Luvut 14-27
Luku 14
P1. Termit.
Etsi luvun tekstistä 10 tärkeintä termiä ja selitä ne.
Luonnollisella väestönkasvulla tarkoitetaan syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta.
Syntyvyys: Alueella vuodessa syntyneiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Kuolleisuus: Alueella vuodessa kuolleiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Valtaväestö: Väestöryhmä, joita on alueella eniten. Esimerkiksi Suomessa suomenkieliset.
Vähemmistöryhmä: Väestöryhmä, joita on vähemmän kuin valtaväestöä. Esimerkiksi Suomessa suomenruotsalaiset.
Muuttoliike: Muutto joko alueelle (tulomuutto) tai alueelta pois (lähtömuutto).
Maassamuutto: Muuttoliike valtion sisällä.
Maastamuutto: Muuttoliike valtiosta toiseen valtioon.
Pakolainen: Ihminen, joka on vasten omaa tahtoaan muuttamaan kotimaastaan henkilökohtaisen vainon takia. Maassa, johon hän saapuu, hän on turvapaikanhakija.
Ympäristöpakolainen: Ihminen, joka joutuu muuttamaan pois asuinalueiltaan jonkin ympäristökatastrofin tai nälänhädän takia.
P3. Ruotsissa alettiin kerätä säännöllisesti väestötietoja jo vuonna 1749. Koska Suomi kuului tuohon aikaan Ruotsiin, samoja tilastoja kerättiin myös Suomessa. Tuolloin perustettua väestötietojärjestelmää pidetään maailman vanhimpana. Ruotsin vuonna 1749 eli noin kolme sataa vuotta sitten keräämän väestötiedon pohjalta laskettiin, että Suomen väkiluku oli tuolloin 410 400 asukasta.
b) Kuinka paljon väkiluku on kasvanut suunnilleen noin 300 vuodessa? Noin 5,1 miljoonaa.
b) Historiallista tietoa
Ruotsissa alettiin kerätä säännöllisesti väestötietoja jo vuonna 1749. Koska Suomi kuului tuohon aikaan Ruotsiin, samoja tilastoja kerättiin myös Suomessa. Tuolloin perustettua väestötietojärjestelmää pidetään maailman vanhimpana. Ruotsin vuonna 1749 eli noin kolme sataa vuotta sitten keräämän väestötiedon pohjalta laskettiin, että Suomen väkiluku oli tuolloin 410 400 asukasta. Kuinka paljon väkiluku on kasvanut suunnilleen noin 300 vuodessa? Yli viisi miljoonaa.
S4. Suomen väestö (Tilastokoulu)
a) Laske kuinka kauan kunkin täyden miljoonan saavuttaminen kesti. Ensimmäinen miljoona meni Suomessa rikki vuonna 1811. Seuraavan täyden miljoonan täyttymiseen meni 68 vuotta. Kolmas miljoona meni rikki vuonna 1912. Aikaa tähän kului 33 vuotta. Seuraavan miljoonan saavuttamiseen meni jo 38 vuotta. Viiden miljoonan rajan ylittämiseen kului 41 vuotta.
b) Minkä miljoonan saavuttamisessa meni vähiten aikaa? Kolmannen miljoonan saavuttamiseen meni vähiten aikaa.
c) Onko Suomen väestönkasvu mielestäsi kiihtymässä vai hidastumassa? Hidastumassa.
d) Millaiset tekijät ovat vaikuttaneet väkiluvun laskuun tarkasteltavana ajanjaksona? V:Sodat, katovuodet, tautiepidemiat ja maastamuutto.
g) Mitä tarkoitetaan suurilla ikäluokilla? Heti sodan jälkeen syntyi paljon lapsia (ennätysvuodet 1947 ja 1948). Näitä ikäluokkia kutsutaan suuriksi ikäluokiksi.
h) Mikä vuosi on ollut Suomen synkin vuosi kuolevuuden kannalta? Miksi kuolevuus oli tuolloin suuri? Kuolevuuden kannalta Suomen synkin vuosi oli 1868, jolloin suomalaiset kärsivät huonojen satojen vuoksi nälkää.
i) Miksi pyramidi on hieman harhaanjohtava sana kuvaamaan Suomen nykyistä väestörakennetta? Suomen väestöä kuvaava diagrammi ei ole aivan pyramidin muotoinen. Alhaalta kapeneva ja ylhäältä levenevä.
j) Milloin ovat syntyneet suurimmat ikäluokat? 1940-luvun lopulla.
k) Vertaile naisten ja miesten osuuksia eri ikäluokissa. Mitä huomaat? Poikia syntyy hieman enemmän, mutta vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus on suurempi kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että naiset elävät pitempään kuin miehet.
l) Miten pyramidin muoto on muuttunut ja tulee muuttumaan vuosikymmenten kuluessa? Suuret ikäluokat siirtyvät yhä ylemmäksi diagrammissa ja muoto muuttuu yhä enemmän päältä pulleammaksi ja lopulta aika tasapaksuksi.
