on neljä paksua viivaa ja kaksi ohuempaa viivaa, Wikipedia kertoo korkeudeksi 486 m).
b) Mihin ilmansuuntaan on Korvatunturin jyrkin rinne? Viivat tiheimmin - jyrkin. Lounaaseen.
c) Mitkä ovat paikan koordinaatit? Mikä on nimeltään kartassa käytetty koordinaattijärjestelmä? N=7552959.490, E=596452.321 (ETRS-TM35FIN). https://fi.wikipedia.org/wiki/ETRS-TM35FIN
Mitkä ovat paikan koordinaatit toisella tavalla ilmoitettuna? Hätäpuheluissa käytettäväksi suositellut koordinaatit ovat P 68° 4,470' ja I 29° 18,751' (Vihje: oikealta XY-nappi).
Muuta kartan suurennustasoa siten, että Korvatunturin lounaispuolella näkyy Kemihaara.
d) Mittaa kartan oikealla puolella olevan mittauspainikkeen avulla etäisyys Korvatunturilta Kemihaaraan. N. 18 km.
Hae ETRS89 maantieteellinen koordinaatiston avulla paikka N 61,5, E 25,0 (astemerkkejä ei tarvita).
e) Minkä niminen järvi on kyseisessä pisteessä? Lummenne.
f) Mikä on kyseisen järven suurin syvyys? 8,2 m.
S8. Suojelualueet PaikkaOpissa
Tarkastele koko Suomen karttaa. Missä sijaitsevat laajimmat suojelualueet? Pohjois-Suomessa.
S9. PaikkaOppi: historiallisten karttojen tulkinta
7. Kerro miten maankäyttö on muuttunut. Huomaa että voit valita taustakartan tai olla käyttämättä koko taustakarttaa. Avainsanoja: pellot, metsä, asuttu alue, rantaviiva. Peltojen määrä ja asutun alueen määrä ovat kasvaneet, metsien määrä on vähentynyt, rantaviiva on siirtynyt (saari on kasvanut).
---------------------------------
Luku 11.
S5. Matkailua kotimaassa
Tutki kotimaan matkailua kokoavasta palvelusta, millaisilla seikoilla matkailijoiden kiinnostusta herätetään. Mainitse muutama esimerkki kustakin alueesta.
Lappi. Puhdas luonto, monet aktiviteetit.
Järvi-Suomi: "Järvi-Suomi on vesillä liikkujan paratiisi. Sielua hivelevät järvimaisemat, tuhannet saaret ja kesämökit, maan parhaat kalastus- ja veneilymahdollisuudet sekä alueen eloisat ja virkeät paikkakunnat houkuttelevat meitä suomalaisia varsinkin kesäisin."
Etelä-Suomi ja Saaristo-Suomi: "Etelä-Suomesta on kehittynyt koko maan tiheimmin asuttu alue. Myös Suomen varhaisimmat ihmisasutukset on löydetty täältä, joten Etelä-Suomi on luonnollisesti täynnä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ja nähtävyyksiä. Alue ulottuu Imatralta aina Uuteenkaupunkiin asti, ja kattaa myös sisämaan kaupungit, kuten Lahden, Hämeenlinnan ja Kouvolan. Etelä-Suomen rannikkokaupunkeja ovat Kotka, Porvoo, Turku, Naantali ja Länsi-Turunmaa."
---------------------------------
Luku 12.
P4. Valuma-alueen jokia.
Luettele Itämereen laskevia suuria jokia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Euroopan_joista#It.C3.A4mereen_laskevia_jokia
P5. Itämeren merkitys.
Kerro miksi Itämeri on Suomelle ja suomalaisille tärkeä meri. Kalastus, liikenne, virkistys, lajien suojelu.
P6. Jatka lauseita
Hanki tietoa ja jatka lauseita.
a) Itämeren linnusto on muuttunut. Seuraavat lajit ovat yleistyneet: merikotka, merimetso, valkoposkihanhi.
b) Itämeressä kalastetaan monia kalalajeja, mm. silakkaa, kilohailia, haukea, ahventa, kuhaa, turskaa, lohta.
c) Joinakin kesinä Itämeressä on sinilevää. "Sinileväkukintojen" esiintyminen johtuu Itämeren rehevöitymisestä (veden fosforipitoisuus on noussut).
S7. Plankton ja ravinteet
a) Mitä tapahtuu ravinteiden määrälle talvella? Miksi? Lisääntyy valunnan takia, levät ja kasvit eivät käytä ravinteita.
b) Mitä tapahtuu kasviplanktonin määrälle maalis-huhtikuussa? Miksi? Valon määrä lisääntyy, jäät ovat sulaneet.
c) Miksi eläinplanktonin määrä kasvaa toukokuussa? On tarjolla ravinnoksi kasviplanktonia.
d) Tee muita havaintoja kaaviosta. Esimerkiksi: ravinteita vähiten kesällä, silloin valoa eniten.
---------------------------------
Luku 13.
S6. Veden laatua) Missä päin Suomea sijaitsevat puhtaimmat järvet ja joet? Järvi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.
b) Mitkä eri tekijät pilaavat vesistöjä? Taajamien, maaseudun ja teollisuuden ravinnepäästöt, jotka lisäävät vesistöjen rehevöitymistä ja talvella hallikatoa. Järvien mataluus ja vähäinen vesimäärä edesauttavat pilaantumista.
c) Miten vesistöjen pilaantumista voidaan estää? Päästöjä vähentämällä. Pudistamalla jätevedet, jättämällä pelloille suojavyöhykkeet lannoitevalumia ehkäisemään.
d) Mitkä eri tekijät aiheuttavat pohjaveden pilaantumista? Tiesuolat, öljy, lannoitteet ja myrkyt sekä soranotto.
e) Miten pohjavettä voidaan suojella? Vähentämällä teiden suolausta pohjavesialueella, estämällä öljyn ja myrkkyjen pääsemistä maaperään, vähentämällä lannoitteiden käyttöä ja soranottoa pohjavesialueilla.
