15. Kaavoitus on maankäytön suunnittelua
Luvun sisällys
15.1 Johdanto15.2 Hyvä asuinympäristö
15.3 Mitä on kaavoitus?
15.4 Eri kaavat
15.5 Syventävää tietoa kaavoituksesta ympäristöministeriön sivuilta
15.1 Johdanto
Suomessa maankäyttöä ohjataan kaavoituksella. Se vaikuttaa meidän kaikkien elämään monin tavoin ja jokainen kansalainen voi osallistua suunnitteluun.
Slummi Brasiliassa. Slummit ovat syntyneet ilman kaavoitusta eli maankäytön suunnittelua. Seurauksena ovat muun muassa katujen, vesijohtojen ja puistojen puute.15.2 Hyvä asuinympäristö
15.3 Mitä on kaavoitus?
Video Helsingin visiosta vuodelle 2050 (8 min) Ympäristöministeriön mukaan "Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle ja elinvoimaiselle asuin- ja elinympäristölle. Hyvin suunnitellut kaavoitusratkaisut sekä toimiva ja eheä yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelyt luovat hyvinvointia ja elinvoimaa sekä edistävät kestävää kehitystä."
Tavoitteena on siis hyvä ja viihtyisä elinympäristö. Jokainen voi ottaa kantaa asuinalueensa tulevaan maankäyttöön, esimerkiksi uusiin teihin ja asuinalueisiin.
Kaavakartoissa esitetään alueen maankäytön suunnittelu.
Kaavojen laadintaa ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki.
| Vaihe | Prosessin vaihe |
| 1 | Kaava laitetaan vireille. Osallisille annetaan tilaisuus mielipiteiden esittämiseen. Pidetään tiedotustilaisuuksia. |
| 2 | Kaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville. Pidetään tiedotustilaisuuksia. |
| 3 | Valitaan kaavaehdotus, jota kaupungin- tai kunnanhallitus käsittelee. Pyydetään lausuntoja. |
| 4 | Hallitus lähettää ehdotuksen valtuustolle. |
| 5 | Kaava hyväksytään. Siitä voidaan tehdä valitus hallinto-oikeuteen. |
| 6 | Kaava saa lainvoiman. |
Kaavoituksella voidaan myös suojella suurempia kokonaisuuksia, kuten kaupunkipuistoja.
Puistot voivat muodostaa kaupunkipuistojen kokonaisuuden. © Forssan kaupunki
15.4 Eri kaavat
Kaavoilla säädellään maan käyttöä.
Maakuntakaavan merkintöjä.
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma koko maakunnan alueen tulevasta maankäytöstä. Siinä pyritään ottamaan huomioon seuraavien vuosikymmenten maankäytön tarpeet. Se ohjaa muuta kaavoitusta. Yleiskaava on kunnan tulevan maankäytön suunnitelma. Tutustu Helsingin yleiskaavaan.
Tavallisesti yleiskaava uudistetaan 10–20 vuoden välein. Kaavan hyväksyy kunnan- tai kaupunginvaltuusto.
Oheinen kartta on Forssan kaupungin osayleiskaava yhdeltä alueelta. Vaaleanruskeat AO-alueet ovat erillispientaloille varattuja alueita. Vihreät VP-alueet ovat puistoja ja vihreät VLM-alueet ovat lähivirkistysalueita eli taajamametsiä. Siniset EV-alueet ovat suojaviheralueita.
Asemakaava on yksityiskohtaisin kaava ja siinä esitetään tarkat rakentamismääräykset. Asemakaavassa määritellään mitä alueelle saa rakentaa ja kuinka paljon saa rakentaa.
Oheinen kartta on Forssan kaupungin yhden alueen asemakaava. Tämän alueen osayleiskaavakartta on esitetty ylempänä. Asemakaavassa on määritelty yleiskaavaa tarkemmin alueen käyttö: Vaaleanruskeille pientaloille on määritelty tarkoin rakennusoikeudet. e = 0.20 tarkoittaa tehokkuuslukua eli kerrosalan suhdetta tontin pinta-alaan.
Jos aiot ostaa omakotitalon tai kesämökin, tutustu tarkoin oman tonttisi ja naapuritonttien asemakaavamääräyksiin. Ei ole ehkä mukava yllätys, jos naapuriin tuleekin esimerkiksi kerrostalo.