S5. Turvapaikan hakijat
Siirry Pakolaisneuvonta ry:n tai Maahanmuuttoviraston sivuille ja tee tehtävät.
a) Mistä valtiosta on tullut eniten viime vuosina turvapaikanhakijoita? Ks. http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot ja http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Asylum_statistics V: Syyria, Afganistan.
b) Miksi näistä yllä mainituista valtioista tulee paljon turvapaikan hakijoita? V: Sota, vaino.
c) Mitkä valtiot ottavat eniten vastaan turvapaikanhakijoita? V: Saksa, Italia ja Ranska.
S8. d) Mitä tarkoittaa termi kokonaishedelmällisyysluku? V: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokonaishedelm%C3%A4llisyysluku
---------------------------
Luku 15.
P1. Miksi ja miten suunnitellaan?
a) Maankäytön suunnittelun yleinen ohjaus perustuu lakiin. Mitä tapahtuisi, jos ei olisi mitään maankäyttöön liittyviä määräyksiä? OAlueista tulisi epäviihtyisiä ja toimimattomia (esimerkiksi tehdas keskellä asuinaluetta).
b) Valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Miksi on tärkeä, että valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat kaikkea muuta suunnittelua? Olisi vaikea suunnitella suuria ja pieniä hankkeita, kuten rautateitä tai sähkölinjoja.
c) Maankäytön suunnitelmia kutsutaan kaavoiksi. Niitä on maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Missä kaavassa ilmoitetaan mm. rakennusten sallittu kerrosmäärä? Asemakaava.
---------------
Luku 16.
S3. Palvelualojen ammattilaiset
a) Luettele kymmenen palvelualan ammattia. Esim. tarjoilija, siivooja, matkatoimiston virkailija, lähihoitaja, nuoriso-ohjaaja, opettaja, apteekkari, poliisi, tullimies, psykologi.
b) Mitä tekevät personal trainer ja kuppari? https://fi.wikipedia.org/wiki/Personal_trainer https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuppaus
----------------
Luku 17.
P2. Suomen maatalous
a) Mitä ravintokasveja Suomessa kasvatetaan eniten? Ohra, vehnä, kaura, ruis.
b) Mitä tuotantoeläimiä Suomessa kasvatetaan? Mm. sika, nauta, kana.
c) Miten maatalouden tuotantosuuntaukset näkyvät suomalaisessa ruokapöydässä? Suomalaisessa ruokapöydässä on usein sikaa ja paljon maitotuotteita.
P4. Mitä kaikkea metsästä saadaan paperin lisäksi?
a) Mikä on tuottoisin metsästä saatava keräilytuote? Luonnonmarjat.
b) Miksi poronlihaa voi pitää metsän tuotteena? Porot elävät pääosin vapaina metsissä.
c) Millainen energianlähde polttopuu on? Uusiutuva.
d) Mitä tarkoittaa kotitarvepoiminta? Poimitaan esimerkiksi marjoja kotikäyttöön eikä myyntiin.
e) Mitä tarkoittaa riista?Metsästettäviä eläimiä, joita syödään.
-------------
Luku 18.
P2. Suomen kaupunkien perustaminen
a) Mihin osaan Suomea ensimmäiset kaupungit syntyivät? Rannikolle.
b) Montako kaupunkia oli 1500-luvun Suomessa? Yhdeksän.
d) Millaisille paikoille kaupunkeja ennen perustettiin? Jokien, järvien ja meren rannalle.
e) Miksi osa kartan kaupungeista on rajojemme ulkopuolella? Ne kuuluivat Suomelle ennen toista
S3. Suomen kaupunkeja
a)viisi suurinta kaupunkia asukasluvun mukaan järjestettynä. Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Oulu.
b) viisi suurinta kaupunkia kunnan asukastiheyden mukaan järjestettynä: Helsinki 2826, Kauniainen 1512, Kerava 1126, Järvenpää 1056 ja Maarianhamina 961 asukasta maakm2.
