Luvut 6-13
Luku 6
S6. Biometsätalous
a) Mitä biopolttoaineita metsästä saa oheisen lähdetiedon mukaan? Biopolttoaine on eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine. Puu (halko, hakkuujäte, puupelletit) on siis biopolttoaine.
b) Luettele biopolttoaineita. Bioetanoli, kasviöljyt, biodiesel, biokaasu.
S8. Taiga
Selvitä mitä sana "taiga" tarkoittaa. Taiga on venäjänkieltä, ja tarkoittaa alunperin vaikeakulkuista (soistunutta, pensaikkoista siperialaista havupuumetsää.
---------------------------------
Luku 7.
P3. Soiden osuus maan eri osissa
a) Luettele seikkoja, jotka vaikuttavat soiden määrään. Sateisuus, maan kaltevuus ja veden läpäisykyky, haihdunta.
b) Missä osissa Suomea soita on eniten? Voit katsoa tietoja esimerkiksi Luonnontila-sivustolta. Soita on eniten Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa, jossa niiden osuus maapinta-alasta on lähes puolet.
c) Pohdi, miksi juuri näillä alueilla soita on eniten. Sataa paljon, haihtuu vähän, maa tasaista, soita ei ole kuivattu pelloiksi.
d) Missä osissa Suomea soita on vähiten?
e) Pohdi syitä soiden vähyyteen näillä alueilla. Eteläisimmässä Suomessa soita on ollut alunperinkin vähiten, mutta siellä myös soiden ojittaminen pelloiksi ja metsätalouskäyttöön on ollut yleisintä.
S4. Turvesuot
Tutki Geologian tutkimuskeskuksen sivuilla olevaa karttaa turvevaroista.
a) Kuvaile, missä osissa Suomea turvetuotantoalueita on eniten. Pohjanmaalla.
b) Miksi juuri näillä alueilla on paljon turvesoita? Soita ei ole vielä muutettu pelloksi tällä alueella. Sopivat turpeen nostoalueiksi.
c) Missä osissa Suomea näyttäisi olevan eniten hyödyntämättömiä turvevaroja? Lapissa.
S5. Ojitusten haittoja
Suomessa on ojitettu soita enemmän kuin missään muualla maailmassa. Metsätalousmaaksi ojituksia on tehty noin 6,2 miljoonaa hehtaaria, mutta tästä määrästä vain noin 5,5 miljoonaa hehtaaria voidaan edelleen pitää metsätalousmaana. Huomattava osa ojitetuista alueista on luokitellaan jouto- tai kitumaiksi. Mitä haittoja soiden ojituksista on? Tulvariskit, valuma-alueiden veden laatu heikkenee, suon lajit menettävät elinympäristönsä.
---------------------------------
Luku 8.
P2. Suomen ilmasto
a) Määrittele sää ja ilmasto. Sää on ilmakehän hetkellinen tila ja ilmasto on säätilojen pitkäaikainen keskiarvo. Ilmastodiagrammit tehdään 30 vuoden keskiarvojen perusteella.
b) Mitkä tekijät vaikuttavat jonkin alueen ilmastoon? Alueen ilmastoon vaikuttavat sijainti päiväntasaajaan nähden eli leveyspiiri, korkeus merenpinnasta, etäisyys mereen sekä merivirrat.
c) Helsinki ja Grönlannin eteläkärki sijaitsevat samalla leveyspiirillä mutta ilmastot ovat aivan erilaiset meidän onneksemme. Miksi näin? Golfvirta tuo Suomeen lämmintä ilmaa synnyinseudultaan Floridasta asti ja nostaa maamme vuoden keskilämpötilaa jopa 6 asteella. Vaikutus on sama kuin Suomi siirtyisi 10 leveysastetta lähemmäs päiväntasaajaa.
d) Mitkä kolme tekijää vaikuttavat eniten Suomen ilmastoon? Suomen ilmastoon vaikuttavat eniten sijaintimme 60 ja 70 pohjoisen leveyspiirien välissä, Atlantin valtameri ja etenkin sen Golfvirta sekä Aasian manner.
e) Minkä niminen ilmastomme on ja millainen se on edellisistä syistä johtuen? Ilmastomme on nimeltään väli-ilmasto ja siinä on piirteitä kosteammasta meri-ilmastosta sekä kuivemmasta mannerilmastosta.
