TOIMINNALLISIA VINKKEJÄ
Aarteenetsintä
Voidaan käyttää esim. ruotsin kielen kysymyslauseen sanajärjestyksen opettamiseen. Opettaja jakaa oppilaat ryhmiin eri väreillä. Luokkaan on piilotettu ryhmän väreillä kysymyslauseeseen kuuluvat sanat kukin omalle paperilleen. Oppilaat etsivät laput ja menevät kysymyslauseen sanajärjestyksen mukaiseen järjestykseen seisomaan lappu käsissään.
Aarteenmetsästys (Veso-päivän satoa)
- sanaluokat
- oppilaat kahteen ryhmään
- molemmille ryhmille pino lappuja, joissa eri sanaluokan sanoja ( 50kpl/ryhmä )
- toinen luokka piilottaa laput esim. yläkertaan, toinen alakertaan, 5 min aikaa piilottaa
- laput etsitään pienemmissä ryhmissä, 5 min aikaa
- luokassa omissa pikku porukoissa jaotellaan sanat sanaluokkiin
- pisteytys: 50 alkupistettä kaikilla, vääristä vastauksista -1p. ( eli ei haittaa, kuinka monta sanalappua on löytänyt)
- sovelluksia esim.
* Verbit, epäsäännölliset-säännölliset (englanti, ruotsi, saksa ...)
* Pronominit (demonstr. jne)
* Sanasto ( ruokasanat, eläinsanat, verbit...)
* Artikkeliharjoitus; maskuliini/feminiini/neutri saksassa
- oppilaat kahteen ryhmään
- molemmille ryhmille pino lappuja, joissa eri sanaluokan sanoja ( 50kpl/ryhmä )
- toinen luokka piilottaa laput esim. yläkertaan, toinen alakertaan, 5 min aikaa piilottaa
- laput etsitään pienemmissä ryhmissä, 5 min aikaa
- luokassa omissa pikku porukoissa jaotellaan sanat sanaluokkiin
- pisteytys: 50 alkupistettä kaikilla, vääristä vastauksista -1p. ( eli ei haittaa, kuinka monta sanalappua on löytänyt)
- sovelluksia esim.
* Verbit, epäsäännölliset-säännölliset (englanti, ruotsi, saksa ...)
* Pronominit (demonstr. jne)
* Sanasto ( ruokasanat, eläinsanat, verbit...)
* Artikkeliharjoitus; maskuliini/feminiini/neutri saksassa
ALISTUSKONJUNKTIOKARATE
Muodostetaan rinki, liitä kädet yhteen ja kumarra. Sanotaan yhdessä: ”Alistuskonjunktiot, aina pilkku”, Aloitetaan liikesarja ja sanotaan samalla konjunktio:
ETTÄ – oikea jalka potkaisee napakasti ylös, kädet kasvojen suojana
JOTTA – vasen jalka potkaisee napakasti ylös, kädet kasvojen suojana
KOSKA – liitä kädet yhteen, kumarra
KUN – oikea jalka astuu eteen, pamauta nyrkillä kuviteltua vastustajaa ringin toisella puolella
JOS – vasen jalka ottaa askeleen eteen, kädet pamauttavat tai rikkovat laudan oikeaan polveen
VAIKKA – saksihyppy taaksepäin
(KUIN) – ei tehdä mitään
KUNNES – oikea jalka suoristuu kyykyssä eteen, oikea käsivarsi kasvojen suojana
Harjoituskierrosten jälkeen opettaja voi testata ryhmää lauseilla. Jokaisen alistuskonjunktion kohdalla tehdään sitä vastaava liike. Pilkun kohdalla oikea käsivarsi koukkaa ilmaa edestä.
Loppuun kumarrus ja sanotaan yhdessä: "Alistuskonjunktiot, aina pilkku".
Esimerkkilauseita:
Noita sanoi, että huomenna hän tulee.
Kissa naukui, jotta tekisi vaikutuksen koiraan.