c) viisi suurinta kuntaa maapinta-alan mukaan järjestettynä: Inari 15053, Sodankylä 11693, Kittilä 8094, Enontekiö 7946 ja Rovaniemi 7582 km2
d) Miksi listaukset hieman muuttuivat? Suurissa kaupungeissa asuu paljon ihmisiä, mutta nämä kaupungit ovat pinta-alaltaan melko suuria, joten asukastiheys ei nouse kovin korkealle. Sellaiset kaupungit, kuten Kerava ja Kauniainen ovat puolestaan alaltaan pieniä ja kuitenkin väestömäärältään suhteellisen suuria. Näin näiden kaupunkien asukastiheydet ovat suuria. Pinta-alaltan Suomen suurimmat kunnat sijoittuvat Pohjois-Suomeen, jossa muutenkin väestön määrä on pieni. Asukastiheys on tästä syystä alhainen.
-------------
Luku 19.
P3. Kysymyksiä ydinvoimasta
a) Mitä hyviä puolia on ydinvoimassa? Ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, tuotanto on tasaista.
b) Mitä huonoja puolia on ydinvoimassa? Kallis rakentaa, ydinjätteet, onnettomuusriski.
S4. Suomen energianlähteet
a) Mitkä olivat kaksi tärkeintä energianlähdettä Suomessa vuonna 1970? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili) ja uusiutuvat (puu)
b) Mitkä ovat kolme tärkeintä energianlähdettä nykyisin? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili sekä maakaasu) ja uusiutuvat (puu, aurinko ja tuuli) ja ydinenergia.
c) Minkä energianlähteiden kulutus on kasvanut voimakkaimmin vuoden 1980 jälkeen? Uusiutuvan energian ja ydinenergian.
d) Pohdi, mistä johtuvat energiankulutuksen vaihtelut 2000-luvulla. Teollisuuden tuotannon vaihteluista.
e) Tulkitse diagrammi: Kerro mikä on suurin päästöjen aiheuttaja ja miten päästöjen määrä on muuttunut viime aikoina.
Energiasektori. On vähentynyt.
S6. Energian säästäminen
Luettele syitä miksi energiaa pitää säästää. Ilmastonmuutoksen hidastaminen, ulkomaan tuonnin vähentäminen, rahan säästö.
--------------
Luku 20.
P2. Kestävän kehityksen indikaattorit
Tutki Findikaattori-palvelusta> kestävän kehityksen indikaattoreita. Miltä kehitys Suomessa näyttää (positiivinen - negatiivinen - ei muutosta) kuvaajien perusteella seuraavilla yhteiskunnan osa-alueilla?
1. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Positiivinen.
2. Työllisyysaste. Positiivinen.
3. Energian kokonaiskulutus energianlähteittäin. Negatiivinen.
4. Puun kasvu ja poistuma. Kasvu positiivinen, poistuma ei ole kasvanut nopeampaa kuin kasvu.
5. Uhanalaisuus Luonnontila-palvelun perusteella. Uhanalaisuus lisääntynyt (kehitys negatiivista).
--------------
Luku 21.
S2. Ajoneuvoliikenne
Avaa oheinen Liikenneviraston linkki ja vastaa kysymyksiin.
a) Missä osissa Suomea liikennetiheys on suurinta? Etelä-Suomessa.
b) Missä osissa maatamme puolestaan liikennemäärät ovat pieniä? Itä- ja Pohjois-Suomessa.
c) Tutki Helsingin, Tampereen ja Turun vilkkaimmin liikennöityjä väyliä. Mitä suuria kaupunkeja nuo tiet yhdistävät? Pohdi miksi juuri tietyt väylät ovat liikennemääriltään suuria. Yhdistävät näitä em. kaupunkeja sekä Lahtea ja Jyväskylää.
S3. Suomen kuntien autoistuminen
Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnat, joissa on eniten ja vähiten autoja per asukas.
Kunta Autoja per asukas
Eckerö 1,07
Sund 1,02
Finström 0,99
Hammarland 0,98
..
Turku 0,46
Oulu 0,46
Tampere 0,45
Kauniainen 0,45
Helsinki 0,39
a) Missä osassa Suomea sijaitsevat kunnat, joissa on eniten autoja per asukas? Ahvenanmaalla.
b) Mikä yhdistää kuntia, joissa on vähiten autoja per asukas? Ne ovat suuria kaupunkeja.
c) Pohdi miksi juuri näiden kuntien luvut ovat suuria tai pieniä. Ahvenanmaalla ei ole, mutta suurissa kaupungeissa on hyvät julkiset liikenneyhteydet.
