24. Norja
Luvun sisällys
24.1 Vuoristoja, jäätiköitä ja vuonoja
Skagerrakin salmi erottaa Norjan Tanskasta ja Pohjanmeri Britanniasta. Norjan rantaviiva rajautuu lännessä Norjanmereen ja pohjoisessa Barentsinmereen.
Skandinavian niemimaan läpi kulkee Skandien vuoristo, joka on alunperin kohonnut korkeuksiin jo 400 miljoonaa vuotta sitten. Miljoonien vuosien aikana se on kuitenkin kulunut ja mataloitunut, mutta noin 60 miljoonaa vuotta sitten alkoi Skandien uusi kohoaminen Alppien poimuttumisen yhteydessä.
Kohoamisen ja rapautumisen tuloksena huiput ovat terävät ja parhaimmillaan ne kohoavat lähes kahden ja puolen kilometrin korkeuteen. Jotunheimin ylängöllä sijaitsevat Skandien korkeimmat kohdat Galdhöpiggen (2 469 metriä) ja Glittertind (2 464 metriä).
Jotunheimin eli "jättiläisten kodin" maisema on karua tundran ja vuoristokasvillisuuden valtaamaa jäätikköaluetta, jossa ei juuri ihmisasutusta esiinny. Norjan suurin jäätikkö Jostedalsbreen sijaitsee myös siellä. Suurin osa Norjasta kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, mutta eteläosan rannikkoseudulla kasvaa myös lehtimetsää.
Norjan rannikkoalueet ovat hyvin rikkonaisia ja vaikeakulkuisia, sillä meri tunkeutuu vuonoja pitkin pitkälle sisämaahan ja vuoret nousevat usein pystysuorina vuonojen rannoilta satojen metrien korkeuteen.
Teiden rakentaminen rannikkoalueella on näin haastavaa ja kallista. Tiet kiemurtelevat pitkin vuoriston rinteitä ja välillä pitkät tunnelit muuttavat päivän yöksi.
Ajorytmi muuttuu taas, kun saavutaan vuonon ylittävälle sillalle tai lossille. Norjan pisin vuono on lähes 200 kilometriä pitkä Sognevuono. Voimakkaat sateet jyrkillä rinteillä aiheuttavat Norjassa ajoittain maanvieremiä ja teiden sortumia.
Norjan virallinen sivusto Suomessa
Wikipedia
Kuva Jay Mantri, CC0.
24.2 Täydennä tietojasi
24.3 Norjan ilmasto
Norjan sijainti Atlantin reunalla on myös omiaan lisäämään alueen sademääriä. Länsi- ja lounaistuulet tuovat usein mukanaan Atlantilta liikkuvia matalapaineita eli sykloneita, joiden sateet piiskaavat varsinkin Norjan länsirannikkoa.
Ilmamassojen kivutessa Skandien länsiosien rinteitä ylös kosteus tiivistyy orografisiksi sateiksi Skandien länsirinteille.
Skandien itäpuolella kosteuttaan menettänyt ilma lämpiää nopeasti useita asteita laskeutuessaan rinnettä alas. Tämä kuiva lämmin laskutuuli on nimeltään föhntuuli.
Föhntuulen lämmin vaikutus voi tuntua jopa meillä täällä Suomessa saakka. Koska suuri osa Norjasta on korkeaa ylänköaluetta, lämpötilat ovat näillä alueilla alhaisempia kuin rannikolla.
24.4 Tiheään asuttu etelärannikko
Suurin osa norjalaisista asuu rannikon alavammalla maalla erityisesti Etelä-Norjassa Oslon seudulla.
Pääkaupunki Oslon väkiluku on kivunnut reilusti yli 600 000 asukkaan rajan ja näin se on selvästi suurin kaupunki Norjassa. Koko Oslon metropolialueella asuu yli 1,2 miljoonaa asukasta.
Länsirannikon Bergenissä on noin 250 000 asukasta ja vanhassa viikinkikaupunki Trondheimissa yli 170 000 asukasta. Norjan asukasmäärä on 5,2 miljoonaa, joista kaupungeissa asuu hieman alle 80 prosenttia.
Vaikka syntyvyys on laskenut hieman 1970-luvun korkeista luvuista, Norjan väestön määrä on silti kasvanut viime vuosikymmeninä. Tähän on syynä Norjaan suuntautunut muuttoliike. Muuttajia on saapunut erityisesti naapurimaa Ruotsista, Puolasta, Irakista, Pakistanista sekä Syyriasta ja Somaliasta. Maan väentiheys on 15,5 asukasta neliökilometrillä. Norja on siis harvaanasutuimpia maita Euroopassa.