Koska kohta on pääsiäinen, alkavat tiput liikkua.
Noita lentää, koska hänen mielestään se on hauskaa.
ETTÄ – oikea jalka potkaisee napakasti ylös, kädet kasvojen suojana
JOTTA – vasen jalka potkaisee napakasti ylös, kädet kasvojen suojana
KOSKA – liitä kädet yhteen, kumarra
KUN – oikea jalka astuu eteen, pamauta nyrkillä kuviteltua vastustajaa ringin toisella puolella
JOS – vasen jalka ottaa askeleen eteen, kädet pamauttavat tai rikkovat laudan oikeaan polveen
VAIKKA – saksihyppy taaksepäin
(KUIN) – ei tehdä mitään
KUNNES – oikea jalka suoristuu kyykyssä eteen, oikea käsivarsi kasvojen suojana
Harjoituskierrosten jälkeen opettaja voi testata ryhmää lauseilla. Jokaisen alistuskonjunktion kohdalla tehdään sitä vastaava liike. Pilkun kohdalla oikea käsivarsi koukkaa ilmaa edestä.
Loppuun kumarrus ja sanotaan yhdessä: "Alistuskonjunktiot, aina pilkku".
Esimerkkilauseita:
Noita sanoi, että huomenna hän tulee.
Kissa naukui, jotta tekisi vaikutuksen koiraan.
Koska kohta on pääsiäinen, alkavat tiput liikkua.
Noita lentää, koska hänen mielestään se on hauskaa.
Erisnimi vai yleisnimi?
Oppilaista puolet on erisnimiä ja puolet yleisnimiä, yksi hippa. Asetutaan viivalle kuten Kuka pelkää lumimiestä -leikissä. Hippa on keskimmäisellä viivalla. Hippa huutaa jonkun substantiivin, esim. Joensuu. Tällöin erisnimet vaihtavat paikkaa vastapäätä olevalle viivalle. Jos hippa saa kiinni, jää kiinniotettukin hipaksi, mutta hän saa vain huojua paikallaan ja ottaa siitä kiinni. Jos huudettu sana on yleisnimi, ne oppilaat juoksevat, jotka olivat yleisnimiä. Peli on hyvä harjoitus myös siihen, mitä eri merkityksiä esim. sanoilla Tiainen - tiainen on.
Four heads
- oppilaat jaetaan neljän henkilön ryhmiin, ryhmän jäsenille annetaan oma numero, 1, 2, 3 ja 4
- opettaja näyttää lauseen suomeksi, oppilaat miettivät yhdessä ryhmässään, miten se sanotaan kohdekielellä
- miettimistauon jälkeen opettaja pyytää esim. ykkösiä/kakkosia/kolmosia/nelosia nostamaan kätensä ylös ja valitsee jonkun sanomaan lauseen kohdekielellä, ryhmä saa auttaa
- opettaja näyttää vielä lauseen kirjoitettuna esim. dokumenttikameralla, powerpointilla tms.
- sitten seuraava lause, yhteensä n. 5-10 lausetta esim. kirjan kappaleen keskeiset lauseet
- opettaja näyttää lauseen suomeksi, oppilaat miettivät yhdessä ryhmässään, miten se sanotaan kohdekielellä
- miettimistauon jälkeen opettaja pyytää esim. ykkösiä/kakkosia/kolmosia/nelosia nostamaan kätensä ylös ja valitsee jonkun sanomaan lauseen kohdekielellä, ryhmä saa auttaa
- opettaja näyttää vielä lauseen kirjoitettuna esim. dokumenttikameralla, powerpointilla tms.
- sitten seuraava lause, yhteensä n. 5-10 lausetta esim. kirjan kappaleen keskeiset lauseet
Ilmiöpohjainen oppiminen: Kalevala
- Oppilaat (9. lk.) toteuttavat draamaseikkailun, joka tutustuttaa Kalevalaan ja kalevalaiseen maailmaan.