S5. Kehärata yhdistää
Tutustu pääkaupunkiseudun kehärataan ja tee tehtävät. Hae hakusanalla "kehärata".
a) Mikä on kehärata? https://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4rata
b) Pohdi millaisia myönteisiä vaikutuksia radalla on pääkaupunkiseudun liikenteelle, talouselämälle ja luonnolle. Se yhdistää eri pääkaupunkiseudun alueet yhteen. Ihmiset käyttävät vähemmän omia autoja: fossiilisia polttoaineita kuluu vähemmän ja päästöt pienenevät.
--------------
Luku 22
S6. Matkailu tilastoina
Matkailun edistämiskeskus MEK tilastoi suomalaisiin liittyvää matkailutietoa yrittäjien käyttöön.
Tutustu sivustoon http://www.visitfinland.fi/ ja vastaa kysymyksiin.
a) Mistä maasta on kotoisin suurinosa Suomeen matkustavista? Venäjä, Ruotsi ja Saksa.
b) Onko matkailu kasvava vai hiipuva tulonlähde Suomessa? Kasvava.
c) Missä päin Suomea matkailulla on erityisen suuri osuus elinkeinoelämästä? Lapissa.
--------------
Luku 23
ei avoimia tehtäviä, joissa yksi oikea vastaus.
--------------
Luku 24
Käytä oheista linkkiä : http://www.globalis.fi/Maat/Norja
Kuvaile interaktiivisen väestöpyramidin avulla Norjan väestön kehitystä 1950-luvulta nykypäivään.
a) Miten syntyvyys on vaihdellut eri vuosikymmeninä? Välilllä syntyvyys on alhaista, mm. 1980- ja 2000-luvuilla.
b) Mitä keski-ikäisten suhteelliselle määrälle on tapahtunut? Kasvanut.
Kuvaile väestöpyramidin avulla Norjan väestön ennustettua kehitystä vuoteen 2100.
c) Miten pyramidin muoto muuttuu? Menettää pyramidin muodon.
d) Miten vanhojen ikäluokkien suhteelliselle määrälle käy? Kasvaa.
e) Huomaatko eroja naisten ja miesten osuuksissa eri ikäluokissa? Naisten osuus kasvaa.
S5. Norja on omavarainen energian suhteen
a) Mitkä kolme valtiota Euroopassa ovat suurimpia Norjan kaasun ostajia? Saksa. Iso-Britannia ja Ranska.
S7. Föhntuuli
Norjassa vaikuttaa föhntuuli, mutta sen vaikutus ulottuu myös Suomeen.
http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli
a) Mikä on föhntuuli? Lämmin ja kuiva laskutuuli.
b) Missä osassa Suomea föhnin vaikutus on suurin? Länsi-Suomessa.
c) Mitä tarkoitetaan föhn-kaudella? Marras-maaliskuu.
d) Tutki Pellon ilmastodiagrammia. Kuinka monta astetta ilman lämpötila nousi föhnin ansiosta 19.2. -20.2.2004 välisenä aikana? - 17 asteesta lämpeni +8 asteeseen: 25 astetta.
--------------
Luku 25
P4. Merentakaiset alueet
a) Mitä hyötyä Tanskalle on niin sanotuista merentaikaisista alueista eli Grönlannista ja Färsaarista? Luonnonvarat.
b) Pohdi, mitä ongelmia nämä alueet Tanskalle tuovat. Pitää tukea taloudellisesti. Hallinnointi ja huolto hankalaa pitkien matkojen takia.
--------------
Luku 26
S5. Väentiheysvertailu
Päättele väentiheyden yksikön as./neliökilometri perusteella, miten väentiheys lasketaan. Laske sitten Baltian maiden sekä Suomen väentiheys.
Baltian maiden tiedot löydät luvusta ja Suomen tiedot internetistä. Aseta valtiot järjestykseen tiheimmästä harvimmin asuttuun. Missä on harvimmin asuttua ja miksi?
Liettua 45, Latvia 37, Viro 31, Suomi 18 as./neliökilometri. Suomen laajat itä- ja pohjoisosat ovat hyvin harvaan asuttuja alueita.
--------------
Luku 27
P5. Suuruus
Lue huolella kappale ja listaa asioita, jotka kuvaavat Venäjän suuruutta. Huom! Älä tyydy Venäjän suuruus -kappaleen tietoihin, vaan lue muutkin osat ajatuksella.
Monia kasvillisuusalueita, ulottuu monille merille, monia miljoonakaupunkeja, suuret luonnonvarat, monia kansoja, monia naapurimaita, monia aikavyöhykkeitä.