Suomessa on mahdollisuus rakentaa kesäasunto rannalle, mikä on Euroopassa harvinaista. Koska rantarakentaminen sulkee rantoja yleiseltä käytöltä, sitä ohjataan rantayleiskaavalla tai ranta-asemakaavalla.
15.5 Syventävää tietoa kaavoituksesta ympäristöministeriön sivuilta
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtioneuvoston päättää valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joissa linjataan maamme alueidenkäyttöä. Alueidenkäyttötavoitteiden valmistelusta vastaa ympäristöministeriö.
- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (ymparisto.fi)
Maakuntakaava ja maankäytön suunnittelu maakunnissa
Maakunnan suunnitteluun kuuluvat
- maakuntasuunnitelma
- maakuntakaava
- alueellinen kehittämisohjelma.
Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen, kartalla esitetty suunnitelma maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Se kuvaa rakentamisen ja ympäristön kehittämisen suunnat maakunnassa tuleville vuosikymmenille. Maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoitukselle ja muulle viranomaistoiminnalle, jolla vaikutetaan alueidenkäyttöön. Maakuntakaavan laatii maakunnan liitto ja vahvistaa ympäristöministeriö.
Maakuntakaavan sisältövaatimukset on kuvattu maankäyttö- ja rakennuslaissa.
- Maankäyttö- ja rakennuslaki 28 § (Finlex)
Maankäytön suunnittelu kunnissa
Kunnan maankäyttöpolitiikan (kaavoitus ja maapolitiikka) sisältöön vaikutetaan varsinaisten kaavaprosessien ja muun alueidenkäytön suunnittelun lisäksi muun muassa elinkeino-, sosiaali- ja asuntopolitiikalla. Kunnan maankäytön suunnittelun välineitä ovat muun muassa
- kunnan maankäyttöön liittyvät strategiat ja ohjelmat
- yleiskaava ja asemakaava
- maapolitiikka
- rakennusjärjestys.
Yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista
Maakuntakaavalla ratkaistaan alueidenkäytön maakunnalliset kysymykset, kun taas yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön päämäärät kunnassa. Yleiskaavassa määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Osayleiskaava voidaan tehdä vaikkapa ranta-alueille ja se voi olla tarkempi kuin yleiskaava.
Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Jos kunnat ovat laatineet yhteisen yleiskaavan, sen hyväksyy kuntien yhteinen toimielin ja vahvistaa ympäristöministeriö. Yleiskaavan sisältövaatimukset on kuvattu maankäyttö- ja rakennuslaissa.
Yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista.
- Maankäyttö- ja rakennuslaki 39 § (Finlex)
Asemakaava ohjaa rakentamista
Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja muiden yhdessä sovittujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla.
Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus.
Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka voi laatia myös maanomistaja. Asemakaavan sisältövaatimukset on kuvattu maankäyttö- ja rakennuslaissa.
- Maankäyttö ja rakennuslaki 54 § (Finlex)
Maapolitiikka ja rakennusjärjestys
Kunnat voivat laatia maapoliittisen ohjelman linjaamaan maankäytön, maahankinnan ja kaavojen toteuttamisen periaatteet.
Kunta laatii ja hyväksyy rakennusjärjestyksen, jolla annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita.
Maankäytön ja kaavoituksen ohjaus ja seuranta
Ympäristöministeriö vastaa maankäytön ohjauksesta sekä valmistelee ja kehittää sitä koskevaa lainsäädäntöä ja muita säädöksiä. Ohjauksella varmistetaan, että maankäytössä ja kaavoituksessa toteutetaan lainsäädännössä määriteltyjä tavoitteita ja vaatimuksia.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ohjaavat ja valvovat kuntien kaavoitusta ja neuvovat maankäytön suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä.
Maankäytön suunnittelun tilannetta ja muutoksia seurataan. Valtion ympäristöhallinto kokoaa yhteen tietoa kunnista ja maakuntien liitoista. Valtion ympäristöhallinto on kehittänyt kaavoituksen seurannan tietojärjestelmän sekä asemakaavan seurantalomakkeen, jotka helpottavat tietojen keräämistä ja välittämistä eri tahoille.