S7. Vesistöjen merkitys
a) Mihin eri tarkoituksiin vesistöreittejä on käytetty? Asutus on levittäytynyt vesistöreittejä pitkin sisämaahan (kulkuväylä), vesistöistä saatiin/saadaan edelleen energiaa, kalastus, tukinuitto.
b) Miksi kaupunkeja on perustettu järvien tai jokien rannoille? Vesistö tarjoaa kulkureittejä, energiaa teollisuuden tarpeisiin ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.
c) Nimeä yksi kaupunki jokaisen vesistön alueelta. Kemijoen vesistö: Kemi, Rovaniemi /Oulujoen vesistö: Oulu ja Kajaani /Vuoksen vesistö: Kuopio, Iisalmi, Savonlinna, Lappeenranta, Imatra, Joensuu / Kymijoen vesistö: Jyväskylä, Lahti Kokemäenjoen vesistö: Tampere, Pori. Paatsjoen vesistön alueella ei ole kaupunkeja.
d) Kerro miten voit käyttää vesistöjä virkistystarkoitukseen? Kalastus, veneily, maiseman merkítys, uinti, lintujen tarkkailu.
c) Miten vesistöjen pilaantumista voidaan estää? Päästöjä vähentämällä. Pudistamalla jätevedet, jättämällä pelloille suojavyöhykkeet lannoitevalumia ehkäisemään.
d) Mitkä eri tekijät aiheuttavat pohjaveden pilaantumista? Tiesuolat, öljy, lannoitteet ja myrkyt sekä soranotto.
e) Miten pohjavettä voidaan suojella? Vähentämällä teiden suolausta pohjavesialueella, estämällä öljyn ja myrkkyjen pääsemistä maaperään, vähentämällä lannoitteiden käyttöä ja soranottoa pohjavesialueilla.
S7. Vesistöjen merkitys
a) Mihin eri tarkoituksiin vesistöreittejä on käytetty? Asutus on levittäytynyt vesistöreittejä pitkin sisämaahan (kulkuväylä), vesistöistä saatiin/saadaan edelleen energiaa, kalastus, tukinuitto.
b) Miksi kaupunkeja on perustettu järvien tai jokien rannoille? Vesistö tarjoaa kulkureittejä, energiaa teollisuuden tarpeisiin ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.
c) Nimeä yksi kaupunki jokaisen vesistön alueelta. Kemijoen vesistö: Kemi, Rovaniemi /Oulujoen vesistö: Oulu ja Kajaani /Vuoksen vesistö: Kuopio, Iisalmi, Savonlinna, Lappeenranta, Imatra, Joensuu / Kymijoen vesistö: Jyväskylä, Lahti Kokemäenjoen vesistö: Tampere, Pori. Paatsjoen vesistön alueella ei ole kaupunkeja.
d) Kerro miten voit käyttää vesistöjä virkistystarkoitukseen? Kalastus, veneily, maiseman merkítys, uinti, lintujen tarkkailu.
Luvut 14-27
Luku 14
P1. Termit.
Etsi luvun tekstistä 10 tärkeintä termiä ja selitä ne.
Luonnollisella väestönkasvulla tarkoitetaan syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta.
Syntyvyys: Alueella vuodessa syntyneiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Kuolleisuus: Alueella vuodessa kuolleiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Valtaväestö: Väestöryhmä, joita on alueella eniten. Esimerkiksi Suomessa suomenkieliset.
Vähemmistöryhmä: Väestöryhmä, joita on vähemmän kuin valtaväestöä. Esimerkiksi Suomessa suomenruotsalaiset.
Muuttoliike: Muutto joko alueelle (tulomuutto) tai alueelta pois (lähtömuutto).
Maassamuutto: Muuttoliike valtion sisällä.
Maastamuutto: Muuttoliike valtiosta toiseen valtioon.
Pakolainen: Ihminen, joka on vasten omaa tahtoaan muuttamaan kotimaastaan henkilökohtaisen vainon takia. Maassa, johon hän saapuu, hän on turvapaikanhakija.
Ympäristöpakolainen: Ihminen, joka joutuu muuttamaan pois asuinalueiltaan jonkin ympäristökatastrofin tai nälänhädän takia.
P3. Ruotsissa alettiin kerätä säännöllisesti väestötietoja jo vuonna 1749. Koska Suomi kuului tuohon aikaan Ruotsiin, samoja tilastoja kerättiin myös Suomessa. Tuolloin perustettua väestötietojärjestelmää pidetään maailman vanhimpana. Ruotsin vuonna 1749 eli noin kolme sataa vuotta sitten keräämän väestötiedon pohjalta laskettiin, että Suomen väkiluku oli tuolloin 410 400 asukasta.
b) Kuinka paljon väkiluku on kasvanut suunnilleen noin 300 vuodessa? Noin 5,1 miljoonaa.
b) Historiallista tietoa
Ruotsissa alettiin kerätä säännöllisesti väestötietoja jo vuonna 1749. Koska Suomi kuului tuohon aikaan Ruotsiin, samoja tilastoja kerättiin myös Suomessa. Tuolloin perustettua väestötietojärjestelmää pidetään maailman vanhimpana. Ruotsin vuonna 1749 eli noin kolme sataa vuotta sitten keräämän väestötiedon pohjalta laskettiin, että Suomen väkiluku oli tuolloin 410 400 asukasta. Kuinka paljon väkiluku on kasvanut suunnilleen noin 300 vuodessa? Yli viisi miljoonaa.