P1. Termit.
Etsi luvun tekstistä 10 tärkeintä termiä ja selitä ne.
Luonnollisella väestönkasvulla tarkoitetaan syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta.
Syntyvyys: Alueella vuodessa syntyneiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Kuolleisuus: Alueella vuodessa kuolleiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Valtaväestö: Väestöryhmä, joita on alueella eniten. Esimerkiksi Suomessa suomenkieliset.
Vähemmistöryhmä: Väestöryhmä, joita on vähemmän kuin valtaväestöä. Esimerkiksi Suomessa suomenruotsalaiset.
Muuttoliike: Muutto joko alueelle (tulomuutto) tai alueelta pois (lähtömuutto).
Maassamuutto: Muuttoliike valtion sisällä.
Maastamuutto: Muuttoliike valtiosta toiseen valtioon.
Pakolainen: Ihminen, joka on vasten omaa tahtoaan muuttamaan kotimaastaan henkilökohtaisen vainon takia. Maassa, johon hän saapuu, hän on turvapaikanhakija.
Ympäristöpakolainen: Ihminen, joka joutuu muuttamaan pois asuinalueiltaan jonkin ympäristökatastrofin tai nälänhädän takia.
P3. Ruotsissa alettiin kerätä säännöllisesti väestötietoja jo vuonna 1749. Koska Suomi kuului tuohon aikaan Ruotsiin, samoja tilastoja kerättiin myös Suomessa. Tuolloin perustettua väestötietojärjestelmää pidetään maailman vanhimpana. Ruotsin vuonna 1749 eli noin kolme sataa vuotta sitten keräämän väestötiedon pohjalta laskettiin, että Suomen väkiluku oli tuolloin 410 400 asukasta.
b) Kuinka paljon väkiluku on kasvanut suunnilleen noin 300 vuodessa? Noin 5,1 miljoonaa.
b) Historiallista tietoa
Ruotsissa alettiin kerätä säännöllisesti väestötietoja jo vuonna 1749. Koska Suomi kuului tuohon aikaan Ruotsiin, samoja tilastoja kerättiin myös Suomessa. Tuolloin perustettua väestötietojärjestelmää pidetään maailman vanhimpana. Ruotsin vuonna 1749 eli noin kolme sataa vuotta sitten keräämän väestötiedon pohjalta laskettiin, että Suomen väkiluku oli tuolloin 410 400 asukasta. Kuinka paljon väkiluku on kasvanut suunnilleen noin 300 vuodessa? Yli viisi miljoonaa.
S4. Suomen väestö (Tilastokoulu)
a) Laske kuinka kauan kunkin täyden miljoonan saavuttaminen kesti. Ensimmäinen miljoona meni Suomessa rikki vuonna 1811. Seuraavan täyden miljoonan täyttymiseen meni 68 vuotta. Kolmas miljoona meni rikki vuonna 1912. Aikaa tähän kului 33 vuotta. Seuraavan miljoonan saavuttamiseen meni jo 38 vuotta. Viiden miljoonan rajan ylittämiseen kului 41 vuotta.
b) Minkä miljoonan saavuttamisessa meni vähiten aikaa? Kolmannen miljoonan saavuttamiseen meni vähiten aikaa.
c) Onko Suomen väestönkasvu mielestäsi kiihtymässä vai hidastumassa? Hidastumassa.
d) Millaiset tekijät ovat vaikuttaneet väkiluvun laskuun tarkasteltavana ajanjaksona? V:Sodat, katovuodet, tautiepidemiat ja maastamuutto.
g) Mitä tarkoitetaan suurilla ikäluokilla? Heti sodan jälkeen syntyi paljon lapsia (ennätysvuodet 1947 ja 1948). Näitä ikäluokkia kutsutaan suuriksi ikäluokiksi.
h) Mikä vuosi on ollut Suomen synkin vuosi kuolevuuden kannalta? Miksi kuolevuus oli tuolloin suuri? Kuolevuuden kannalta Suomen synkin vuosi oli 1868, jolloin suomalaiset kärsivät huonojen satojen vuoksi nälkää.
i) Miksi pyramidi on hieman harhaanjohtava sana kuvaamaan Suomen nykyistä väestörakennetta? Suomen väestöä kuvaava diagrammi ei ole aivan pyramidin muotoinen. Alhaalta kapeneva ja ylhäältä levenevä.
j) Milloin ovat syntyneet suurimmat ikäluokat? 1940-luvun lopulla.
k) Vertaile naisten ja miesten osuuksia eri ikäluokissa. Mitä huomaat? Poikia syntyy hieman enemmän, mutta vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus on suurempi kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että naiset elävät pitempään kuin miehet.
l) Miten pyramidin muoto on muuttunut ja tulee muuttumaan vuosikymmenten kuluessa? Suuret ikäluokat siirtyvät yhä ylemmäksi diagrammissa ja muoto muuttuu yhä enemmän päältä pulleammaksi ja lopulta aika tasapaksuksi.