S5. Tutki paikkakuntien keskilämpötiloja
e) Miksi Itä-Suomen Joensuu on yksi kesäisin Suomen lämpimimpiä paikkakuntia? Joensuu on yksi Suomen lämpimimpiä kaupunkeja kesällä, koska sinne virtaa Aasian mantereen lämmintä mannerilmaa.
S7. Kasvihuoneilmiö ja Suomi
Lue luvun teksti ja vastaa.
a) Mitä tarkoittaa termi kasvihuoneilmiö? Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan sitä, kun ilmakehässämme olevat kaasut (metaani, hiilidioksidi ja vesihöyry) päästävät lävitseen auringon säteilyn mutta estävät heijastuvaa lämpösäteilyä pääsemästä avaruuteen planeettamme pinnalta.
b) Miten ilmiö liittyy ihmisen toimintaan? Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, polttaminen ovat lisänneet teollistumisen alkuajoista alkaen ilmakehässämme olevaa hiilidioksidin määrää kiihtyvällä vauhdilla. Viime vuosina etenkin teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöihin on pyritty saamaan huomattavia vähennyksiä.
c) Miten Suomen ilmasto tullee muuttumaan ja mitä hyvää sekä huonoa siitä seuraa? Suomen ilmaston arvellaan lämpenevän vuoteen 2050 mennessä 2-3 astetta ja sen vaikutus tulee näkymään etenkin talvisin. Etelä- ja länsiosissa maata sateet tulevat enimmäkseen vetenä ja lumipeitepäivien määrä vähenee. Itä- ja pohjoisosien pakkaspäivien lukumäärä ei juurikaan muutu mutta pakkaslukemat tulevat pienenemään. Tämä saattaa puolestaan nostaa lumisateiden määrää. Kasvillisuuden puolella lehtimetsien osuus tulee kasvamaan ja havumetsät siirtyvät pohjoisemmaksi. Etelästä saattaa tulla meille uusia kasvi- ja eläinlajeja ja maataloudessa sadot suurenevat sekä uusia lajikkeita voidaan ottaa käyttöön, koska kasvukausi tulee pitenemään.
---------------------------------
Luku 9.
P1. Matala- ja korkeapaine
g) Miten saavat alkunsa säätiloihin olennaisesti liittyvät matala- ja korkeapaine? Matala- ja korkeapaine ilmoittavat ilmakehän painosta pinta-alayksikköä kohden. Matalapaine syntyy, kun maanpinta lämpenee ja lämmennyt ilma kohoaa ylöspäin. Korkeapaineen alueella ilma virtaa vastaavasti alaspäin.
h) Mistä puolestaan johtuu tuuli, ja miksi sen voimakkuus vaihtelee? Maan pinnalla ilma virtaa korkeapaineen alueelta kohti matalan aluetta ja näin syntyy tuuli. Tuuli on sitä voimakkaampaa, mitä suurempia ovat alueiden väliset ilmanpaine-erot.
i) Millaista säätä yleensä tuo tullessaan korkeapaine? Aurinkoista, kesällä lämmintä, talvella kylmä.
S7. Revontulet
a) Mistä revontulet johtuvat?
b) Miten revontulia nähdään eniten?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Revontulet
S8. Ukkonen ja trombi.
Etsi tietoa mikä on trombi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Trombi_(py%C3%B6rremyrsky)
---------------------------------
Luku 10.
P2. Mikä termi?
Vastaa luvun pohjalta, mikä termi sopisi kuvaamaan alla mainittuja ilmiöitä.
a) Karttatyyppi, jossa kuvataan esim. kallioperän, ikäjakauman tai muun ilmiön esiintymistä jollain alueella. Teemakartta.
b) Kartta, jonka mittakaava on esim. 1:20 000 000. Maailmankartta.
c) Koordinaattiviivat, jotka kulkevat pohjoisnavalta etelänavalle. Pituuspiirit.
d) Ilmakuvatyyppi, jossa hyödynnetään kohteista tulevaa infrapunasäteilyä. Väärävärikuva.
e) Asteen 1/60 -osa. Minuutti.
f) GPS. Satelliittipaikannusjärjestelmä.