S4. Suomen väestö (Tilastokoulu)
a) Laske kuinka kauan kunkin täyden miljoonan saavuttaminen kesti. Ensimmäinen miljoona meni Suomessa rikki vuonna 1811. Seuraavan täyden miljoonan täyttymiseen meni 68 vuotta. Kolmas miljoona meni rikki vuonna 1912. Aikaa tähän kului 33 vuotta. Seuraavan miljoonan saavuttamiseen meni jo 38 vuotta. Viiden miljoonan rajan ylittämiseen kului 41 vuotta.
b) Minkä miljoonan saavuttamisessa meni vähiten aikaa? Kolmannen miljoonan saavuttamiseen meni vähiten aikaa.
c) Onko Suomen väestönkasvu mielestäsi kiihtymässä vai hidastumassa? Hidastumassa.
d) Millaiset tekijät ovat vaikuttaneet väkiluvun laskuun tarkasteltavana ajanjaksona? V:Sodat, katovuodet, tautiepidemiat ja maastamuutto.
g) Mitä tarkoitetaan suurilla ikäluokilla? Heti sodan jälkeen syntyi paljon lapsia (ennätysvuodet 1947 ja 1948). Näitä ikäluokkia kutsutaan suuriksi ikäluokiksi.
h) Mikä vuosi on ollut Suomen synkin vuosi kuolevuuden kannalta? Miksi kuolevuus oli tuolloin suuri? Kuolevuuden kannalta Suomen synkin vuosi oli 1868, jolloin suomalaiset kärsivät huonojen satojen vuoksi nälkää.
i) Miksi pyramidi on hieman harhaanjohtava sana kuvaamaan Suomen nykyistä väestörakennetta? Suomen väestöä kuvaava diagrammi ei ole aivan pyramidin muotoinen. Alhaalta kapeneva ja ylhäältä levenevä.
j) Milloin ovat syntyneet suurimmat ikäluokat? 1940-luvun lopulla.
k) Vertaile naisten ja miesten osuuksia eri ikäluokissa. Mitä huomaat? Poikia syntyy hieman enemmän, mutta vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus on suurempi kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että naiset elävät pitempään kuin miehet.
l) Miten pyramidin muoto on muuttunut ja tulee muuttumaan vuosikymmenten kuluessa? Suuret ikäluokat siirtyvät yhä ylemmäksi diagrammissa ja muoto muuttuu yhä enemmän päältä pulleammaksi ja lopulta aika tasapaksuksi.
S5. Turvapaikan hakijat
Siirry Pakolaisneuvonta ry:n tai Maahanmuuttoviraston sivuille ja tee tehtävät.
a) Mistä valtiosta on tullut eniten viime vuosina turvapaikanhakijoita? Ks. http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot ja http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Asylum_statistics V: Syyria, Afganistan.
b) Miksi näistä yllä mainituista valtioista tulee paljon turvapaikan hakijoita? V: Sota, vaino.
c) Mitkä valtiot ottavat eniten vastaan turvapaikanhakijoita? V: Saksa, Italia ja Ranska.
S8. d) Mitä tarkoittaa termi kokonaishedelmällisyysluku? V: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokonaishedelm%C3%A4llisyysluku
---------------------------
Luku 15.
P1. Miksi ja miten suunnitellaan?
a) Maankäytön suunnittelun yleinen ohjaus perustuu lakiin. Mitä tapahtuisi, jos ei olisi mitään maankäyttöön liittyviä määräyksiä? OAlueista tulisi epäviihtyisiä ja toimimattomia (esimerkiksi tehdas keskellä asuinaluetta).
b) Valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Miksi on tärkeä, että valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat kaikkea muuta suunnittelua? Olisi vaikea suunnitella suuria ja pieniä hankkeita, kuten rautateitä tai sähkölinjoja.
c) Maankäytön suunnitelmia kutsutaan kaavoiksi. Niitä on maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Missä kaavassa ilmoitetaan mm. rakennusten sallittu kerrosmäärä? Asemakaava.
---------------
Luku 16.
S3. Palvelualojen ammattilaiset
a) Luettele kymmenen palvelualan ammattia. Esim. tarjoilija, siivooja, matkatoimiston virkailija, lähihoitaja, nuoriso-ohjaaja, opettaja, apteekkari, poliisi, tullimies, psykologi.
b) Mitä tekevät personal trainer ja kuppari? https://fi.wikipedia.org/wiki/Personal_trainer https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuppaus
----------------
Luku 17.
P2. Suomen maatalous
a) Mitä ravintokasveja Suomessa kasvatetaan eniten? Ohra, vehnä, kaura, ruis.
b) Mitä tuotantoeläimiä Suomessa kasvatetaan? Mm. sika, nauta, kana.
c) Miten maatalouden tuotantosuuntaukset näkyvät suomalaisessa ruokapöydässä? Suomalaisessa ruokapöydässä on usein sikaa ja paljon maitotuotteita.
P4. Mitä kaikkea metsästä saadaan paperin lisäksi?
a) Mikä on tuottoisin metsästä saatava keräilytuote? Luonnonmarjat.
b) Miksi poronlihaa voi pitää metsän tuotteena? Porot elävät pääosin vapaina metsissä.
c) Millainen energianlähde polttopuu on? Uusiutuva.
d) Mitä tarkoittaa kotitarvepoiminta? Poimitaan esimerkiksi marjoja kotikäyttöön eikä myyntiin.
e) Mitä tarkoittaa riista?Metsästettäviä eläimiä, joita syödään.