S5. Turvapaikan hakijat
Siirry Pakolaisneuvonta ry:n tai Maahanmuuttoviraston sivuille ja tee tehtävät.
a) Mistä valtiosta on tullut eniten viime vuosina turvapaikanhakijoita? Ks. http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot ja http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Asylum_statistics V: Syyria, Afganistan.
b) Miksi näistä yllä mainituista valtioista tulee paljon turvapaikan hakijoita? V: Sota, vaino.
c) Mitkä valtiot ottavat eniten vastaan turvapaikanhakijoita? V: Saksa, Italia ja Ranska.
S8. d) Mitä tarkoittaa termi kokonaishedelmällisyysluku? V: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokonaishedelm%C3%A4llisyysluku
---------------------------
Luku 15.
P1. Miksi ja miten suunnitellaan?
a) Maankäytön suunnittelun yleinen ohjaus perustuu lakiin. Mitä tapahtuisi, jos ei olisi mitään maankäyttöön liittyviä määräyksiä? OAlueista tulisi epäviihtyisiä ja toimimattomia (esimerkiksi tehdas keskellä asuinaluetta).
b) Valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Miksi on tärkeä, että valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat kaikkea muuta suunnittelua? Olisi vaikea suunnitella suuria ja pieniä hankkeita, kuten rautateitä tai sähkölinjoja.
c) Maankäytön suunnitelmia kutsutaan kaavoiksi. Niitä on maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Missä kaavassa ilmoitetaan mm. rakennusten sallittu kerrosmäärä? Asemakaava.
---------------
Luku 16.
S3. Palvelualojen ammattilaiset
a) Luettele kymmenen palvelualan ammattia. Esim. tarjoilija, siivooja, matkatoimiston virkailija, lähihoitaja, nuoriso-ohjaaja, opettaja, apteekkari, poliisi, tullimies, psykologi.
b) Mitä tekevät personal trainer ja kuppari? https://fi.wikipedia.org/wiki/Personal_trainer https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuppaus
----------------
Luku 17.
P2. Suomen maatalous
a) Mitä ravintokasveja Suomessa kasvatetaan eniten? Ohra, vehnä, kaura, ruis.
b) Mitä tuotantoeläimiä Suomessa kasvatetaan? Mm. sika, nauta, kana.
c) Miten maatalouden tuotantosuuntaukset näkyvät suomalaisessa ruokapöydässä? Suomalaisessa ruokapöydässä on usein sikaa ja paljon maitotuotteita.
P4. Mitä kaikkea metsästä saadaan paperin lisäksi?
a) Mikä on tuottoisin metsästä saatava keräilytuote? Luonnonmarjat.
b) Miksi poronlihaa voi pitää metsän tuotteena? Porot elävät pääosin vapaina metsissä.
c) Millainen energianlähde polttopuu on? Uusiutuva.
d) Mitä tarkoittaa kotitarvepoiminta? Poimitaan esimerkiksi marjoja kotikäyttöön eikä myyntiin.
e) Mitä tarkoittaa riista?Metsästettäviä eläimiä, joita syödään.
-------------
Luku 18.
P2. Suomen kaupunkien perustaminen
a) Mihin osaan Suomea ensimmäiset kaupungit syntyivät? Rannikolle.
b) Montako kaupunkia oli 1500-luvun Suomessa? Yhdeksän.
d) Millaisille paikoille kaupunkeja ennen perustettiin? Jokien, järvien ja meren rannalle.
e) Miksi osa kartan kaupungeista on rajojemme ulkopuolella? Ne kuuluivat Suomelle ennen toista
S3. Suomen kaupunkeja
a)viisi suurinta kaupunkia asukasluvun mukaan järjestettynä. Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Oulu.
b) viisi suurinta kaupunkia kunnan asukastiheyden mukaan järjestettynä: Helsinki 2826, Kauniainen 1512, Kerava 1126, Järvenpää 1056 ja Maarianhamina 961 asukasta maakm2.