- Kohderyhmänä olisi alakoulun oppilaat, joille ysiluokkalaiset tekisivät seikkailun.
- Jokaisella ysiluokkalaisella (yhdellä ryhmällä) olisi oma palansa Kalevalasta, josta he ensin etsisivät tietoa ja rakentaisivat paketin alakoululaisia ajatellen.
- Ysiluokkalaiset ohjaisivat seikkailun itse.
- Kohderyhmänä olisi alakoulun oppilaat, joille ysiluokkalaiset tekisivät seikkailun.
- Jokaisella ysiluokkalaisella (yhdellä ryhmällä) olisi oma palansa Kalevalasta, josta he ensin etsisivät tietoa ja rakentaisivat paketin alakoululaisia ajatellen.
- Ysiluokkalaiset ohjaisivat seikkailun itse.
Jako ryhmiin/pareihin
Perinteisten ryhmiin jakojen rinnalla voi joskus käyttää seuraavaa: kirjoita lapuille esim. Viimeisimpänä olleeseen aihepiiriin liittyviä sanoja tavuina. Jaa jokaiselle oppilaalle yksi tavulappu. Oppilaiden tehtävänä on etsiä tavut, jotka yhdessä muodostavat aiheeseen liittyvän sanan. Samalla muodostuuu ryhmä/ pari, riippuen tietysti tavujen määrästä. Etukäteen pitää miettiä oppilaiden määrä, mitä sanoja voit käyttää saadaksesi oikeanlaiset ryhmät.
Kaksintaistelu
Suosittelen Facebookin ryhmää "Toiminnallinen kielioppi". Tätä Maria Helstolan vinkkiä olen kokeillut oppilaiden kanssa tänä syksynä ja on toiminut kivasti.
Tässä Matia Helstolan vinkki:
Luokka jaetaan kahteen joukkueeseen. Joukkueet järjestäytyvät jonoiksi. Jonojen ensimmäiset ovat vastakkain. Opettaja (tai joku oppilaista, joka haluaa olla "tuomari") sanoo tehtävän, joka pitää suorittaa (sanoa sana suomeksi/ruotsiksi, taivuttaa sana oikeassa muodossa tms.). Kilpailijat yrittävät sanoa oikean sanan/muodon mahdollisimman nopeasti. Ensimmäisenä oikein sanonut voittaa ja siirtyy oman joukkueensa jonon viimeiseksi. Häviäjä siirtyy nyt toisen joukkueen puolelle, myös jonon perälle. Seuraavana jonossa ensimmäisinä olevat saavat nyt vuorostaan uuden tehtävän, ja häviäjä siirtyy taas vastapuolen joukkueeseen. Näin jatketaan, kunnes kaikki pelaajat ovat samalla puolella. Voidaan pelata myös niin, että tehtäviä on tietty määrä ja kun ne loppuvat, lasketaan, kummassa joukkueessa on enemmän pelaajia.
Tämä leikki toimii parhaiten, jos ryhmä ei ole kovin suuri.
Tässä Matia Helstolan vinkki:
Luokka jaetaan kahteen joukkueeseen. Joukkueet järjestäytyvät jonoiksi. Jonojen ensimmäiset ovat vastakkain. Opettaja (tai joku oppilaista, joka haluaa olla "tuomari") sanoo tehtävän, joka pitää suorittaa (sanoa sana suomeksi/ruotsiksi, taivuttaa sana oikeassa muodossa tms.). Kilpailijat yrittävät sanoa oikean sanan/muodon mahdollisimman nopeasti. Ensimmäisenä oikein sanonut voittaa ja siirtyy oman joukkueensa jonon viimeiseksi. Häviäjä siirtyy nyt toisen joukkueen puolelle, myös jonon perälle. Seuraavana jonossa ensimmäisinä olevat saavat nyt vuorostaan uuden tehtävän, ja häviäjä siirtyy taas vastapuolen joukkueeseen. Näin jatketaan, kunnes kaikki pelaajat ovat samalla puolella. Voidaan pelata myös niin, että tehtäviä on tietty määrä ja kun ne loppuvat, lasketaan, kummassa joukkueessa on enemmän pelaajia.