Video Oslosta Bergeniin
24.5 Turskaa, öljyä ja matkailua
Norja on tunnettu hyvistä kalavesistään sekä suuresta ja tehokkaasta kalastuslaivastostaan. Niinpä kalastus ja siihen liittyvä kalanjalostusteollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä Norjassa.
Varsin usein rannikkoseutujen pienten kylien ja kaupunkien asukkaat ovat riippuvaisia kalastuksesta, koska suurin osa niiden asukkaista saa elantonsa siitä.
Norjan rannikkovesiltä pyydetään muun muassa seitiä, turskaa ja lohta. Avomeren tärkein pyyntikala on silli, jonka vaikutus muihin Pohjois-Atlantin kalakantoihin on suuri.
Silli on monen kalalajin sekä nisäkkään ja linnun ravintoa. Kun Pohjanmeren sillikannat romahtivat 1960- ja 1970- luvuilla liikakalastuksen vuoksi, myös muut lajit kärsivät.
Koillis-Atlantin ja Pohjanmeren kalakantojen turvaamiseksi on tehty kansainvälisiä sopimuksia ja asetettu kalastuskiintiöitä. Näin turvataan kalojen lisääntyminen sekä myös monen rannikkovaltion kalastuselinkeino.
Norjan rannikolla voi nähdä myös suuria kalankasvattamoja, joiden tuotanto on hyvin tehokasta. Viljelykalan tuotantomäärät ovatkin kasvaneet viime vuosina paljon myös Norjan rannikkovesillä.
Valtavat öljynporauslautat Pohjanmerellä ja Norjanmerellä kertovat niistä rikkauksista, joita Norjalla on merenpohjassa käytössään. Norjan valtion perustama öljy-yhtiö Statoil on kasvanut merkittäväksi tekijäksi maailman öljy- ja maakaasukentillä.
Maan öljyteollisuuden keskus on Stavanger, jonka läheltä olevalta lentokentältä hoidetaan kuljetuksia Pohjanmeren öljykentille. Osan öljystä saamistaan vientituloista Norjan valtio on sijoittanut rahastoon, jonka tarkoituksena on turvata maan tulevaisuus siinä vaiheessa, kun öljy- ja maakaasuvarannot ehtyvät.
Vuorilta vuolaasti virtaavat joet tuottavat Norjan sähköstä valtaosan. Lisäksi sähköstä riittää vielä vientiinkin ulkomaille. Halvan sähkön avulla Norja on noussut merkittäväksi alumiinintuottajaksi Euroopassa.
Vuosittain yhä useammat turistit löytävät Norjan mereen vaipuvat vuonot ja henkeäsalpaavat vuoristomaisemat sekä Oslon vilkkaan ja kansainvälisen kaupunkielämän. Oslon suosituimpia kohteita ovat maailman vanhin mäkihyppykeskus Holmenkollen, Kon-Tiki-museo, Vigeland, Oslon kaupungintalo ja Åkershusin linnake.
Norjan luonnonnähtävyyksistä kuuluisimpia on Lysevuonon rannalla sijaitseva kalliojyrkänne Preikestolen eli saarnatuoli, joka nousee yli 600 metrin korkeuteen. Myös Hurtigruten laivareitti on turistien suosiossa. Tällä yli kahden tuhannen kilometrin matkalla Kirkkoniemestä Bergeniin voi kokea upeita elämyksiä.
Maisemat rannikolla vaihtuvat jylhistä ja karuista vuonoista pieniin idyllisiin kalastajakyliin. Laivalta voi jäädä pois vaikka Lofooteilla ja tutustua tuon kallioisen saariryhmän erikoiseen lintulajistoon. Lofooteilta tehdään myös suosittuja valas- ja kalaretkiä hyiselle Norjanmerelle.
24.6 Urheiluun hurahtaneet
Erityisesti laskettelu ja hiihto sekä ympäröivillä vuorilla patikointi ovat norjalaisten sydäntä lähellä. Jalkapallo ja käsipallo ovat myös suosittuja lajeja. Useita norjalaisia jalkapalloilijoita on pelannut Euroopan suurseuroissa.
Manchester Unitedin riveissä maaleja sylkenyt hyökkääjä Ole Gunnar Solskjaer on ehkä norjalaispelaajista tunnetuin.
Yleisurheilu on myös hyvin suosittua Norjassa ja erityisesti suomalaisillekin tuttu keihäänheittäjä Andreas Thorkildsen on ollut kova vastus monelle suomalaisheittäjälle.
Katso seuraavista linkeistä norjalaisurheilijoiden riemua:
24.7 Norja – kalastajan paratiisi
Saaliina valtava ruijanpallas