S3. Karttapaikkaharjoituksia
Tutustu Maanmittauslaitoksen tarjoamaan kansalaisen karttapaikka -palveluun.
Käytä hakua paikannimen perusteella ja etsi Korvatunturi (Savukoskella).
a) Mikä on Korvatunturin korkeus merenpinnasta? 490 metriä (paksu viiva on aina 20 metrin välein, 400 metrin viivan jälkeen on neljä paksua viivaa ja kaksi ohuempaa viivaa, Wikipedia kertoo korkeudeksi 486 m).
b) Mihin ilmansuuntaan on Korvatunturin jyrkin rinne? Viivat tiheimmin - jyrkin. Lounaaseen.
c) Mitkä ovat paikan koordinaatit? Mikä on nimeltään kartassa käytetty koordinaattijärjestelmä? N=7552959.490, E=596452.321 (ETRS-TM35FIN). https://fi.wikipedia.org/wiki/ETRS-TM35FIN
Mitkä ovat paikan koordinaatit toisella tavalla ilmoitettuna? Hätäpuheluissa käytettäväksi suositellut koordinaatit ovat P 68° 4,470' ja I 29° 18,751' (Vihje: oikealta XY-nappi).
Muuta kartan suurennustasoa siten, että Korvatunturin lounaispuolella näkyy Kemihaara.
d) Mittaa kartan oikealla puolella olevan mittauspainikkeen avulla etäisyys Korvatunturilta Kemihaaraan. N. 18 km.
Hae ETRS89 maantieteellinen koordinaatiston avulla paikka N 61,5, E 25,0 (astemerkkejä ei tarvita).
e) Minkä niminen järvi on kyseisessä pisteessä? Lummenne.
f) Mikä on kyseisen järven suurin syvyys? 8,2 m.
S8. Suojelualueet PaikkaOpissa
Tarkastele koko Suomen karttaa. Missä sijaitsevat laajimmat suojelualueet? Pohjois-Suomessa.
S9. PaikkaOppi: historiallisten karttojen tulkinta
7. Kerro miten maankäyttö on muuttunut. Huomaa että voit valita taustakartan tai olla käyttämättä koko taustakarttaa. Avainsanoja: pellot, metsä, asuttu alue, rantaviiva. Peltojen määrä ja asutun alueen määrä ovat kasvaneet, metsien määrä on vähentynyt, rantaviiva on siirtynyt (saari on kasvanut).
---------------------------------
Luku 11.
S5. Matkailua kotimaassa
Tutki kotimaan matkailua kokoavasta palvelusta, millaisilla seikoilla matkailijoiden kiinnostusta herätetään. Mainitse muutama esimerkki kustakin alueesta.
Lappi. Puhdas luonto, monet aktiviteetit.
Järvi-Suomi: "Järvi-Suomi on vesillä liikkujan paratiisi. Sielua hivelevät järvimaisemat, tuhannet saaret ja kesämökit, maan parhaat kalastus- ja veneilymahdollisuudet sekä alueen eloisat ja virkeät paikkakunnat houkuttelevat meitä suomalaisia varsinkin kesäisin."
Etelä-Suomi ja Saaristo-Suomi: "Etelä-Suomesta on kehittynyt koko maan tiheimmin asuttu alue. Myös Suomen varhaisimmat ihmisasutukset on löydetty täältä, joten Etelä-Suomi on luonnollisesti täynnä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ja nähtävyyksiä. Alue ulottuu Imatralta aina Uuteenkaupunkiin asti, ja kattaa myös sisämaan kaupungit, kuten Lahden, Hämeenlinnan ja Kouvolan. Etelä-Suomen rannikkokaupunkeja ovat Kotka, Porvoo, Turku, Naantali ja Länsi-Turunmaa."
---------------------------------
Luku 12.
P4. Valuma-alueen jokia.
Luettele Itämereen laskevia suuria jokia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Euroopan_joista#It.C3.A4mereen_laskevia_jokia
P5. Itämeren merkitys.
Kerro miksi Itämeri on Suomelle ja suomalaisille tärkeä meri. Kalastus, liikenne, virkistys, lajien suojelu.