-------------
Luku 18.
P2. Suomen kaupunkien perustaminen
a) Mihin osaan Suomea ensimmäiset kaupungit syntyivät? Rannikolle.
b) Montako kaupunkia oli 1500-luvun Suomessa? Yhdeksän.
d) Millaisille paikoille kaupunkeja ennen perustettiin? Jokien, järvien ja meren rannalle.
e) Miksi osa kartan kaupungeista on rajojemme ulkopuolella? Ne kuuluivat Suomelle ennen toista
S3. Suomen kaupunkeja
a)viisi suurinta kaupunkia asukasluvun mukaan järjestettynä. Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Oulu.
b) viisi suurinta kaupunkia kunnan asukastiheyden mukaan järjestettynä: Helsinki 2826, Kauniainen 1512, Kerava 1126, Järvenpää 1056 ja Maarianhamina 961 asukasta maakm2.
c) viisi suurinta kuntaa maapinta-alan mukaan järjestettynä: Inari 15053, Sodankylä 11693, Kittilä 8094, Enontekiö 7946 ja Rovaniemi 7582 km2
d) Miksi listaukset hieman muuttuivat? Suurissa kaupungeissa asuu paljon ihmisiä, mutta nämä kaupungit ovat pinta-alaltaan melko suuria, joten asukastiheys ei nouse kovin korkealle. Sellaiset kaupungit, kuten Kerava ja Kauniainen ovat puolestaan alaltaan pieniä ja kuitenkin väestömäärältään suhteellisen suuria. Näin näiden kaupunkien asukastiheydet ovat suuria. Pinta-alaltan Suomen suurimmat kunnat sijoittuvat Pohjois-Suomeen, jossa muutenkin väestön määrä on pieni. Asukastiheys on tästä syystä alhainen.
-------------
Luku 19.
P3. Kysymyksiä ydinvoimasta
a) Mitä hyviä puolia on ydinvoimassa? Ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, tuotanto on tasaista.
b) Mitä huonoja puolia on ydinvoimassa? Kallis rakentaa, ydinjätteet, onnettomuusriski.
S4. Suomen energianlähteet
a) Mitkä olivat kaksi tärkeintä energianlähdettä Suomessa vuonna 1970? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili) ja uusiutuvat (puu)
b) Mitkä ovat kolme tärkeintä energianlähdettä nykyisin? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili sekä maakaasu) ja uusiutuvat (puu, aurinko ja tuuli) ja ydinenergia.
c) Minkä energianlähteiden kulutus on kasvanut voimakkaimmin vuoden 1980 jälkeen? Uusiutuvan energian ja ydinenergian.
d) Pohdi, mistä johtuvat energiankulutuksen vaihtelut 2000-luvulla. Teollisuuden tuotannon vaihteluista.
e) Tulkitse diagrammi: Kerro mikä on suurin päästöjen aiheuttaja ja miten päästöjen määrä on muuttunut viime aikoina.
Energiasektori. On vähentynyt.
S6. Energian säästäminen
Luettele syitä miksi energiaa pitää säästää. Ilmastonmuutoksen hidastaminen, ulkomaan tuonnin vähentäminen, rahan säästö.
--------------
Luku 20.
P2. Kestävän kehityksen indikaattorit
Tutki Findikaattori-palvelusta> kestävän kehityksen indikaattoreita. Miltä kehitys Suomessa näyttää (positiivinen - negatiivinen - ei muutosta) kuvaajien perusteella seuraavilla yhteiskunnan osa-alueilla?
1. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Positiivinen.
2. Työllisyysaste. Positiivinen.
3. Energian kokonaiskulutus energianlähteittäin. Negatiivinen.
4. Puun kasvu ja poistuma. Kasvu positiivinen, poistuma ei ole kasvanut nopeampaa kuin kasvu.
5. Uhanalaisuus Luonnontila-palvelun perusteella. Uhanalaisuus lisääntynyt (kehitys negatiivista).
--------------
Luku 21.
S2. Ajoneuvoliikenne
Avaa oheinen Liikenneviraston linkki ja vastaa kysymyksiin.
a) Missä osissa Suomea liikennetiheys on suurinta? Etelä-Suomessa.
b) Missä osissa maatamme puolestaan liikennemäärät ovat pieniä? Itä- ja Pohjois-Suomessa.
c) Tutki Helsingin, Tampereen ja Turun vilkkaimmin liikennöityjä väyliä. Mitä suuria kaupunkeja nuo tiet yhdistävät? Pohdi miksi juuri tietyt väylät ovat liikennemääriltään suuria. Yhdistävät näitä em. kaupunkeja sekä Lahtea ja Jyväskylää.
S3. Suomen kuntien autoistuminen
Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnat, joissa on eniten ja vähiten autoja per asukas.
Kunta Autoja per asukas
Eckerö 1,07
Sund 1,02
Finström 0,99
Hammarland 0,98
..
Turku 0,46
Oulu 0,46
Tampere 0,45
Kauniainen 0,45
Helsinki 0,39
a) Missä osassa Suomea sijaitsevat kunnat, joissa on eniten autoja per asukas? Ahvenanmaalla.
b) Mikä yhdistää kuntia, joissa on vähiten autoja per asukas? Ne ovat suuria kaupunkeja.
c) Pohdi miksi juuri näiden kuntien luvut ovat suuria tai pieniä. Ahvenanmaalla ei ole, mutta suurissa kaupungeissa on hyvät julkiset liikenneyhteydet.
