7. Hyönteisiä

Mistä tunnistat hyönteisen?

Hyönteiset ovat niitä pieniä "ötököitä", jotka lentävät, kävelevät, ryömivät tai uivat monenlaisissa paikoissa. Hyönteisiä on kaikkialla.

Hyönteisellä on aina kuusi jalkaa ja vartalo muodostuu kolmesta osasta: päästä, keskiruumiista ja takaruumiista. Hämähäkkieläimillä sen sijaan on kahdeksan jalkaa.

Löydätkö oheisesta kuvasta kaksi hämähäkkiä? Kaikki muut ovat hyönteisiä.

Kimalainen kerää mettä ja siitepölyä

Kimalainen ja ampiainen ovat karvaisia hyönteisiä. Ne voivat pistää, sillä niillä on peräpäässä pistin.

Kimalaisilla
on tukeva ja pörröisen karvainen ruumis. Kimalaisen väritys on yleensä musta-kelta-valkoinen.

Kimalaiset keräävät kukista mettä ja siitepölyä. Ne elävät yhdyskunnissa mehiläisten ja muurahaisten tavoin.

Kimalaisyhdyskunta elää vain yhden kesän. Emon eli kuningattaren lisäksi pesässä asuu työläisiä ja kuhnureita.

Vain kuningatar talvehtii.

Mehiläiset ovat kimalaisten tavoin mettä kerääviä pistiäisiä. Kesymehiläisiä tarhataan niille tehdyissä puisissa mehiläispesissä. Sieltä mehiläistenhoitajat voivat kerätä osan hunajasta ihmisten käyttöön.

Mehiläistarhauksessa suositaan kasvatettuja säyseitä mehiläisemoja, jolloin kaikki pesän asukkaat ovat rauhallisempia.

Katso diaesitys aiheesta.

Minustako mehiläistarhaaja | Suomen Mehiläishoitajain Liitto


Mehiläinen kerää mettä ja valmistaa siitä hunajaa.

Kukkakärpänen matkii ampiaista

Kukkakärpäset muistuttavat väritykseltään mehiläisiä. Tämä on hyvä suojautumiskeino vihollisia vastaan. 

Kukkakärpäset ovat harmittomia hyönteisiä, jotka keräävät kukista mettä ravinnokseen. Ne ovat taitavia lentämään. Kukkakärpänen pystyy lentämään jopa paikallaan.

Puutarhassa kukkakärpäset ovat tärkeitä pölyttäjiä, sillä ne kuljettavat mukanaan kukkien siitepölyä ja näin auttavat kasveja lisääntymään.

Leppäkertut

Leppäkertut eli leppäpirkot ovat kovakuoriaisia, vajaan senttimetrin pituisia puolipallon muotoisia hyönteisiä.

Kaikkien tuntemalla seitsenpistepirkolla on punaisessa kuoressa seitsemän mustaa pistettä. Kaikki leppäkertut eivät kuitenkaan ole punaisia, vaan esimerkiksi 22-pistepirkko on väriltään keltainen.

Leppäkertut käyttävät ravinnokseen kirvoja, joten ne ovat puutarhurille hyödyllisiä eläimiä. Leppäpirkot ovat petohyönteisiä, ja myös niiden toukat ovat petoja.

Jos häiritset leppäkerttua, se erittää keltaista, tahmeaa ja pahanhajuista nestettä. Jos nesteen ruikkiminen ei auta, leppäkerttu vetäytyy kuoreensa ja näyttelee kuollutta.

Heinäsirkat

Heinäsirkat ovat kukkamaan pitkäjalkaisia hyönteisiä. Niiden takaraajat ovat kehittyneet voimakkaiksi hyppyjaloiksi. Heinäsirkan hyppy voinkin kantaa siipien avustuksella useita metrejä.

Heinäsirkat viestivät toisilleen sirittämällä. Ääni syntyy sirkan hangatessa takajalkojaan siipien reunoihin. Ääni on melko korkea, eivätkä vanhat ihmiset pysty sitä kuulemaan. Koiras sirittää kutsuakseen naaraita luokseen parittelemaan.