P6. Jatka lauseita
Hanki tietoa ja jatka lauseita.
a) Itämeren linnusto on muuttunut. Seuraavat lajit ovat yleistyneet: merikotka, merimetso, valkoposkihanhi.
b) Itämeressä kalastetaan monia kalalajeja, mm. silakkaa, kilohailia, haukea, ahventa, kuhaa, turskaa, lohta.
c) Joinakin kesinä Itämeressä on sinilevää. "Sinileväkukintojen" esiintyminen johtuu Itämeren rehevöitymisestä (veden fosforipitoisuus on noussut).
S7. Plankton ja ravinteet
a) Mitä tapahtuu ravinteiden määrälle talvella? Miksi? Lisääntyy valunnan takia, levät ja kasvit eivät käytä ravinteita.
b) Mitä tapahtuu kasviplanktonin määrälle maalis-huhtikuussa? Miksi? Valon määrä lisääntyy, jäät ovat sulaneet.
c) Miksi eläinplanktonin määrä kasvaa toukokuussa? On tarjolla ravinnoksi kasviplanktonia.
d) Tee muita havaintoja kaaviosta. Esimerkiksi: ravinteita vähiten kesällä, silloin valoa eniten.
---------------------------------
Luku 13.
S6. Veden laatua) Missä päin Suomea sijaitsevat puhtaimmat järvet ja joet? Järvi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.
S6. Biometsätalous
a) Mitä biopolttoaineita metsästä saa oheisen lähdetiedon mukaan? Biopolttoaine on eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine. Puu (halko, hakkuujäte, puupelletit) on siis biopolttoaine.
b) Luettele biopolttoaineita. Bioetanoli, kasviöljyt, biodiesel, biokaasu.
S8. Taiga
Selvitä mitä sana "taiga" tarkoittaa. Taiga on venäjänkieltä, ja tarkoittaa alunperin vaikeakulkuista (soistunutta, pensaikkoista siperialaista havupuumetsää.
---------------------------------
Luku 7.
P3. Soiden osuus maan eri osissa
a) Luettele seikkoja, jotka vaikuttavat soiden määrään. Sateisuus, maan kaltevuus ja veden läpäisykyky, haihdunta.
b) Missä osissa Suomea soita on eniten? Voit katsoa tietoja esimerkiksi Luonnontila-sivustolta. Soita on eniten Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa, jossa niiden osuus maapinta-alasta on lähes puolet.
c) Pohdi, miksi juuri näillä alueilla soita on eniten. Sataa paljon, haihtuu vähän, maa tasaista, soita ei ole kuivattu pelloiksi.
d) Missä osissa Suomea soita on vähiten?
e) Pohdi syitä soiden vähyyteen näillä alueilla. Eteläisimmässä Suomessa soita on ollut alunperinkin vähiten, mutta siellä myös soiden ojittaminen pelloiksi ja metsätalouskäyttöön on ollut yleisintä.
S4. Turvesuot
Tutki Geologian tutkimuskeskuksen sivuilla olevaa karttaa turvevaroista.
a) Kuvaile, missä osissa Suomea turvetuotantoalueita on eniten. Pohjanmaalla.
b) Miksi juuri näillä alueilla on paljon turvesoita? Soita ei ole vielä muutettu pelloksi tällä alueella. Sopivat turpeen nostoalueiksi.
c) Missä osissa Suomea näyttäisi olevan eniten hyödyntämättömiä turvevaroja? Lapissa.
S5. Ojitusten haittoja
Suomessa on ojitettu soita enemmän kuin missään muualla maailmassa. Metsätalousmaaksi ojituksia on tehty noin 6,2 miljoonaa hehtaaria, mutta tästä määrästä vain noin 5,5 miljoonaa hehtaaria voidaan edelleen pitää metsätalousmaana. Huomattava osa ojitetuista alueista on luokitellaan jouto- tai kitumaiksi. Mitä haittoja soiden ojituksista on? Tulvariskit, valuma-alueiden veden laatu heikkenee, suon lajit menettävät elinympäristönsä.
S6. Paikkatietotehtävä soista
Tutki soiden esiintymistä Paikkatietoikkuna-palvelusta. Toimi seuraavasti:
- Valitse karttasivun vasemman reunan valikoista "Karttatasot" ja sieltä "Tiedontuottajittain."
