S1 Fyysinen toimintakyky: Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan sellaisia oppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa harjaannutetaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja liikuntatilanteisiin sovellettuina (esim. luontoliikunta ja palloilut) sekä tehtäviä, joissa eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistetaan tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja monipuolisten liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja eri liikuntalajien avulla. Liikunnan opetukseen kuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta. Oppilaille opetetaan liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen liittyviä tarpeellisia tietoja.

Valitaan tehtäviä, joilla opitaan harjaannuttamaan nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Opetuksessa käytetään monipuolisesti leikkejä, harjoitteita ja pelejä, jotka mahdollistavat osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia.

Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joiden avulla tutustutaan myös oman toimintakyvyn arviointiin. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 5. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

Liikunnassa liikuntalajit ja -muodot ovat välineitä opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetussuunnitelma painottaa motoristen taitojen opettelua ja liikuntalajit ovat erinomainen väline motoristen taitojen harjoitteluun. Liikuntalajien ja -muotojen valinnassa toteutetaan monipuolisuutta ja hyödynnetään paikallisen toimintaympäristön sekä eri vuodenaikojen tarjoamia mahdollisuuksia. Opetuksessa huomioidaan niin uudet kuin perinteisetkin liikuntalajit ja -muodot liikuntakulttuurin välittämiseksi. Liikuntalajen sääntöjä ja ohjeita sovelletaan tarvittaessa kehitysvaiheesta ja ryhmän tasosta riippuen. Erilaisilla laji- ja pelisovelluksilla, kuten pienpeleillä, pyritään tarjoamaan kaikille oppilaille positiivisia kokemuksia eri liikuntalajeista ja pallopeleistä.

Oppilaita valmistetaan Move!-mittauksiin jo ennen viidettä vuosiluokkaa. Move!-mittaukset teetetään viidennen vuosiluokan syksynä. Oppilaat tutustutetaan mitattaviin ominaisuuksiin ja taitoihin ja heille on annettava mahdollisuus kokeilla ja tutustua mittaustehtäviin jo vuosiluokilla 3 ja 4. Mittausten teossa ohjataan oppilaita keskittymään omiin suorituksiinsa. Koulu taltioi tulokset ja antaa oppilaalle palautetta mittaustulosten kehittymisestä seuraavan mittauksen yhteydessä. Tarvittaessa mittaustulosten suhteen turvaudutaan moniammatilliseen yhteistyöhön esimerkiksi koulun terveydenhoitajan tai koululääkärin kanssa.

Kyky toimia suomalaisessa liikuntakulttuurissa antaa oppilaalle mahdollisuuksia vapaa-ajan harrastamiseen sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Liikunnanopetuksessa tulee olla liikuntamuodoista ainakin yleisurheilua, suunnistusta, yleisimpiä pallopelejä, luistelua, lumiliikuntaa (esim. hiihto tai laskettelu), voimistelua, tanssia ja uintia.

S2 Sosiaalinen toimintakyky: Opetukseen valitaan myönteistä yhteisöllisyyttä lisääviä pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon ja auttamaan muita sekä tehtäviä, joissa opitaan vastuun ottamista omasta toiminnasta, yhteisistä asioista ja säännöistä.

Opettaja voi omalla toiminnallaan ja oppilaantuntemuksellaan edesauttaa ryhmän toimintaa esimerkiksi tehtävien valinnoissa ja eriyttämisessä sekä joukkueiden ja ryhmien muodostamisessa. Oppilaat, jotka kokevat sosiaaliset tilanteet haasteellisiksi, tulee huomioida tuntitilanteessa ja pyrkiä auttamaan heidän sopeutumistaan ryhmään. Lisäksi erilaiset tukitoimet, kuten koulunkäynninohjaajan mukana olo tai erityisopetus, tulee olla myös liikunnanopetuksen käytettävissä. Oppilaiden työskentelyn ja yrittämisen merkitystä ryhmän toimintaan täytyy tuoda esille.

Liikunta- ja urheilutapahtumat ovat tärkeä osa koulujen toimintaa. Oppilaslähtöinen liikuntatapahtumien ja -kilpailujen järjestäminen lisää oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Osallistuminen ja toisten kannustaminen ovat tärkeä osa liikuntakultuuriin kasvamista. Kilpailullisissa tapahtumissa osallistumisen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen.

S3 Psyykkinen toimintakyky: Opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisillä tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä autetaan myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.

Leikinomaiset pelit ja kisat ovat osa koululiikuntaa. Useimpien liikuntamuotojen olemukseen kuuluu tulokseen tähtääminen, pisteen saavuttaminen tai peleissä maalin tekeminen. Kilpailullisuutta ja oppilaiden vertailua korostamatta voidaan harjoitella tavoitteellisuutta ja yhteiseen päämäärään pyrkimistä. Reilun pelin hengessä voidaan myös turvallisesti harjoitella voittamisen ja häviön kokemuksia, ryhmätyötä, joukkuehengen muodostamista ja muiden kunnioittamista.

Liikunnan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3-6

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Liikunnan opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta ja yhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamista sekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Liikuntateknologian hyödyntämisellä tuetaan liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymisessä edistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.

Opetuksen turvallisuuden edellytyksiä mm. ovat riittävän pienet opetusryhmät, koulun asianmukaiset liikuntavälineet ja –tilat sekä opettajien koulutus ja ammattitaidon ylläpitäminen. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen ja eettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin. Opetuksen järjestäjän tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen eri vuodenaikoina tapahtuva monipuolinen liikunnanopetus.