c) viisi suurinta kuntaa maapinta-alan mukaan järjestettynä: Inari 15053, Sodankylä 11693, Kittilä 8094, Enontekiö 7946 ja Rovaniemi 7582 km2
d) Miksi listaukset hieman muuttuivat? Suurissa kaupungeissa asuu paljon ihmisiä, mutta nämä kaupungit ovat pinta-alaltaan melko suuria, joten asukastiheys ei nouse kovin korkealle. Sellaiset kaupungit, kuten Kerava ja Kauniainen ovat puolestaan alaltaan pieniä ja kuitenkin väestömäärältään suhteellisen suuria. Näin näiden kaupunkien asukastiheydet ovat suuria. Pinta-alaltan Suomen suurimmat kunnat sijoittuvat Pohjois-Suomeen, jossa muutenkin väestön määrä on pieni. Asukastiheys on tästä syystä alhainen.
-------------
Luku 19.
P3. Kysymyksiä ydinvoimasta
a) Mitä hyviä puolia on ydinvoimassa? Ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, tuotanto on tasaista.
b) Mitä huonoja puolia on ydinvoimassa? Kallis rakentaa, ydinjätteet, onnettomuusriski.
S4. Suomen energianlähteet
a) Mitkä olivat kaksi tärkeintä energianlähdettä Suomessa vuonna 1970? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili) ja uusiutuvat (puu)
b) Mitkä ovat kolme tärkeintä energianlähdettä nykyisin? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili sekä maakaasu) ja uusiutuvat (puu, aurinko ja tuuli) ja ydinenergia.
c) Minkä energianlähteiden kulutus on kasvanut voimakkaimmin vuoden 1980 jälkeen? Uusiutuvan energian ja ydinenergian.
d) Pohdi, mistä johtuvat energiankulutuksen vaihtelut 2000-luvulla. Teollisuuden tuotannon vaihteluista.
e) Tulkitse diagrammi: Kerro mikä on suurin päästöjen aiheuttaja ja miten päästöjen määrä on muuttunut viime aikoina.
Energiasektori. On vähentynyt.
S6. Energian säästäminen
Luettele syitä miksi energiaa pitää säästää. Ilmastonmuutoksen hidastaminen, ulkomaan tuonnin vähentäminen, rahan säästö.
--------------
Luku 20.
P2. Kestävän kehityksen indikaattorit
Tutki Findikaattori-palvelusta> kestävän kehityksen indikaattoreita. Miltä kehitys Suomessa näyttää (positiivinen - negatiivinen - ei muutosta) kuvaajien perusteella seuraavilla yhteiskunnan osa-alueilla?
1. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Positiivinen.
2. Työllisyysaste. Positiivinen.
3. Energian kokonaiskulutus energianlähteittäin. Negatiivinen.
4. Puun kasvu ja poistuma. Kasvu positiivinen, poistuma ei ole kasvanut nopeampaa kuin kasvu.
5. Uhanalaisuus Luonnontila-palvelun perusteella. Uhanalaisuus lisääntynyt (kehitys negatiivista).
--------------
Luku 21.
S2. Ajoneuvoliikenne
Avaa oheinen Liikenneviraston linkki ja vastaa kysymyksiin.
a) Missä osissa Suomea liikennetiheys on suurinta? Etelä-Suomessa.
b) Missä osissa maatamme puolestaan liikennemäärät ovat pieniä? Itä- ja Pohjois-Suomessa.
c) Tutki Helsingin, Tampereen ja Turun vilkkaimmin liikennöityjä väyliä. Mitä suuria kaupunkeja nuo tiet yhdistävät? Pohdi miksi juuri tietyt väylät ovat liikennemääriltään suuria. Yhdistävät näitä em. kaupunkeja sekä Lahtea ja Jyväskylää.
S3. Suomen kuntien autoistuminen
Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnat, joissa on eniten ja vähiten autoja per asukas.
Kunta Autoja per asukas
Eckerö 1,07
Sund 1,02
Finström 0,99
Hammarland 0,98
..
Turku 0,46
Oulu 0,46
Tampere 0,45
Kauniainen 0,45
Helsinki 0,39
a) Missä osassa Suomea sijaitsevat kunnat, joissa on eniten autoja per asukas? Ahvenanmaalla.
b) Mikä yhdistää kuntia, joissa on vähiten autoja per asukas? Ne ovat suuria kaupunkeja.
c) Pohdi miksi juuri näiden kuntien luvut ovat suuria tai pieniä. Ahvenanmaalla ei ole, mutta suurissa kaupungeissa on hyvät julkiset liikenneyhteydet.