Tämä leikki toimii parhaiten, jos ryhmä ei ole kovin suuri.
Kielioppia liikkuen
Otetaan tarkasteluun sanaluokista esim. verbi ja adjektiivi. Verbillä on oma liike, esim. haara hyppy, adjektiivilla oma, esim. kyykky. Opettaja lukee tarinaa hyvin rauhalliseen tahtiin. Oppilaat seisovat paikallaan ja alkavat toteuttaa liikkeitä sitä mukaan, kun tarinassa kuuluu verbejä ja adjektiiveja. Mitä pidemmällä sanaluokkien opettelussa ollaan, sitä useampi sanaluokka voidaan ottaa liikkeenä mukaan.
Sama leikki soveltuu esim. verbien aikamuotojen opetteluun.
Opettaja sanoo lauseita, joissa verbi on aina jossakin aikamuodossa.
Jokaisella aikamuodolla on oma liikkeensä, mitä oppilaat toteuttavat kuultuaan lauseen.
Samalla periaatteella leikkiä voidaan toteuttaa toteamus-, kysymys- ja huudahduslauseen tunnistamiseen.
Kortinryöstöpeli (VESO-päivän satoa)
Oppilaat pyrkivät ryöstämään kortteja muilta pelaajilta. Korteissa on opeteltavia asioita, joissa tietyt kortit voittavat toiset, esim. ikä (vanhempi voittaa).
Peli innostaa oppilaita keskustelemaan kohdekielellä.
Peli innostaa oppilaita keskustelemaan kohdekielellä.
Kuka pelkää vokaalia?
Leikki vokaalien ja konsonanttien tunnistamiseen
Leikitään kuten perinteistä Kuka pelkää lumimiestä -leikkiä. Nyt keskellä oleva hippa keksii ja huutaa asioita joko alkavat vokaalilla tai konsonantilla. Esim. Kuka pelkää astronauttia? Kuka pelkää etanaa? Jos pelättävä asia alkaa vokaalilla, viivalla olijoiden täytyy juosta. Konsonanteilla ei juosta, vaan hypitään viivalla tasahyppyjä. Kiinnisaadut tulevat keskelle hipoiksi. Peli päättyy, kun kaikki ovat jääneet hipoiksi.
Leikitään kuten perinteistä Kuka pelkää lumimiestä -leikkiä. Nyt keskellä oleva hippa keksii ja huutaa asioita joko alkavat vokaalilla tai konsonantilla. Esim. Kuka pelkää astronauttia? Kuka pelkää etanaa? Jos pelättävä asia alkaa vokaalilla, viivalla olijoiden täytyy juosta. Konsonanteilla ei juosta, vaan hypitään viivalla tasahyppyjä. Kiinnisaadut tulevat keskelle hipoiksi. Peli päättyy, kun kaikki ovat jääneet hipoiksi.
Kävelevät lauseenjäsenet
Harjoitus soveltuu erilaisten lauseiden (SPOTPA, kysymyslause) sanajärjestyksen harjoitteluun. Kirjoita lauseiden sanat jokainen eri A4-paperille. Pyydä oppilasryhmä käytävään, ja anna jokaiselle yksi lappunen. Pyydä heitä miettimään lause valmiiksi oikeaan järjestykseen käytävässä, ja tulemaan luokkaan kun lause on heidän mielestään oikein. Oppilaat tulevat luokan eteen siinä järjestyksessä, ja muut miettivät onko lause oikein ja suomentavat sen. Järjestystä voi yhdessä muuttaa, jos se on väärin. Kysymyslauseissa olen laittanut saman A4:n eri puolille DO/DOES -sanat, jolloin ryhmä joutuu miettimään kumpaa käyttäisivät k.o. lauseessa. Ja preesenslauseissa verbi kahdessa eri muodossa (run/runs). Yhden porukan miettiessä lausetta käytävässä, muut voivat tehdä aiheeseen liittyviä tehtäviä. Sanalappuja olen laminoinut tulevia vuosia varten.