Liikuntakasvatuksessa tulee hyödyntää liikuntateknologian tarjoamia mahdollisuuksia, esimerkiksi tabletteja voidaan käyttää taitojen opettamisessa, palautteen antamisessa, uusiin lajeihin tutustumisessa sekä opiskelun seurannassa. Liikuntateknologian mahdollisuuksiin tutustuminen voi kannustaa oppilaita niiden käyttöön myös vapaa-ajalla tapahtuvassa liikunnassa.

3-6-luokkien liikunnan opetuksesta tukemaan käytetään koulun mahdollisuuksien mukaan koulun lähiluontoa ja Luontokoulua. Oppilaita ohjataan liikuntatuntien, säätilan ja vuodenajan mukaiseen pukeutumiseen. Luontoliikuntaan voi integroida maantiedon ja biologian oppisisältöjä. Koulut pyrkivät mahdollistamaan oppilaille koulun pihan ja muiden lähiliikuntapaikkojen käytön myös kouluajan ulkopuolella. Koulun tiloja hyödynnetään koulun myös erilaiseen kerhotoimintaan.

Yhteistoiminnallisuutta ja toisten auttamista edistetään kummiluokka- ja välituntileikittäjätoiminnoilla. Vanhemmat oppilaat auttavat mahdollisuuksien mukaan 1-2-luokkalaisia esimerkiksi ulkoliikuntavarusteiden pukemisessa sekä välituntileikkien ja -pelien organisoinnissa. Oppilaita kannustetaan välituntiliikuntaan ja liikunnan opetusta käytetään apuna luokassa pidettävillä oppitunneilla tapahtuvan istumisen vähentämiseen. Liikunnan työtapoja ja liikuntaa opettavien ammattitaitoa hyödynnetään esimerkiksi Täydellisen kouluviikon ja vastaavien tapahtumien suunnittelussa.

Koulupäivän liikunnallistamiseksi tulee huomioida välituntiliikunnan mahdollistaminen, oppituntien tauottaminen taukoliikunnalla, koulun yhteisten liikuntatuokioiden järjestäminen sekä liikuntakerhojen järjestämisen mahdollistaminen. Erityisesti välituntiliikunnan järjestäminen edellyttää opetuksen järjestäjältä riittävää resurssointia (esim. liikkavaksitoiminta), koulun välituntialueen kehittämistä ja välinehankintoja sekä koulupäivän rytmittämistä välituntiliikuntaan soveltuvaksi. Koulujen tulee mahdollisuuksien mukaan tarjota oppilaille päivässä ainakin yksi tavallista pidempi välitunti, jolloin oppilaille annetaan mahdollisuus valvottuun liikuntatoimintaan sisä- tai ulkotiloissa. Monipuolisella välituntiliikunnalla voidaan parantaa edellytyksiä kaupungin linjaaman "tunti liikuntaa koulupäivän aikana" -tavoitteen saavuttamiseksi.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa vuosiluokilla 3-6

Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekä tukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Opetuksessa on keskeistä oppilaiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen,turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin ja opetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan oppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella. Vuosiluokilla 3-6 kiinnitetään huomiota sellaisten perustaitojen hallintaan, joilla on merkitystä yhteiseen toimintaan osallistumisessa.

Liikunnanopetuksessa yksilöllisiä tarpeita tulee huomioida sekä lahjakkaiden että liikunnan haasteelliseksi kokevien oppilaiden tukemisessa. Opetusjärjestelyjen lisäksi eriyttämistä tai tukea voidaan tarjota esimerkiksi koulunkäynninohjaajan tai erityisopettajan avustuksella sekä tukiopetuksella. Opettajien perehdyttäminen ja koulutus erilaisten liikuntahaasteiden kanssa kamppailevien oppilaiden kohtaamiseen on myös tarpeen. Lahjakkaita ja taitavia oppilaita voidaan vastuullistaa apuopettajan tehtäviin tai eriyttää opetusjärjestelyin, mahdollisuuksien mukaan myös erityisopettajan tai koulunkäynninohjaajan osaamista voi hyödyntää lahjakkaiden lisäopetuksessa. Koulun ja kaupungin kilpailu- ja liikuntatapahtumilla voidaan tarjota lisähaasteita niitä tarvitseville.

Liikunnan sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää liikunnan valtakunnallisia arviointikriteereitä.

Move!:n mittaustulokset eivät vaikuta arviointiin. Työskentely ja yrittäminen mittaustilanteessa sekä toiminnan aktiivisuus vaikuttavat tuntityöskentelyn arviointiin. Oppilaan itsearviointia mittaustuloksista ja -tilanteesta tulisi ohjata realistiseen suuntaan. Ensimmäinen numeerinen arvio liikunnasta annettaisiin viidennen luokan keväällä. Luokilla 3 ja 4 käytetään neliportaista arviointia, jonka tukena on mahdollisesti sanallinen arvio. Oppilailta kerätään itsearviointia vuosittain kolmannesta vuosiluokasta lähtien. Itsearviointia käytetään apuna myös liikuntatuntien ulkopuolisen liikunnallisen aktiivisuuden kartoittamiseen, mutta tämä ei vaikuta opettajan antamaan arviointiin. Opettaja kiinnittää erityishuomiota oppilaan työskentelyyn ryhmässä, reilun pelin sekä sääntöjen noudattamiseen ja yritteliäisyyteen. Koulu voi halutessaan määritellä arvosanoihin vaikuttavien työskentelyn ja oppimisen keskinäisen painotuksen.