- Valitse tiedontuottajista "Luonnonvarakeskus"
- Rastita karttataso "Kasvupaikan päätyyppi 2013" Sulje karttatason valintaruutu.
- Muuta kartan mittakaavaa siten, että näet suurimman osan Suomen pinta-alasta.
- Katso vasemman reunan valikosta "Karttaselitteet", mitä kukin väri merkitsee.
a) Missä osassa Suomea on eniten rämeitä? Pohjanmaalla (ruskea väri)
b) Missä on eniten avosoita? Lapissa (punainen)
c) Suurenna kartan mittakaavaa ja tarkastele kotiseutuasi. Millaisia soita kotiseudullasi on?
- Valitse karttasivun vasemman reunan valikoista "Karttatasot" ja sieltä "Tiedontuottajittain."
- Valitse tiedontuottajista "Luonnonvarakeskus"
- Rastita karttataso "Kasvupaikan päätyyppi 2013" Sulje karttatason valintaruutu.
- Muuta kartan mittakaavaa siten, että näet suurimman osan Suomen pinta-alasta.
- Katso vasemman reunan valikosta "Karttaselitteet", mitä kukin väri merkitsee.
a) Missä osassa Suomea on eniten rämeitä? Pohjanmaalla (ruskea väri)
b) Missä on eniten avosoita? Lapissa (punainen)
c) Suurenna kartan mittakaavaa ja tarkastele kotiseutuasi. Millaisia soita kotiseudullasi on?
---------------------------------
Luku 8.
P2. Suomen ilmasto
a) Määrittele sää ja ilmasto. Sää on ilmakehän hetkellinen tila ja ilmasto on säätilojen pitkäaikainen keskiarvo. Ilmastodiagrammit tehdään 30 vuoden keskiarvojen perusteella.
b) Mitkä tekijät vaikuttavat jonkin alueen ilmastoon? Alueen ilmastoon vaikuttavat sijainti päiväntasaajaan nähden eli leveyspiiri, korkeus merenpinnasta, etäisyys mereen sekä merivirrat.
c) Helsinki ja Grönlannin eteläkärki sijaitsevat samalla leveyspiirillä mutta ilmastot ovat aivan erilaiset meidän onneksemme. Miksi näin? Golfvirta tuo Suomeen lämmintä ilmaa synnyinseudultaan Floridasta asti ja nostaa maamme vuoden keskilämpötilaa jopa 6 asteella. Vaikutus on sama kuin Suomi siirtyisi 10 leveysastetta lähemmäs päiväntasaajaa.
d) Mitkä kolme tekijää vaikuttavat eniten Suomen ilmastoon? Suomen ilmastoon vaikuttavat eniten sijaintimme 60 ja 70 pohjoisen leveyspiirien välissä, Atlantin valtameri ja etenkin sen Golfvirta sekä Aasian manner.
e) Minkä niminen ilmastomme on ja millainen se on edellisistä syistä johtuen? Ilmastomme on nimeltään väli-ilmasto ja siinä on piirteitä kosteammasta meri-ilmastosta sekä kuivemmasta mannerilmastosta.
S5. Tutki paikkakuntien keskilämpötiloja
e) Miksi Itä-Suomen Joensuu on yksi kesäisin Suomen lämpimimpiä paikkakuntia? Joensuu on yksi Suomen lämpimimpiä kaupunkeja kesällä, koska sinne virtaa Aasian mantereen lämmintä mannerilmaa.
