Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö

Saarijärven kaupungin perusopetuksen lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, oppilashuolto ja tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja oppilashuollollisen tukeen toteutuu.

Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeää. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria.

Lapset puheeksi -menetelmä:
Saarijärven kaupungissa on käytössä Lapset puheeksi -menetelmä. Menetelmän tavoitteena on keskustella lasten kehitystä suojaavista asioista säännöllisin väliajoin tai silloin, kun perheen elämäntilanne on muuttunut esimerkiksi perheenjäsenen sairauden tai taloudellisten huolten seurauksena. Tarkoituksena on tunnistaa lapsen/nuoren tavallista arkea ja näin ollen kehitystä tukevia tekijöitä sekä pohtia ratkaisuja kehitystä uhkaavien asioiden suhteen. Menetelmä on käytössä perusopetuksen 1., 4. ja 7. vuosiluokalla tai lapsen tilanteen niin vaatiessa.

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Saarijärven alakouluissa puututaan oppilaan häiritsevään käyttäytymiseen välittömästi. Ensisijainen puuttumiskeino on opettajan puhuttelu. Tarvittaessa oppilas määrätään häiritsevästä käyttäytymisestä kasvatuskeskusteluun (KaKe). Kasvatuskeskustelut etenevät koulukohtaisesti tehdyn suunnitelman mukaisesti. Kiusaamistilanteissa on mahdollista käyttää myös KiVa koulu -menetelmää. Kurinpidollisia keinoja ovat perustuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen.


Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Saarijärven perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta resurssien ja mahdollisuuksien mukaan. Etäyhteydet täydentävät opetusta sekä tarjoavat monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (VSOP)

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely, joka voi koskea yhtä tai useampaa oppiainetta. VSOP:a voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana, maahanmuuttajille tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Vuosiluokkiin sitomattomasti opiskeleva on muiden oppilaiden tavoin oikeutettu kaikkeen koulunkäynnin ja oppimisen tukeen. VSOP-päätöstä ei tehdä niille oppilaille, joiden opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain.

Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirtyvälle oppilaalle rehtori tai koulunjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen (PoL 18 §) kuultuaan yksilöllisen oppilashuollon asiantuntijaryhmän tai muun monialaisen oppimisen tuen ryhmän kantaa,  ellei oppilas ole jo erityisen tuen piirissä. Vuosiluokkiin sitomattomasti etenevälle oppilaalle tehdään opinto-ohjelma oppimissuunnitelmaan, tai erityisen tuen piirissä olevalle oppilaan opinto-ohjelma määritellään HOJKSissa.

Oppilas osallistuu oman opinto-ohjelmansa laadintaan yhdessä opettajien (luokanopettaja/aineenopettaja/oppilaanohjaaja ja erityisopettaja) ja huoltajien kanssa. Oleellista oman opinto-ohjelman mukaan etenemisessä on se, että oppilas sitoutuu omaan opiskeluunsa ja ottaa vastuuta siitä omien edellytystensä mukaisesti. Oman opinto-ohjelman mukaisesti edettäessä opinnoissa eivät aiemmat opinnot raukea. Oppilas ei jää luokalle hylättyjen suoritusten ja puutteellisen osaamisensa vuoksi, mutta hän voi jäädä luokalle yleisen heikon koulumenestyksensä vuoksi. Oppilas saa lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuotena hyväksytysti suoritetuista opinnoista. 

Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.Opinto-ohjelman laadintaan sekä sen toteutumista valvoo rehtori ja toteuttamisesta vastaa erityisopettaja yhdessä luokanopettajan tai aineenopettajan kanssa.

Oppilaan oma opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa tai tarvittaessa useammin oppilaan tarpeiden mukaisesti. 

Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun arviointi annetaan aina oppiaineittain. Ainekohtaiset suoritukset kirjataan opinto-ohjelmaan sitä mukaan kun kokonaisuudet valmistuvat. Kirjaajana toimii aineenopettaja/ luokanopettaja/ erityisopettaja, jonka vastuulla kyseinen opintokokonaisuus on. Opintokokonaisuuden arviointi perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa tai HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioinnin tulee olla näkyvissä opinto-ohjelmassa, jotta oppilas, huoltajat ja opettajat tietävät, mitä on suoritettu ja millä arvosanalla, ja mitä on suorittamatta.