S5. Kehärata yhdistää
Tutustu pääkaupunkiseudun kehärataan ja tee tehtävät. Hae hakusanalla "kehärata".
a) Mikä on kehärata? https://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4rata
b) Pohdi millaisia myönteisiä vaikutuksia radalla on pääkaupunkiseudun liikenteelle, talouselämälle ja luonnolle. Se yhdistää eri pääkaupunkiseudun alueet yhteen. Ihmiset käyttävät vähemmän omia autoja: fossiilisia polttoaineita kuluu vähemmän ja päästöt pienenevät.
--------------
Luku 22
S6. Matkailu tilastoina
Matkailun edistämiskeskus MEK tilastoi suomalaisiin liittyvää matkailutietoa yrittäjien käyttöön.
Tutustu sivustoon http://www.visitfinland.fi/ ja vastaa kysymyksiin.
a) Mistä maasta on kotoisin suurinosa Suomeen matkustavista? Venäjä, Ruotsi ja Saksa.
b) Onko matkailu kasvava vai hiipuva tulonlähde Suomessa? Kasvava.
c) Missä päin Suomea matkailulla on erityisen suuri osuus elinkeinoelämästä? Lapissa.
--------------
Luku 23
ei avoimia tehtäviä, joissa yksi oikea vastaus.
--------------
Luku 24
Käytä oheista linkkiä : http://www.globalis.fi/Maat/Norja
Kuvaile interaktiivisen väestöpyramidin avulla Norjan väestön kehitystä 1950-luvulta nykypäivään.
a) Miten syntyvyys on vaihdellut eri vuosikymmeninä? Välilllä syntyvyys on alhaista, mm. 1980- ja 2000-luvuilla.
b) Mitä keski-ikäisten suhteelliselle määrälle on tapahtunut? Kasvanut.
Kuvaile väestöpyramidin avulla Norjan väestön ennustettua kehitystä vuoteen 2100.
c) Miten pyramidin muoto muuttuu? Menettää pyramidin muodon.
d) Miten vanhojen ikäluokkien suhteelliselle määrälle käy? Kasvaa.
e) Huomaatko eroja naisten ja miesten osuuksissa eri ikäluokissa? Naisten osuus kasvaa.
S5. Norja on omavarainen energian suhteen
a) Mitkä kolme valtiota Euroopassa ovat suurimpia Norjan kaasun ostajia? Saksa. Iso-Britannia ja Ranska.
S7. Föhntuuli
Norjassa vaikuttaa föhntuuli, mutta sen vaikutus ulottuu myös Suomeen.
http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli
a) Mikä on föhntuuli? Lämmin ja kuiva laskutuuli.
b) Missä osassa Suomea föhnin vaikutus on suurin? Länsi-Suomessa.
c) Mitä tarkoitetaan föhn-kaudella? Marras-maaliskuu.
d) Tutki Pellon ilmastodiagrammia. Kuinka monta astetta ilman lämpötila nousi föhnin ansiosta 19.2. -20.2.2004 välisenä aikana? - 17 asteesta lämpeni +8 asteeseen: 25 astetta.
--------------
Luku 25
P4. Merentakaiset alueet
a) Mitä hyötyä Tanskalle on niin sanotuista merentaikaisista alueista eli Grönlannista ja Färsaarista? Luonnonvarat.
b) Pohdi, mitä ongelmia nämä alueet Tanskalle tuovat. Pitää tukea taloudellisesti. Hallinnointi ja huolto hankalaa pitkien matkojen takia.
--------------
Luku 26
S5. Väentiheysvertailu
Päättele väentiheyden yksikön as./neliökilometri perusteella, miten väentiheys lasketaan. Laske sitten Baltian maiden sekä Suomen väentiheys.
Baltian maiden tiedot löydät luvusta ja Suomen tiedot internetistä. Aseta valtiot järjestykseen tiheimmästä harvimmin asuttuun. Missä on harvimmin asuttua ja miksi?
Liettua 45, Latvia 37, Viro 31, Suomi 18 as./neliökilometri. Suomen laajat itä- ja pohjoisosat ovat hyvin harvaan asuttuja alueita.
--------------
Luku 27
P5. Suuruus
Lue huolella kappale ja listaa asioita, jotka kuvaavat Venäjän suuruutta. Huom! Älä tyydy Venäjän suuruus -kappaleen tietoihin, vaan lue muutkin osat ajatuksella.
Monia kasvillisuusalueita, ulottuu monille merille, monia miljoonakaupunkeja, suuret luonnonvarat, monia kansoja, monia naapurimaita, monia aikavyöhykkeitä.
P1. Termit.
Etsi luvun tekstistä 10 tärkeintä termiä ja selitä ne.
Luonnollisella väestönkasvulla tarkoitetaan syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta.
Syntyvyys: Alueella vuodessa syntyneiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Kuolleisuus: Alueella vuodessa kuolleiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Valtaväestö: Väestöryhmä, joita on alueella eniten. Esimerkiksi Suomessa suomenkieliset.
Vähemmistöryhmä: Väestöryhmä, joita on vähemmän kuin valtaväestöä. Esimerkiksi Suomessa suomenruotsalaiset.
Muuttoliike: Muutto joko alueelle (tulomuutto) tai alueelta pois (lähtömuutto).
Maassamuutto: Muuttoliike valtion sisällä.
Maastamuutto: Muuttoliike valtiosta toiseen valtioon.
Pakolainen: Ihminen, joka on vasten omaa tahtoaan muuttamaan kotimaastaan henkilökohtaisen vainon takia. Maassa, johon hän saapuu, hän on turvapaikanhakija.
Ympäristöpakolainen: Ihminen, joka joutuu muuttamaan pois asuinalueiltaan jonkin ympäristökatastrofin tai nälänhädän takia.