S7. Kasvihuoneilmiö ja Suomi
Lue luvun teksti ja vastaa.
a) Mitä tarkoittaa termi kasvihuoneilmiö? Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan sitä, kun ilmakehässämme olevat kaasut (metaani, hiilidioksidi ja vesihöyry) päästävät lävitseen auringon säteilyn mutta estävät heijastuvaa lämpösäteilyä pääsemästä avaruuteen planeettamme pinnalta.
b) Miten ilmiö liittyy ihmisen toimintaan? Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, polttaminen ovat lisänneet teollistumisen alkuajoista alkaen ilmakehässämme olevaa hiilidioksidin määrää kiihtyvällä vauhdilla. Viime vuosina etenkin teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöihin on pyritty saamaan huomattavia vähennyksiä.
c) Miten Suomen ilmasto tullee muuttumaan ja mitä hyvää sekä huonoa siitä seuraa? Suomen ilmaston arvellaan lämpenevän vuoteen 2050 mennessä 2-3 astetta ja sen vaikutus tulee näkymään etenkin talvisin. Etelä- ja länsiosissa maata sateet tulevat enimmäkseen vetenä ja lumipeitepäivien määrä vähenee. Itä- ja pohjoisosien pakkaspäivien lukumäärä ei juurikaan muutu mutta pakkaslukemat tulevat pienenemään. Tämä saattaa puolestaan nostaa lumisateiden määrää. Kasvillisuuden puolella lehtimetsien osuus tulee kasvamaan ja havumetsät siirtyvät pohjoisemmaksi. Etelästä saattaa tulla meille uusia kasvi- ja eläinlajeja ja maataloudessa sadot suurenevat sekä uusia lajikkeita voidaan ottaa käyttöön, koska kasvukausi tulee pitenemään.
---------------------------------
Luku 9.
P1. Matala- ja korkeapaine
g) Miten saavat alkunsa säätiloihin olennaisesti liittyvät matala- ja korkeapaine? Matala- ja korkeapaine ilmoittavat ilmakehän painosta pinta-alayksikköä kohden. Matalapaine syntyy, kun maanpinta lämpenee ja lämmennyt ilma kohoaa ylöspäin. Korkeapaineen alueella ilma virtaa vastaavasti alaspäin.
h) Mistä puolestaan johtuu tuuli, ja miksi sen voimakkuus vaihtelee? Maan pinnalla ilma virtaa korkeapaineen alueelta kohti matalan aluetta ja näin syntyy tuuli. Tuuli on sitä voimakkaampaa, mitä suurempia ovat alueiden väliset ilmanpaine-erot.
i) Millaista säätä yleensä tuo tullessaan korkeapaine? Aurinkoista, kesällä lämmintä, talvella kylmä.
S7. Revontulet
a) Mistä revontulet johtuvat?
b) Miten revontulia nähdään eniten?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Revontulet
S8. Ukkonen ja trombi.
Etsi tietoa mikä on trombi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Trombi_(py%C3%B6rremyrsky)
---------------------------------
Luku 10.
P2. Mikä termi?
Vastaa luvun pohjalta, mikä termi sopisi kuvaamaan alla mainittuja ilmiöitä.
a) Karttatyyppi, jossa kuvataan esim. kallioperän, ikäjakauman tai muun ilmiön esiintymistä jollain alueella. Teemakartta.
b) Kartta, jonka mittakaava on esim. 1:20 000 000. Maailmankartta.
c) Koordinaattiviivat, jotka kulkevat pohjoisnavalta etelänavalle. Pituuspiirit.
d) Ilmakuvatyyppi, jossa hyödynnetään kohteista tulevaa infrapunasäteilyä. Väärävärikuva.
e) Asteen 1/60 -osa. Minuutti.
f) GPS. Satelliittipaikannusjärjestelmä.
S3. Karttapaikkaharjoituksia
Tutustu Maanmittauslaitoksen tarjoamaan kansalaisen karttapaikka -palveluun.
Käytä hakua paikannimen perusteella ja etsi Korvatunturi (Savukoskella).
a) Mikä on Korvatunturin korkeus merenpinnasta? 490 metriä (paksu viiva on aina 20 metrin välein, 400 metrin viivan jälkeen on neljä paksua viivaa ja kaksi ohuempaa viivaa, Wikipedia kertoo korkeudeksi 486 m).
b) Mihin ilmansuuntaan on Korvatunturin jyrkin rinne? Viivat tiheimmin - jyrkin. Lounaaseen.
c) Mitkä ovat paikan koordinaatit? Mikä on nimeltään kartassa käytetty koordinaattijärjestelmä? N=7552959.490, E=596452.321 (ETRS-TM35FIN). https://fi.wikipedia.org/wiki/ETRS-TM35FIN
Mitkä ovat paikan koordinaatit toisella tavalla ilmoitettuna? Hätäpuheluissa käytettäväksi suositellut koordinaatit ovat P 68° 4,470' ja I 29° 18,751' (Vihje: oikealta XY-nappi).