Oppilaan opinto-ohjelmassa voidaan määritellä oppilaalle oma tavoitearvosana, jonka saavuttamiseksi suoritettavat opintosisällöt tulee määritellä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Mikäli tavoitearvosanaa ja sen edellyttämiä suorituksia ei ole määritelty, arvioidaan vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa olevan opinnot yleisen arvioinnin ohjeen mukaisesti.

Yhdysluokkaopetus

Perusopetus järjestetään joko luokka- tai yhdysluokkaopetuksena. Opetusryhmät pyritään muodostamaan niin, että ne mahdollisimman hyvin tukevat oppilaan yksilöllistä kehittymistä luokkayhteisössä oppilaan ikä- ja kehityskauden sekä opetusryhmien kokoa määrittelevät säädökset huomioon ottaen.

Yhdysluokissa opetus voidaan jaksottaa koulun haluamalla ja opetusryhmien edellyttämällä tavalla. Opinnoissa etenemisen periaatteet kuvataan koulun omassa opetussuunnitelmassa ja tarkennetaan tarvittaessa koulutyön järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yhdysluokissa voidaan edelleen lukea vuorovuosin parillisten ja parittomien vuosiluokkien oppimääriä huolimatta siitä, että opetussuunnitelmassa tavoitteet ja sisällöt on kuvattu vuosiluokittain.

Saarijärven alakouluissa opiskellaan parillisina vuosina alkavina lukuvuosina parittomien vuosiluokkien sisältöjä. Esimerkiksi 2016 opiskellaan ensimmäisen, kolmannen ja viidennen vuosiluokan kursseja.

Joustava perusopetus Saarijärven yläkoulussa

Joustava perusopetus järjestetään 8-12 oppilaan ryhmässä ja se on tarkoitettu pääasiassa 9. luokkien oppilaille. Opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Oppilas suorittaa joko yleistä tai yksilöllistettyä oppimäärää. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa.

JOPO:n tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea peruskoulun päättötodistuksen saamisessa, tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä.

Toiminta toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Oppilasta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.

Opintoretkiä tehdään kerran kuussa. Leirikouluja järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Saarijärven Jopo-luokka osallistuu aktiivisesti Keski-Suomen Seutu-jopotoimintaan esimerkiksi Seutu-joporetkille ja muihin yhteisiin tapaamisiin. Työssäoppimisjaksoja on lukuvuodessa vähintään 8, yhteensä 40-60 päivää. Oppilaalla on myös mahdollisuus koulutuskokeiluihin. JOPO-luokalla käytetään aktiivisesti tietokoneita, tabletteja ja muita AV-välineitä sekä sähköisiä oppimateriaaleja.

Oppilas valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen sekä haastattelun perusteella. Otettaessa oppilaita toimintaan heihin sovelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita. Haastattelut hoitanut JOPO-tiimi tekee ehdotuksen valittavista oppilaista moniammatilliselle pedagogiselle työryhmälle, joka tekee lopullisen päätöksen valittavista oppilaista. Tämän jälkeen rehtori tekee hallintopäätöksen. Oppilasvalinnassa korostetaan oppilaan kykyä työskennellä ryhmässä, oppilaan omaa motivaatiota opiskella joustavan perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti sekä kykyä toimia itsenäisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten työssäoppimispaikoilla.

Joustavasta perusopetuksesta tiedoitetaan syyslukukaudella kahdeksannen luokan vanhempainillassa. Kevätlukukauden alussa järjestetään kahdeksasluokkalaisten huoltajille sekä oppilaille JOPO-luokan infotilaisuus. Hakuaika ajoittuu helmikuulle ja haastattelut maaliskuulle. Lopullinen päätös ilmoitetaan kaikille JOPO-luokalle hakeneille huhtikuun aikana. Toukokuun aikana valitut oppilaat kutsutaan JOPO-luokkaan tutustumaan toisiinsa.