Lauseenjäsenten kertaaminen
- Oppilaat nousevat ylös.
- Opettaja kertoo, mikä liike on kutakin lauseenjäsentä varten (esim. kaksi askellusta subjekti, kyykyssä käynti kädet eteen ojennettuna predikaatti ja eteenpäin taivutus objekti).
- Käydään yhdessä läpi liikkeet.
- Opettaja lukee koko lauseen (esim. Tyttö silittää kissaa.) ensin. Silloin eivät oppilaat tee mitään.
- Sen jälkeen opettaja lukee sana kerrallaan ja oppilaat tekevät liikkeet samaan aikaan. Jos joku tekee väärin, hän tekee perään oikean liikkeen.
- Voidaan ottaa myös kilpailuna, jolloin aina joku putoaa pois. Jäljelle jäänyt on voittaja. Putoajat voivat tehdä odottaessaan jonkin liikkeen.
Harjoitusta voi soveltaa mainiosti mm. sanaluokkiin.
Mene, jos...
Oppilaat muodostavat tuoleista piirin. Yksi oppilas piirin keskellä. Leikin idea on sama kuin hedelmäsalaattileikissä. Piirin keskellä oleva oppilas aloittaa aina sanomalla "Mene, jos..." ja jatkaa lausetta loppuun sovitulla tavalla (vapaasti keksien tai esimerkiksi vieraassa kielessä jotakin tiettyä ilmausta harjoitellen esimerkiksi Mene, jos tykkäät .... Mene, jos tänään teit.. Mene, jos sinulla on...). Kaikki, joita väittämä koskee, vaihtavat paikkaa. Piirin keskellä oleva yrittää päästä istumaan. Tuoleja on siis yksi vähemmän kuin osallistujia.
Leikki toimii, jos oppilaat ovat rehellisiä (liikkuvat silloin kun väittämä koskee itseä) ja ovat kiinnostuneita leikistä. Leikki on hauska tapa tutustua myös uusiin oppilaisiin tai mahdollisiin vieraisiin koululla.
Leikki toimii, jos oppilaat ovat rehellisiä (liikkuvat silloin kun väittämä koskee itseä) ja ovat kiinnostuneita leikistä. Leikki on hauska tapa tutustua myös uusiin oppilaisiin tai mahdollisiin vieraisiin koululla.
Onko meistä yhdyssanoiksi? -leikki
Leikitään kuten Vettä kengässä -leikkiä.
Osa oppilaista jää luokkaan, osa käytävälle.
Annat luokkaan jääville yhdyssanan toisen osan ja käytäviin meneville toisen osan. Oppilas kerrallaan tulee luokkaan, kävelee jonkun luokse ja kysyy onko meistä yhdyssanaksi (näyttää omaa lappuaan). Hän, jolta kysyttiin, joutuu pohtimaan omaa sanaansa ja kysyjän sanaa, onko heistä yhdyssanaksi. Jos sanat eivät sovi yhdyssanaksi sanoo luokassa oleva: Vettä kengässä. Ja käytävältä tullut kinkkaa yhdellä jalalla käytävälle takaisin. Jos sanat sopivat yhteen, sanotaan: Pullat uunissa, ja pari jää luokkaan.
QR-koodi-suunnistus
- QR-koodeja on piiloteltu ympäri koulua (esim. kymmenen rastia).
- QR-koodeilla avataan vihjeitä seuraavalle rastille.
- Oppilaat käyttävät omia puhelimiaan.
- Rasteilla voidaan teetättää aina jokin tehtävä, esim. viisi x-hyppyä.