P3. Ruotsissa alettiin kerätä säännöllisesti väestötietoja jo vuonna 1749. Koska Suomi kuului tuohon aikaan Ruotsiin, samoja tilastoja kerättiin myös Suomessa. Tuolloin perustettua väestötietojärjestelmää pidetään maailman vanhimpana. Ruotsin vuonna 1749 eli noin kolme sataa vuotta sitten keräämän väestötiedon pohjalta laskettiin, että Suomen väkiluku oli tuolloin 410 400 asukasta.
b) Kuinka paljon väkiluku on kasvanut suunnilleen noin 300 vuodessa? Noin 5,1 miljoonaa.
b) Historiallista tietoa
Ruotsissa alettiin kerätä säännöllisesti väestötietoja jo vuonna 1749. Koska Suomi kuului tuohon aikaan Ruotsiin, samoja tilastoja kerättiin myös Suomessa. Tuolloin perustettua väestötietojärjestelmää pidetään maailman vanhimpana. Ruotsin vuonna 1749 eli noin kolme sataa vuotta sitten keräämän väestötiedon pohjalta laskettiin, että Suomen väkiluku oli tuolloin 410 400 asukasta. Kuinka paljon väkiluku on kasvanut suunnilleen noin 300 vuodessa? Yli viisi miljoonaa.
S4. Suomen väestö (Tilastokoulu)
a) Laske kuinka kauan kunkin täyden miljoonan saavuttaminen kesti. Ensimmäinen miljoona meni Suomessa rikki vuonna 1811. Seuraavan täyden miljoonan täyttymiseen meni 68 vuotta. Kolmas miljoona meni rikki vuonna 1912. Aikaa tähän kului 33 vuotta. Seuraavan miljoonan saavuttamiseen meni jo 38 vuotta. Viiden miljoonan rajan ylittämiseen kului 41 vuotta.
b) Minkä miljoonan saavuttamisessa meni vähiten aikaa? Kolmannen miljoonan saavuttamiseen meni vähiten aikaa.
c) Onko Suomen väestönkasvu mielestäsi kiihtymässä vai hidastumassa? Hidastumassa.
d) Millaiset tekijät ovat vaikuttaneet väkiluvun laskuun tarkasteltavana ajanjaksona? V:Sodat, katovuodet, tautiepidemiat ja maastamuutto.
g) Mitä tarkoitetaan suurilla ikäluokilla? Heti sodan jälkeen syntyi paljon lapsia (ennätysvuodet 1947 ja 1948). Näitä ikäluokkia kutsutaan suuriksi ikäluokiksi.
h) Mikä vuosi on ollut Suomen synkin vuosi kuolevuuden kannalta? Miksi kuolevuus oli tuolloin suuri? Kuolevuuden kannalta Suomen synkin vuosi oli 1868, jolloin suomalaiset kärsivät huonojen satojen vuoksi nälkää.
i) Miksi pyramidi on hieman harhaanjohtava sana kuvaamaan Suomen nykyistä väestörakennetta? Suomen väestöä kuvaava diagrammi ei ole aivan pyramidin muotoinen. Alhaalta kapeneva ja ylhäältä levenevä.
j) Milloin ovat syntyneet suurimmat ikäluokat? 1940-luvun lopulla.
k) Vertaile naisten ja miesten osuuksia eri ikäluokissa. Mitä huomaat? Poikia syntyy hieman enemmän, mutta vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus on suurempi kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että naiset elävät pitempään kuin miehet.
l) Miten pyramidin muoto on muuttunut ja tulee muuttumaan vuosikymmenten kuluessa? Suuret ikäluokat siirtyvät yhä ylemmäksi diagrammissa ja muoto muuttuu yhä enemmän päältä pulleammaksi ja lopulta aika tasapaksuksi.
S5. Turvapaikan hakijat
Siirry Pakolaisneuvonta ry:n tai Maahanmuuttoviraston sivuille ja tee tehtävät.
a) Mistä valtiosta on tullut eniten viime vuosina turvapaikanhakijoita? Ks. http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot ja http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Asylum_statistics V: Syyria, Afganistan.
b) Miksi näistä yllä mainituista valtioista tulee paljon turvapaikan hakijoita? V: Sota, vaino.
c) Mitkä valtiot ottavat eniten vastaan turvapaikanhakijoita? V: Saksa, Italia ja Ranska.
S8. d) Mitä tarkoittaa termi kokonaishedelmällisyysluku? V: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokonaishedelm%C3%A4llisyysluku
---------------------------
Luku 15.
P1. Miksi ja miten suunnitellaan?
a) Maankäytön suunnittelun yleinen ohjaus perustuu lakiin. Mitä tapahtuisi, jos ei olisi mitään maankäyttöön liittyviä määräyksiä? OAlueista tulisi epäviihtyisiä ja toimimattomia (esimerkiksi tehdas keskellä asuinaluetta).
b) Valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Miksi on tärkeä, että valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat kaikkea muuta suunnittelua? Olisi vaikea suunnitella suuria ja pieniä hankkeita, kuten rautateitä tai sähkölinjoja.
c) Maankäytön suunnitelmia kutsutaan kaavoiksi. Niitä on maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Missä kaavassa ilmoitetaan mm. rakennusten sallittu kerrosmäärä? Asemakaava.
---------------
Luku 16.
S3. Palvelualojen ammattilaiset
a) Luettele kymmenen palvelualan ammattia. Esim. tarjoilija, siivooja, matkatoimiston virkailija, lähihoitaja, nuoriso-ohjaaja, opettaja, apteekkari, poliisi, tullimies, psykologi.
b) Mitä tekevät personal trainer ja kuppari? https://fi.wikipedia.org/wiki/Personal_trainer https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuppaus
----------------
Luku 17.
