23. Ruotsi

23.1 Tuhansien järvien maa

Ruotsin pinta-ala on 450 000 km², eli Ruotsi on Suomea suurempi. Ruotsin pinta-alasta on yhdeksän prosenttia vettä. Ruotsi onkin tunnettu tuhansista järvistään.

Yli hehtaarin kokoisia järviä Ruotsista löytyy noin 100 000 eli melkein puolet enemmän kuin Suomesta. Parhaimmin Ruotsin järvistä tunnetaan parhaiten Vänern, Vättern ja Mälaren.

Eteläisin Ruotsi on kokonaisuudessaan lauhkealla lehti- ja sekametsävyöhykkeellä. Siellä metsissä on nähtävillä voimakkaasti vuodenaikojen vaihtelut, sillä lehtimetsä on talvisin hyvin karu elinympäristö.

Koska lehtimetsävyöhykkeellä maannos on viljavaa ruskomaata, suuri osa Etelä-Ruotsin alueista on viljelykäytössä.

Pääosin Norjan puolella kulkeva Skandien vuoristo yltää myös joiltain osin Ruotsin puolelle. Ruotsin korkein piste Kebnekaise yltää 2 111 metrin korkeuteen. Se on noin 800 metriä korkeampi kuin Suomen Halti.

23.2 Tiivistä asumista

ola_ericson-national_day-144_p.jpgRuotsi itsenäistyi Kalmarin Unionista jo vuonna 1523 Kustaa Vaasan johdolla. EU:hun Ruotsi liittyi yhtä aikaa Suomen kanssa vuonna 1995. Ruotsi on perustuslaillinen monarkia eli kuninkaallisilla on kyllä päätäntävaltaa, mutta he ovat sidottuja silti perustuslakiin. Varsinaista päätäntävaltaa pitää nykyään parlamentti.

Ruotsissa on asukkaita noin 9,3 miljoonaa. Se on melko vähän verrattuna suureen pinta-alaan. Suurin osa ruotsalaisista asuu Etelä-Ruotsin tiiviillä kaupunkialueilla sekä suurten järvien ja Itämeren rannikolla. Ruotsin Lappi on melko asumatonta verrattuna vastaaviin leveyksiin Suomessa. Silti Ruotsi on Pohjoismaiden väkirikkain valtio. Asukkaista saamelaisia on noin 17 000.

Elinkeinoista suurin on palvelut, joista tulee noin 72 % bruttokansantuotteesta. Erityisen tärkeitä teollisuuden aloja ovat konepajatuotanto ja rautamalmi ja siitä jalostettu teräs. Myös lääketuotteet sekä muut kemian tuotteet kuuluvat Ruotsin tärkeisiin vientituotteisiin. Pohjois-Ruotsissa tuotetaan myös vesivoimaa, jonka tuottamaa sähköä myydään paljon esimerkiksi Suomeen.