Muissa oppimisympäristöissä tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Niitä voivat olla esimerkiksi leirikoulut, luonto, muut koulut ja oppilaitokset, liikuntatoimi ja kulttuurilaitokset sekä työpaikat. Muissa oppimisympäristössä toteutettava oppiminen suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelun tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa oppimisympäristöissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan arviointia.

Koulun tulee sopia kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea myös näiden jaksojen aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa oppimisympäristöissä on huolehdittu työturvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten tapaturmien varalta. Opetuksen järjestäjän tulee perehdyttää joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat henkilöt, koulun ulkopuoliset toimijat mukaan lukien, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin.

Oppilaita tukee JOPO-ryhmässä opettaja ja hänen työparinaan esimerkiksi nuorisotyöntekijä ja/tai koulunkäynninohjaaja. Myös muita aikuisia on usein mukana toiminnassa. Oppilasasioissa tehdään tiivistä yhteistyötä mm. kouluterveydenhuollon, oppilaanohjaajan ja aineenopettajien kanssa. Joustavassa perusopetuksessa tehdään yhteistyötä myös toisen asteen oppilaitosten ja nuorisotoimen kanssa. Tiivis yhteydenpito koulun ja kodin välillä kuuluu joustavaan perusopetukseen. Syksyisin jokaiselle oppilaalle ja hänen huoltajilleen järjestetään huoltajatapaaminen, jossa yhdessä laaditaan oppilaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aikaisemmin laadittu oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma tarkistetaan uudelleen kevätlukukaudella (helmikuussa).

Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille, jotka opiskelevat yleisen oppimäärän mukaisesti. Sen laatimisesta päätetään koulun opetussuunnitelmassa.

Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jossa kuvataan miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Oppimissuunnitelmalla ei ole tarkasti määriteltyä muotoa, vaan se voi vaihdella sekä muodoltaan että laajuudeltaan käyttötarkoituksen mukaan. Mikäli oppilas etenee opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaan, oppimissuunnitelmaan kirjataan ne opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, määritellään niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.

Oppimissuunnitelma on yleisopetuksen tukimuoto, väline, jonka avulla koti ja koulu sekä muut asiantuntijat yhdessä voivat tukea oppilaan koulutyötä. Oppimissuunnitelman laatiminen on suotavaa erityisesti silloin, kun oppilaan opiskelu poikkeaa jollakin tavalla tavanomaisesta. Oppilaalla saattaa olla vaikeuksia oman opinto-ohjelmansa toteuttamisessa tai hänellä saattaa olla erityisiä vahvuuksia, jotka on hyvä huomioida hänen opinto-ohjelmassaan. Oppimissuunnitelman avulla annetaan myös oppilaan huoltajalle tietoa oppilaan opiskelusta.

Opetus erityisissä tilanteissa

Kun oppilas siirtyy omasta koulusta sairaalakouluun tai palaa sieltä takaisin omaan kouluunsa, tehdään moniammatillista yhteistyötä oppilaan tukemiseksi.


Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Saarijärven alakouluissa järjestetään kerhotoimintaa mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan. Koululla voi toimia esim. läksykerho ja bändikerho. Kirjaston palveluita hyödynnetään oppiaineeseen ja ikätasoon sopeutuvalla tavalla. Kouluruokailun periaatteita ohjaavat ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset tavoitteet sekä kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet. Oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon. Oppilaalla on tarvittaessa oikeus koulukuljetukseen. Kuljetukset ja niihin liittyvät toimintatavat tiedotetaan oppilaille, huoltajille ja kouluille.

Nivelvaiheet eri kouluasteiden ja -luokkien välillä pyritään tekemään mahdollisimman turvatuiksi monipuolisen yhteistyön, palavereiden ja tutustumisten avulla. Esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle siirryttäessä ja alakoulusta yläkouluun siirryttäessä pidetään tarvittavat moniammatilliset tiedonsiirtopalaverit. Koulutulokkaille järjestetään keväällä tutustumispäivä alakouluun ja kuudennen vuosiluokan oppilailla on keväällä tutustumispäivä yläkouluun. Lisäksi turvattua koulunaloitusta pyritään edistämään hyvän ryhmäytyksen avulla.