P2. Suomen maatalous
a) Mitä ravintokasveja Suomessa kasvatetaan eniten? Ohra, vehnä, kaura, ruis.
b) Mitä tuotantoeläimiä Suomessa kasvatetaan? Mm. sika, nauta, kana.
c) Miten maatalouden tuotantosuuntaukset näkyvät suomalaisessa ruokapöydässä? Suomalaisessa ruokapöydässä on usein sikaa ja paljon maitotuotteita.
P4. Mitä kaikkea metsästä saadaan paperin lisäksi?
a) Mikä on tuottoisin metsästä saatava keräilytuote? Luonnonmarjat.
b) Miksi poronlihaa voi pitää metsän tuotteena? Porot elävät pääosin vapaina metsissä.
c) Millainen energianlähde polttopuu on? Uusiutuva.
d) Mitä tarkoittaa kotitarvepoiminta? Poimitaan esimerkiksi marjoja kotikäyttöön eikä myyntiin.
e) Mitä tarkoittaa riista?Metsästettäviä eläimiä, joita syödään.
-------------
Luku 18.
P2. Suomen kaupunkien perustaminen
a) Mihin osaan Suomea ensimmäiset kaupungit syntyivät? Rannikolle.
b) Montako kaupunkia oli 1500-luvun Suomessa? Yhdeksän.
d) Millaisille paikoille kaupunkeja ennen perustettiin? Jokien, järvien ja meren rannalle.
e) Miksi osa kartan kaupungeista on rajojemme ulkopuolella? Ne kuuluivat Suomelle ennen toista
S3. Suomen kaupunkeja
a)viisi suurinta kaupunkia asukasluvun mukaan järjestettynä. Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Oulu.
b) viisi suurinta kaupunkia kunnan asukastiheyden mukaan järjestettynä: Helsinki 2826, Kauniainen 1512, Kerava 1126, Järvenpää 1056 ja Maarianhamina 961 asukasta maakm2.
c) viisi suurinta kuntaa maapinta-alan mukaan järjestettynä: Inari 15053, Sodankylä 11693, Kittilä 8094, Enontekiö 7946 ja Rovaniemi 7582 km2
d) Miksi listaukset hieman muuttuivat? Suurissa kaupungeissa asuu paljon ihmisiä, mutta nämä kaupungit ovat pinta-alaltaan melko suuria, joten asukastiheys ei nouse kovin korkealle. Sellaiset kaupungit, kuten Kerava ja Kauniainen ovat puolestaan alaltaan pieniä ja kuitenkin väestömäärältään suhteellisen suuria. Näin näiden kaupunkien asukastiheydet ovat suuria. Pinta-alaltan Suomen suurimmat kunnat sijoittuvat Pohjois-Suomeen, jossa muutenkin väestön määrä on pieni. Asukastiheys on tästä syystä alhainen.
-------------
Luku 19.
P3. Kysymyksiä ydinvoimasta
a) Mitä hyviä puolia on ydinvoimassa? Ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, tuotanto on tasaista.
b) Mitä huonoja puolia on ydinvoimassa? Kallis rakentaa, ydinjätteet, onnettomuusriski.
S4. Suomen energianlähteet
a) Mitkä olivat kaksi tärkeintä energianlähdettä Suomessa vuonna 1970? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili) ja uusiutuvat (puu)
b) Mitkä ovat kolme tärkeintä energianlähdettä nykyisin? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili sekä maakaasu) ja uusiutuvat (puu, aurinko ja tuuli) ja ydinenergia.
c) Minkä energianlähteiden kulutus on kasvanut voimakkaimmin vuoden 1980 jälkeen? Uusiutuvan energian ja ydinenergian.
d) Pohdi, mistä johtuvat energiankulutuksen vaihtelut 2000-luvulla. Teollisuuden tuotannon vaihteluista.
e) Tulkitse diagrammi: Kerro mikä on suurin päästöjen aiheuttaja ja miten päästöjen määrä on muuttunut viime aikoina.
Energiasektori. On vähentynyt.
S6. Energian säästäminen
Luettele syitä miksi energiaa pitää säästää. Ilmastonmuutoksen hidastaminen, ulkomaan tuonnin vähentäminen, rahan säästö.
--------------
Luku 20.
P2. Kestävän kehityksen indikaattorit
Tutki Findikaattori-palvelusta> kestävän kehityksen indikaattoreita. Miltä kehitys Suomessa näyttää (positiivinen - negatiivinen - ei muutosta) kuvaajien perusteella seuraavilla yhteiskunnan osa-alueilla?
1. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Positiivinen.
2. Työllisyysaste. Positiivinen.
3. Energian kokonaiskulutus energianlähteittäin. Negatiivinen.
4. Puun kasvu ja poistuma. Kasvu positiivinen, poistuma ei ole kasvanut nopeampaa kuin kasvu.
5. Uhanalaisuus Luonnontila-palvelun perusteella. Uhanalaisuus lisääntynyt (kehitys negatiivista).
--------------
Luku 21.
S2. Ajoneuvoliikenne
Avaa oheinen Liikenneviraston linkki ja vastaa kysymyksiin.
a) Missä osissa Suomea liikennetiheys on suurinta? Etelä-Suomessa.
b) Missä osissa maatamme puolestaan liikennemäärät ovat pieniä? Itä- ja Pohjois-Suomessa.
c) Tutki Helsingin, Tampereen ja Turun vilkkaimmin liikennöityjä väyliä. Mitä suuria kaupunkeja nuo tiet yhdistävät? Pohdi miksi juuri tietyt väylät ovat liikennemääriltään suuria. Yhdistävät näitä em. kaupunkeja sekä Lahtea ja Jyväskylää.
