10. Marja- ja sienimetsä
Luonnon marjat ja ruokasienet
Suomessa marjojen ja sienien poimiminen kuuluvat jokamiehenoikeuksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että marjoja ja sieniä saa kerätä ilman metsän omistajan lupaa. Liian lähelle talojen ja kesämökkien pihoja ei kuitenkaan saa mennä.
Luonnossa kasvaa enemmän marjoja ja ruokasieniä kuin kukaan ehtii kerätä. Marjat ja sienet ovatkin eläimille tärkeää ravintoa.
Marjat ja sienet ovat myös ihmiselle arvokasta ravintoa. Ne sisältävät paljon vitamiineja ja tärkeitä hivenaineita.
Yleensä marjoja ja sieniä kerätään omaan käyttöön. Marjoja voi säilöä talven varalle pakasteena tai tehdä hilloa. Pakastetuista marjoista voi tehdä esimerkiksi herkullisia piirakoita tai lisätä koristeeksi jäätelön päälle.
Ruokasienet säilötään joko pakasteena, tai ne voidaan kuivata.
Mustikka
Mustikka on yleinen metsissä, joiden valtapuuna on kuusi.
Mustikan kasvualue kattaa koko Suomen pohjoisinta Lappia myöten.
Mustikan varvut ovat yleensä 10–50 senttimetrin korkuisia. Mustikka on pudottaa lehtensä talveksi.
Marjat ovat sinertävän mustia, kooltaan vaihtelevia kasvupaikasta riippuen. Marjoissa on runsaasti vitamiineja sekä hivenaineita.
Mustikan marjat kypsyvät jo heinäkuussa. Mustikoista valmistetaan perinteisesti mustikkakeittoa ja -hilloa. Tyypillisin tapa säilöä mustikat talveksi on pakastaminen.
Puolukka
Puolukka on kuivien mäntymetsien laji.
Puolukka ei pudota lehtiään talveksi. Sen varvut kasvavat kasvupaikan mukaan 10–40 senttimetrin korkuisiksi. Marjat ovat punaisia ja happamia.
Puolukka on tärkeä luonnonmarja ja ehkä eniten käytetty marjamme. Sitä poimitaan vuosittain miljoonia kiloja myytäväksi kotimaassa sekä vientiin. Puolukka on Keski-Euroopassa arvostettu marja.
Puolukasta valmistetaan sosetta, mehua, hilloa ja hyytelöä.
Lakka eli hilla
Lakka eli hilla eli suomuurain kasvaa nimensäkin mukaisesti suolla. Lakka kasvaa koko Suomessa, mutta se antaa parhaan sadon Pohjois-Suomessa.
Lakka on ruohovartinen kasvi, joten se kasvattaa juurakosta uuden varren ja lehdet joka vuosi. Lakalla on kaunis, valkoinen kukka.
Lakan marja on kypsänä kullankeltainen, pehmeä ja maukas.
Tuoreista marjoista valmistetaan mm. hilloa ja mehua. Lisäksi siitä valmistetaan monenlaisia leivonnaisia.
Lakkaa viedään runsaasti ulkomaille, ja sen kysyntä ylittääkin usein tarjonnan.
Vadelma
Vadelma kasvaa hakkuuaukeilla, ojan- ja tienvarsilla sekä tuoreissa kangasmetsissä. Sen korkeus on 50–150 cm, ja varret ovat kaksivuotisia ja piikikkäitä. Satoa tulee vasta toisen vuoden varsista.
Vadelman makeat marjat ovat punaisia ja voimakkaan tuoksuisia.
Marjoista valmistetaan hilloa, mehua, keittoa ja leivonnaisia. Mustikan kanssa yhdistettynä hilloa kutsutaan kuningatarhilloksi.
Vadelmaa kasvatetaan myös puutarhoissa. Puutarhavadelman marjat ovat villivadelman marjoja suuremmat.
Karpalo
Karpalo on maata pitkin suikertava varpu, jonka marjat ovat suuret ja kypsinä tumman punaiset. Se on ainavihanta, eli sen lehdet talvehtivat ja jatkavat kasvuaan keväällä. Kukat ovat pienet ja vaaleanpunaiset.
Karpalon kasvupaikkoina ovat erilaiset suot koko Suomessa. Pohjois-Lapissa se on harvinainen.
Karpaloita käytetään puolukoiden tapaan, eli niistä tehdään mehua, hilloa ja hyytelöä.
Metsän sieniä
Sieniä on metsässä kaikkialla. Valtaosan vuodesta ne elävät sienirihmastona maan alla. Sienet ovat metsän tärkeimpiä eliöitä, sillä ne mahdollistavat puiden kasvun suuriksi ja korkeiksi.
Syksyisin rihmastosta kasvaa sienten itiöemiä, joita sanotaan yleensä sieniksi. Itiöemässä on yleensä jalka ja lakki.
Osa sienistä on syötäviä ja herkullisia. Tällaisia sieniä ovat esimerkiksi kantarelli eli keltavahvero, suppilovahvero (kuvassa) sekä monet tatit.
Jotkut sienet taas ovat hengenvaarallisen myrkyllisiä. Niihin ei saa edes koskea, jotta sormista ei siirry vahingossa suuhun sienen osia. Esimerkiksi kärpässienet ja seitikit ovat myrkyllisiä sieniä.
Ruokasieniksi tulee poimia vain lajeja, jotka tunnistetaan varmuudella syötäviksi sieniksi.
Kuvia sienistä
Termejä
| Termi | Selitys |
|---|---|
| jokamiehenoikeus | Suomessa oleva laki, jonka mukaan jokainen voi mennä esimerkiksi metsään keräämään marjoja. |
| varpu | Pieni kasvi, jonka varsi on kovaa puuta. Esimerkiksi mustikka. |
| suo | Avoin alue luonnossa, jonka maaperä on märkää ja pehmeää. |
| sieni | Esimerkiksi metsässä kasvava eliö, joka ei ole kasvi eikä eläin. Se ei yhteytä kuten kasvi eikä siellä ole kukkaa eikä lehtiä. |
| itiöemä | Sienen maan pinnan yläpuolella näkyvä osa. |
| Hiilidioksidi | Ilmassa oleva näkymätön kaasu, jota kasvi tarvitsee. |
| Happi | Kaasu, jota syntyy kasvissa. Ihminen saa happea, kun hän hengittää ilmaa. |
Tiivistelmä
- Jokamiehenoikeuden nojalla saat poimia marjoja ja sieniä metsistä.
- Mustikka, puolukka, lakka eli hilla ja karpalo ovat tärkeimpiä marjojamme.
- Marjat ovat terveellistä ruokaa.
- Marjoja voi säilöä pakasteena tai hillona.
- Vain osa sienistä on syötäviä. Älä edes koske sieneen, jota et tiedä syötäväksi sieneksi!