Ravinnoksi heinäsirkoille kelpaavat monenlaiset kasvit, vaikkapa heinät ja voikukat.

Heinäsirkalla on epätäydellinen muodonvaihdos, jonka vaiheet ovat muna, toukka ja aikuinen. Toukka luo nahkansa useita kertoja ja muuttuu vähitellen aikuiseksi. Toukka muistuttaa ulkonäöltään aikuista, mutta sillä ei ole siipiä.

Heinäsirkka kuuluu hyönteisiin. Hyönteisillä on tarkat aistit.

Yle: heinäsirkka

Hyttyset imevät verta

Puhekielessä hyttysiä sanotaan myös sääskiksi tai itikoiksi. Ne ovat pieniä lentäviä hyönteisiä, jotka imukärsänsä avulla imevät verta ihmisistä ja muista eläimistä. Hyttyset tarvitsevat verta lisääntymiseen.

Hyttyset etsivät saaliinsa eläimen hengityksen hiilidioksidin, lämmön tai hajun perusteella.

Hyttynen upottaa imukärsänsä ihoon. Samalla kun se imee verta, se laskee ihoon ainetta, joka estää verta hyytymästä ja näin helpottaa veren imemistä. Tämä veren hyytymistä estävä aine aiheuttaa ihoon allergisen reaktion, jonka seurauksena ihoon syntyy kutiava paukama.

Perhosen vuosi

Päiväperhoset ovat hyönteisiä, joilla on isot ja värikkäät siivet.

Perhosella on  muodonvaihdos, joka käsittää neljä vaihetta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen.

Perhosen kehitys alkaa naaraan munimasta hedelmöityneestä munasta, jonka sisällä kehittyy toukka.

Toukka kuoriutuu munasta ja alkaa syödä ja kerätä energiaa seuraavaa vaihetta varten. Kasvaessaan toukka luo nahkansa useita kertoja. Toukkavaiheita on tavallisimmin 4–5. Viimeisen nahanluonnin yhteydessä toukkanahan alta paljastuu kotelo.

Kotelossa
kehittyy aikuinen perhosyksilö, joka lopulta murtautuu ulos kotelostaan. Se oikaisee siipensä ja on valmis ensilennolle. Useimmat perhoslajit talvehtivat koteloina. Kuitenkin kevään ensimmäiset lentäjät, sitruunaperhonen ja nokkosperhonen, ovat talvehtineet aikuisina.


Ritariperhosen muodonvaihdos toukasta koteloon ja edelleen aikuiseksi perhoseksi.

Termejä

hyönteiset
Termi Selitys
hyönteinen Pieni eläin. Suurin osa lentää. Esimerkiksi kärpänen.
pistiäinen Karvainen hyönteinen, joka voi pistää. Esimerkiksi mehiläinen ja kimalainen.
kukkakärpänen Hyönteinen, joka näyttää mehiläiseltä, mutta se on kärpänen.
kovakuoriainen Hyönteinen, jolla on kova kuori. Esimerkiksi leppäpirkko.
heinäsirkka Hyönteinen, joka osaa sirittää. 
hyttynen Pieni hyönteinen, jotka imevät verta.
perhonen Hyönteinen, jolla on isot ja yleensä värikkäät siivet.
muodonvaihdos Hyönteisen muuttuminen vaiheittain munasta aikuiseksi hyönteiseksi. Muna → toukka → kotelo → aikuinen.

 

Tiivistelmä

  • Hyönteiset ovat kuusijalkaisia selkärangattomia eläimiä.
  • Aikuisilla hyönteisillä on yleensä siivet ja nivelikkäät jalat.
  • Mehiläinen ja kimalainen ovat pistiäisiä.
  • Leppäkerttu on kovakuoriainen.
  • Aikuisilla perhosilla on värikkäät siivet.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä