Suomen asutus sai alkunsa noin 10 000 vuotta sitten, kun etelän suunnalta saapui maahamme ryhmä pyynti- ja keräilytaloudesta elantonsa saaneita ihmisiä.
Samasta suunnasta noin 4000–5000 vuotta sitten saapui Etelä-Suomeen ihmisiä, jotka osasivat jo viljelytaidon. Suomen väkiluku alkoi kasvaa, kun ruokaa riitti suuremmalle väestölle. Myöhemmin alkoi syntyä ensimmäisiä kaupunkeja.
Lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomen rannikoille keskittynyt asutus levisi jokien varsia myöten sisämaahan. Jokien ravinteikkaat lietemaat vetivät asutusta puoleensa. Näin syntyi Pohjanmaalle tyypillinen nauha-asutus.
Etelä-Suomen maatalouden kehittymistä helpottivat suotuisa ilmasto, hedelmällinen savimaa ja tasainen maasto.
Vaara-Suomessa asutus ja pellot ovat vaarojen laella, koska maa onsiellä hedelmällisempää ja halloja esiintyy vähemmän kuin vaarojen juurilla.
Suomen valtaväestönrinnalla elää useita perinteisiä vähemmistöryhmiä, joista suomenruotsalaiset ovat suurin ryhmä.
Tekijät, jotka vaikuttavat suoraan alueen väestömäärään, ovat välittömiä tekijöitä. Tällaisia tekijöitä ovat syntyvyys ja kuolleisuus sekä tulo- ja lähtömuutto.
Välillisiä tekijöitä ovat esimerkiksi katovuodet, taudit ja sodat, jotka vaikuttavat väestön määrään välittömien tekijöiden kautta. Esimerkiksi sodat ja taudit nostavat kuolleisuutta.
Aikojen saatossa suomalaissiirtolaisia on siirtynyt erityisesti Yhdysvaltoihin ja Kanadaan sekä Ruotsiin.
Suomen väestönkasvu on hidastunut viime vuosina ja jos maahanmuuttoa Suomeen ei lisätä, tuloksena on todennäköisesti väkiluvun väheneminen muutaman vuosikymmenen kuluttua.