S3. Suomen kuntien autoistuminen
Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnat, joissa on eniten ja vähiten autoja per asukas.
Kunta Autoja per asukas
Eckerö 1,07
Sund 1,02
Finström 0,99
Hammarland 0,98
..
Turku 0,46
Oulu 0,46
Tampere 0,45
Kauniainen 0,45
Helsinki 0,39
a) Missä osassa Suomea sijaitsevat kunnat, joissa on eniten autoja per asukas? Ahvenanmaalla.
b) Mikä yhdistää kuntia, joissa on vähiten autoja per asukas? Ne ovat suuria kaupunkeja.
c) Pohdi miksi juuri näiden kuntien luvut ovat suuria tai pieniä. Ahvenanmaalla ei ole, mutta suurissa kaupungeissa on hyvät julkiset liikenneyhteydet.
S5. Kehärata yhdistää
Tutustu pääkaupunkiseudun kehärataan ja tee tehtävät. Hae hakusanalla "kehärata".
a) Mikä on kehärata? https://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4rata
b) Pohdi millaisia myönteisiä vaikutuksia radalla on pääkaupunkiseudun liikenteelle, talouselämälle ja luonnolle. Se yhdistää eri pääkaupunkiseudun alueet yhteen. Ihmiset käyttävät vähemmän omia autoja: fossiilisia polttoaineita kuluu vähemmän ja päästöt pienenevät.
--------------
Luku 22
S6. Matkailu tilastoina
Matkailun edistämiskeskus MEK tilastoi suomalaisiin liittyvää matkailutietoa yrittäjien käyttöön.
Tutustu sivustoon http://www.visitfinland.fi/ ja vastaa kysymyksiin.
a) Mistä maasta on kotoisin suurinosa Suomeen matkustavista? Venäjä, Ruotsi ja Saksa.
b) Onko matkailu kasvava vai hiipuva tulonlähde Suomessa? Kasvava.
c) Missä päin Suomea matkailulla on erityisen suuri osuus elinkeinoelämästä? Lapissa.
--------------
Luku 23
ei avoimia tehtäviä, joissa yksi oikea vastaus.
--------------
Luku 24
Käytä oheista linkkiä : http://www.globalis.fi/Maat/Norja
Kuvaile interaktiivisen väestöpyramidin avulla Norjan väestön kehitystä 1950-luvulta nykypäivään.
a) Miten syntyvyys on vaihdellut eri vuosikymmeninä? Välilllä syntyvyys on alhaista, mm. 1980- ja 2000-luvuilla.
b) Mitä keski-ikäisten suhteelliselle määrälle on tapahtunut? Kasvanut.
Kuvaile väestöpyramidin avulla Norjan väestön ennustettua kehitystä vuoteen 2100.
c) Miten pyramidin muoto muuttuu? Menettää pyramidin muodon.
d) Miten vanhojen ikäluokkien suhteelliselle määrälle käy? Kasvaa.
e) Huomaatko eroja naisten ja miesten osuuksissa eri ikäluokissa? Naisten osuus kasvaa.
S5. Norja on omavarainen energian suhteen
a) Mitkä kolme valtiota Euroopassa ovat suurimpia Norjan kaasun ostajia? Saksa. Iso-Britannia ja Ranska.
S7. Föhntuuli
Norjassa vaikuttaa föhntuuli, mutta sen vaikutus ulottuu myös Suomeen.
http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli
a) Mikä on föhntuuli? Lämmin ja kuiva laskutuuli.
b) Missä osassa Suomea föhnin vaikutus on suurin? Länsi-Suomessa.
c) Mitä tarkoitetaan föhn-kaudella? Marras-maaliskuu.
d) Tutki Pellon ilmastodiagrammia. Kuinka monta astetta ilman lämpötila nousi föhnin ansiosta 19.2. -20.2.2004 välisenä aikana? - 17 asteesta lämpeni +8 asteeseen: 25 astetta.
--------------
Luku 25
P4. Merentakaiset alueet
a) Mitä hyötyä Tanskalle on niin sanotuista merentaikaisista alueista eli Grönlannista ja Färsaarista? Luonnonvarat.
b) Pohdi, mitä ongelmia nämä alueet Tanskalle tuovat. Pitää tukea taloudellisesti. Hallinnointi ja huolto hankalaa pitkien matkojen takia.
--------------
Luku 26
S5. Väentiheysvertailu
Päättele väentiheyden yksikön as./neliökilometri perusteella, miten väentiheys lasketaan. Laske sitten Baltian maiden sekä Suomen väentiheys.
Baltian maiden tiedot löydät luvusta ja Suomen tiedot internetistä. Aseta valtiot järjestykseen tiheimmästä harvimmin asuttuun. Missä on harvimmin asuttua ja miksi?
Liettua 45, Latvia 37, Viro 31, Suomi 18 as./neliökilometri. Suomen laajat itä- ja pohjoisosat ovat hyvin harvaan asuttuja alueita.
--------------
Luku 27
P5. Suuruus
Lue huolella kappale ja listaa asioita, jotka kuvaavat Venäjän suuruutta. Huom! Älä tyydy Venäjän suuruus -kappaleen tietoihin, vaan lue muutkin osat ajatuksella.
Monia kasvillisuusalueita, ulottuu monille merille, monia miljoonakaupunkeja, suuret luonnonvarat, monia kansoja, monia naapurimaita, monia aikavyöhykkeitä.