S5. Kehärata yhdistää
Tutustu pääkaupunkiseudun kehärataan ja tee tehtävät. Hae hakusanalla "kehärata".
a) Mikä on kehärata? https://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4rata
b) Pohdi millaisia myönteisiä vaikutuksia radalla on pääkaupunkiseudun liikenteelle, talouselämälle ja luonnolle. Se yhdistää eri pääkaupunkiseudun alueet yhteen. Ihmiset käyttävät vähemmän omia autoja: fossiilisia polttoaineita kuluu vähemmän ja päästöt pienenevät.
--------------
Luku 22
S6. Matkailu tilastoina
Matkailun edistämiskeskus MEK tilastoi suomalaisiin liittyvää matkailutietoa yrittäjien käyttöön.
Tutustu sivustoon http://www.visitfinland.fi/ ja vastaa kysymyksiin.
a) Mistä maasta on kotoisin suurinosa Suomeen matkustavista? Venäjä, Ruotsi ja Saksa.
b) Onko matkailu kasvava vai hiipuva tulonlähde Suomessa? Kasvava.
c) Missä päin Suomea matkailulla on erityisen suuri osuus elinkeinoelämästä? Lapissa.
--------------
Luku 23
ei avoimia tehtäviä, joissa yksi oikea vastaus.
--------------
Luku 24
Käytä oheista linkkiä : http://www.globalis.fi/Maat/Norja
Kuvaile interaktiivisen väestöpyramidin avulla Norjan väestön kehitystä 1950-luvulta nykypäivään.
a) Miten syntyvyys on vaihdellut eri vuosikymmeninä? Välilllä syntyvyys on alhaista, mm. 1980- ja 2000-luvuilla.
b) Mitä keski-ikäisten suhteelliselle määrälle on tapahtunut? Kasvanut.
Kuvaile väestöpyramidin avulla Norjan väestön ennustettua kehitystä vuoteen 2100.
c) Miten pyramidin muoto muuttuu? Menettää pyramidin muodon.
d) Miten vanhojen ikäluokkien suhteelliselle määrälle käy? Kasvaa.
e) Huomaatko eroja naisten ja miesten osuuksissa eri ikäluokissa? Naisten osuus kasvaa.
S5. Norja on omavarainen energian suhteen
a) Mitkä kolme valtiota Euroopassa ovat suurimpia Norjan kaasun ostajia? Saksa. Iso-Britannia ja Ranska.
S7. Föhntuuli
Norjassa vaikuttaa föhntuuli, mutta sen vaikutus ulottuu myös Suomeen.
http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli
a) Mikä on föhntuuli? Lämmin ja kuiva laskutuuli.
b) Missä osassa Suomea föhnin vaikutus on suurin? Länsi-Suomessa.
c) Mitä tarkoitetaan föhn-kaudella? Marras-maaliskuu.
d) Tutki Pellon ilmastodiagrammia. Kuinka monta astetta ilman lämpötila nousi föhnin ansiosta 19.2. -20.2.2004 välisenä aikana? - 17 asteesta lämpeni +8 asteeseen: 25 astetta.
--------------
Luku 25
P4. Merentakaiset alueet
a) Mitä hyötyä Tanskalle on niin sanotuista merentaikaisista alueista eli Grönlannista ja Färsaarista? Luonnonvarat.
b) Pohdi, mitä ongelmia nämä alueet Tanskalle tuovat. Pitää tukea taloudellisesti. Hallinnointi ja huolto hankalaa pitkien matkojen takia.
--------------
Luku 26
S5. Väentiheysvertailu
Päättele väentiheyden yksikön as./neliökilometri perusteella, miten väentiheys lasketaan. Laske sitten Baltian maiden sekä Suomen väentiheys.
Baltian maiden tiedot löydät luvusta ja Suomen tiedot internetistä. Aseta valtiot järjestykseen tiheimmästä harvimmin asuttuun. Missä on harvimmin asuttua ja miksi?
Liettua 45, Latvia 37, Viro 31, Suomi 18 as./neliökilometri. Suomen laajat itä- ja pohjoisosat ovat hyvin harvaan asuttuja alueita.
--------------
Luku 27
P5. Suuruus
Lue huolella kappale ja listaa asioita, jotka kuvaavat Venäjän suuruutta. Huom! Älä tyydy Venäjän suuruus -kappaleen tietoihin, vaan lue muutkin osat ajatuksella.
Monia kasvillisuusalueita, ulottuu monille merille, monia miljoonakaupunkeja, suuret luonnonvarat, monia kansoja, monia naapurimaita, monia aikavyöhykkeitä.