- Vihjeet annetaan aina eri kielillä, esim. "Find a place where you can go up and down without having to move your feet." --> Oppilaat kipittävät hissille, jonka ovelta löytyy seuraava vihje.
- Harjoitus mahdollistaa eri kielien yhteistyön ja myös kaikkien aineiden välisen yhteistyön (esim. yksi englannin tehtävä, seuraava matematiikan tehtävä).
- QR-koodeilla avataan vihjeitä seuraavalle rastille.
- Oppilaat käyttävät omia puhelimiaan.
- Rasteilla voidaan teetättää aina jokin tehtävä, esim. viisi x-hyppyä.
- Vihjeet annetaan aina eri kielillä, esim. "Find a place where you can go up and down without having to move your feet." --> Oppilaat kipittävät hissille, jonka ovelta löytyy seuraava vihje.
- Harjoitus mahdollistaa eri kielien yhteistyön ja myös kaikkien aineiden välisen yhteistyön (esim. yksi englannin tehtävä, seuraava matematiikan tehtävä).
Running dictation
Oppilaat jaetaan viestijoukkueisiin. Kappaleesta on valittu tärkeitä lauseita, jotka on kirjoitettu lapuille ja laput kiinnitetty esim. käytävän seinälle. Joukkueiden ensimmäiset jäsenet juoksevat ensimmäisen lauseen luokse, lukevat ja opettelevat sen ja juoksevat takaisin joukkueensa luokse. Lause sanellaan joukkueen kakkoselle, joka kirjoittaa sen ylös. Ykkösjäsen saa juosta niin monta kertaa, että muistaa lauseen. Tämän jälkeen kakkonen juoksee seuraavan lauseen ja näin jatketaan, kunnes kaikki lauseet on kirjoitettu paperiin. Tämän jälkeen ryhmän jäsenet suomentavat lauseet ja tuovat tarkastettavaksi opettajalle.
Sanaluokkasalaatti
Hedelmäsalaatti-leikin idealla toteutettavassa leikissä opettaja kuiskaa jokaiselle oppilaalle jonkin sanaluokan. Istutaan ringissä tuoleilla ja keskellä olija sanoo johonkin sanaluokkaan kuuluvan sanan ja ne, joille on kuiskattu kyseinen sanaluokka vaihtavat paikkaa, keskellä olija yrittää päästä istumaan. Esim. keskellä olija huutaa ”koira” ja kaikki, joille on kuiskattu substantiivi vaihtavat paikkaa.
Toiminnallista sanelua
Periaate sama kuin running dictation, mutta sitä voi versioida eri tavoin. Oppilaat esim. neljän hengen ryhmissä varusteenaan kynät ja yksi yhteinen paperi. Ryhmästä yksi lähtee etsimään ensimmäisenä paperillaan olevan numeron (tai vaikkapa qr-koodin älyvempaimellaan). numero voi olla käytävässä tai luokassa istuvalla opettajalla, joka kuiskaa suomenkielisen lauseen hakijalle, joka kuiskaa sen ryhmälleen. Ryhmä miettii lauseen englanniksi, ja hakija kirjoittaa sen lapulle. Seuraava ryhmän jäsen tulee hakemaan seuraavan lauseen. QR-koodit voivat olla eri puolilla koulua, jos haluaa enemmän liikuntaa. Ja vihjeet voi laittaa englanniksi, jos haluaa. Esim. prepositioiden harjoittelua voi linkittää tähän. Your code is in front of... Hyvä harjoitus äsken opiskellun rakenneasian harjoitteluun. Kirjan kielioppitehtävän voi ottaa uusiokäyttön tällä tavoin.
Verbejä miimaten
- Opettaja antaa jokaiselle oppilaalle yhden verbin.
- Oppilaat lähtevät liikkeelle luokassa ja esittävät pantomiimina oman verbinsä tekemistä. Oppilaat ovat saaneet sellaisia verbejä, joista 3-4 aina liittyy toisiinsa (esim. sahata, höylätä ja naulata).