Muuta kartan suurennustasoa siten, että Korvatunturin lounaispuolella näkyy Kemihaara.
d) Mittaa kartan oikealla puolella olevan mittauspainikkeen avulla etäisyys Korvatunturilta Kemihaaraan. N. 18 km.
Hae ETRS89 maantieteellinen koordinaatiston avulla paikka N 61,5, E 25,0 (astemerkkejä ei tarvita).
e) Minkä niminen järvi on kyseisessä pisteessä? Lummenne.
f) Mikä on kyseisen järven suurin syvyys? 8,2 m.
S8. Suojelualueet PaikkaOpissa
Tarkastele koko Suomen karttaa. Missä sijaitsevat laajimmat suojelualueet? Pohjois-Suomessa.
S9. PaikkaOppi: historiallisten karttojen tulkinta
7. Kerro miten maankäyttö on muuttunut. Huomaa että voit valita taustakartan tai olla käyttämättä koko taustakarttaa. Avainsanoja: pellot, metsä, asuttu alue, rantaviiva. Peltojen määrä ja asutun alueen määrä ovat kasvaneet, metsien määrä on vähentynyt, rantaviiva on siirtynyt (saari on kasvanut).
---------------------------------
Luku 11.
S5. Matkailua kotimaassa
Tutki kotimaan matkailua kokoavasta palvelusta, millaisilla seikoilla matkailijoiden kiinnostusta herätetään. Mainitse muutama esimerkki kustakin alueesta.
Lappi. Puhdas luonto, monet aktiviteetit.
Järvi-Suomi: "Järvi-Suomi on vesillä liikkujan paratiisi. Sielua hivelevät järvimaisemat, tuhannet saaret ja kesämökit, maan parhaat kalastus- ja veneilymahdollisuudet sekä alueen eloisat ja virkeät paikkakunnat houkuttelevat meitä suomalaisia varsinkin kesäisin."
Etelä-Suomi ja Saaristo-Suomi: "Etelä-Suomesta on kehittynyt koko maan tiheimmin asuttu alue. Myös Suomen varhaisimmat ihmisasutukset on löydetty täältä, joten Etelä-Suomi on luonnollisesti täynnä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ja nähtävyyksiä. Alue ulottuu Imatralta aina Uuteenkaupunkiin asti, ja kattaa myös sisämaan kaupungit, kuten Lahden, Hämeenlinnan ja Kouvolan. Etelä-Suomen rannikkokaupunkeja ovat Kotka, Porvoo, Turku, Naantali ja Länsi-Turunmaa."
---------------------------------
Luku 12.
P4. Valuma-alueen jokia.
Luettele Itämereen laskevia suuria jokia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Euroopan_joista#It.C3.A4mereen_laskevia_jokia
P5. Itämeren merkitys.
Kerro miksi Itämeri on Suomelle ja suomalaisille tärkeä meri. Kalastus, liikenne, virkistys, lajien suojelu.
P6. Jatka lauseita
Hanki tietoa ja jatka lauseita.
a) Itämeren linnusto on muuttunut. Seuraavat lajit ovat yleistyneet: merikotka, merimetso, valkoposkihanhi.
b) Itämeressä kalastetaan monia kalalajeja, mm. silakkaa, kilohailia, haukea, ahventa, kuhaa, turskaa, lohta.
c) Joinakin kesinä Itämeressä on sinilevää. "Sinileväkukintojen" esiintyminen johtuu Itämeren rehevöitymisestä (veden fosforipitoisuus on noussut).
S7. Plankton ja ravinteet
a) Mitä tapahtuu ravinteiden määrälle talvella? Miksi? Lisääntyy valunnan takia, levät ja kasvit eivät käytä ravinteita.
b) Mitä tapahtuu kasviplanktonin määrälle maalis-huhtikuussa? Miksi? Valon määrä lisääntyy, jäät ovat sulaneet.
c) Miksi eläinplanktonin määrä kasvaa toukokuussa? On tarjolla ravinnoksi kasviplanktonia.
d) Tee muita havaintoja kaaviosta. Esimerkiksi: ravinteita vähiten kesällä, silloin valoa eniten.
---------------------------------
Luku 13.
S6. Veden laatua) Missä päin Suomea sijaitsevat puhtaimmat järvet ja joet? Järvi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.
b) Mitkä eri tekijät pilaavat vesistöjä? Taajamien, maaseudun ja teollisuuden ravinnepäästöt, jotka lisäävät vesistöjen rehevöitymistä ja talvella hallikatoa. Järvien mataluus ja vähäinen vesimäärä edesauttavat pilaantumista.
c) Miten vesistöjen pilaantumista voidaan estää? Päästöjä vähentämällä. Pudistamalla jätevedet, jättämällä pelloille suojavyöhykkeet lannoitevalumia ehkäisemään.
d) Mitkä eri tekijät aiheuttavat pohjaveden pilaantumista? Tiesuolat, öljy, lannoitteet ja myrkyt sekä soranotto.
e) Miten pohjavettä voidaan suojella? Vähentämällä teiden suolausta pohjavesialueella, estämällä öljyn ja myrkkyjen pääsemistä maaperään, vähentämällä lannoitteiden käyttöä ja soranottoa pohjavesialueilla.
S7. Vesistöjen merkitys
a) Mihin eri tarkoituksiin vesistöreittejä on käytetty? Asutus on levittäytynyt vesistöreittejä pitkin sisämaahan (kulkuväylä), vesistöistä saatiin/saadaan edelleen energiaa, kalastus, tukinuitto.
b) Miksi kaupunkeja on perustettu järvien tai jokien rannoille? Vesistö tarjoaa kulkureittejä, energiaa teollisuuden tarpeisiin ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.
c) Nimeä yksi kaupunki jokaisen vesistön alueelta. Kemijoen vesistö: Kemi, Rovaniemi /Oulujoen vesistö: Oulu ja Kajaani /Vuoksen vesistö: Kuopio, Iisalmi, Savonlinna, Lappeenranta, Imatra, Joensuu / Kymijoen vesistö: Jyväskylä, Lahti Kokemäenjoen vesistö: Tampere, Pori. Paatsjoen vesistön alueella ei ole kaupunkeja.
d) Kerro miten voit käyttää vesistöjä virkistystarkoitukseen? Kalastus, veneily, maiseman merkítys, uinti, lintujen tarkkailu.
c) Miten vesistöjen pilaantumista voidaan estää? Päästöjä vähentämällä. Pudistamalla jätevedet, jättämällä pelloille suojavyöhykkeet lannoitevalumia ehkäisemään.
d) Mitkä eri tekijät aiheuttavat pohjaveden pilaantumista? Tiesuolat, öljy, lannoitteet ja myrkyt sekä soranotto.
e) Miten pohjavettä voidaan suojella? Vähentämällä teiden suolausta pohjavesialueella, estämällä öljyn ja myrkkyjen pääsemistä maaperään, vähentämällä lannoitteiden käyttöä ja soranottoa pohjavesialueilla.
S7. Vesistöjen merkitys
a) Mihin eri tarkoituksiin vesistöreittejä on käytetty? Asutus on levittäytynyt vesistöreittejä pitkin sisämaahan (kulkuväylä), vesistöistä saatiin/saadaan edelleen energiaa, kalastus, tukinuitto.
b) Miksi kaupunkeja on perustettu järvien tai jokien rannoille? Vesistö tarjoaa kulkureittejä, energiaa teollisuuden tarpeisiin ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.
c) Nimeä yksi kaupunki jokaisen vesistön alueelta. Kemijoen vesistö: Kemi, Rovaniemi /Oulujoen vesistö: Oulu ja Kajaani /Vuoksen vesistö: Kuopio, Iisalmi, Savonlinna, Lappeenranta, Imatra, Joensuu / Kymijoen vesistö: Jyväskylä, Lahti Kokemäenjoen vesistö: Tampere, Pori. Paatsjoen vesistön alueella ei ole kaupunkeja.
d) Kerro miten voit käyttää vesistöjä virkistystarkoitukseen? Kalastus, veneily, maiseman merkítys, uinti, lintujen tarkkailu.