- Oppilaat etsivät luokassa kierrellen ja miimaten samaan yhteyteen kuuluvia verbejä. Näin saadaan muodostettua ryhmät.
- Ryhmät menevät seisomaan muista erilleen. Opettaja antaa ryhmille verbejä, joita he ryhmän sisällä esittävät toisilleen pantomiimina. Ryhmän sisällä arvaillaan, mistä verbistä on kyse.
VESO-päivän satoa
Valitaan aihe (esim. sanaluokat, aikamuodot) ja kieli (suomi, englanti - voidaan vaihtaa kesken kaiken). Sovitaan liike ja se, mihin asiaan se liittyy, esim. verbi + kyykky.
Opettaja tai oppilas (leikin johtaja) sanoo sanan tai virkkeen ja tehdään siihen liittyvä liike. Voi olla kilpailukin. Liikkeitä voi myös lisätä leikin aikana. Voidaan tehdä muuallakin kuin luokassa.
Opettaja tai oppilas (leikin johtaja) sanoo sanan tai virkkeen ja tehdään siihen liittyvä liike. Voi olla kilpailukin. Liikkeitä voi myös lisätä leikin aikana. Voidaan tehdä muuallakin kuin luokassa.
VESO päivä/ryhmä 1
Lauseenjäsenet askarreltuina konkreettisiksi objekteiksi värikoodeilla. Kielten luokissa näitä lauseenjäsenpalikoita voi sitten ihan fyysisesti pyöritellä ja sijoitella suhteessa toisiinsa.
QR-koodisuunnistus.
Muistisääntöjen opettaminen muille oppilaille vieraissa kielissä: esimerkiksi kaksi opeteltavaa sanaa per oppilas. Oppilas voi draamallisesti opettaa nämä muulle ryhmälle, esimerkiksi ”remote” (kaukainen) voidaan näytellä ratsastamalla kaukaisuuteen ja hokemalla ”remoteremoteremote" - assosiatiivista!
Toiminnallinen kielioppi: ruutuhyppelyä laminoitujen sanojen päälle.
QR-koodisuunnistus.
Muistisääntöjen opettaminen muille oppilaille vieraissa kielissä: esimerkiksi kaksi opeteltavaa sanaa per oppilas. Oppilas voi draamallisesti opettaa nämä muulle ryhmälle, esimerkiksi ”remote” (kaukainen) voidaan näytellä ratsastamalla kaukaisuuteen ja hokemalla ”remoteremoteremote" - assosiatiivista!
Toiminnallinen kielioppi: ruutuhyppelyä laminoitujen sanojen päälle.
Vettä kengässä
Leikki sanaluokkien opettamiseen, soveltuu niin äidinkieleen kuin muihinkin kieliin.
Muutama oppilas jää luokkaan ja he valitsevat itselleen jonkin sanaluokista. Muut oppilaat tulevat yksi kerrallaan luokkaan ja tarjoavat valitsemaansa sanaa yhdelle oppilaista, esim. oppilas A tulee luokkaan ja menee oppilaan B eteen ja kysyy ”koira?”, mikäli oppilas A on valinnut sanaluokakseen substantiivin hän vastaa ”tervetuloa”, jos hän ei ole valinnut substantiivia oppilas B vastaa ”vettä kengässä” ja oppilas A hyppii yhdellä jalalla oven ulkopuolelle odottamaan vuoroaan yrittää uudelleen. Jatketaan kunnes kaikki ovat päässeet sisään.
Yhdyssana-arvoitukset piirtäen
Piirretään pareittain yhdyssana-arvoituksia (esim. kukka ja penkki samalle paperille). Arvoitukset kiinnitetään ympäri koulua käytävien seinille. Tämän jälkeen lähdetään ratkaisemaan toisten arvoituksia kirjoittamalla yhdyssanat vihkoon. Liike lisääntyy, kun vihko jätetään omalle paikalle ja sinne täytyy aina palata kirjoittamaan keksitty sana.