Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Se vahvistuu vähitellen oppimisen polun aikana eri tiedon- ja taidonaloihin liittyvässä opiskelussa sekä arjen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen osaamisen tarve korostuu ympäröivän maailman muuttuessa. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu ja työn teko sekä kansalaisena toimiminen edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaista, tiedonalarajat ylittävää osaamista.

Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja opetustyössä. Tehtävä perustuu valtioneuvoston asetuksen periaatteelle tarkastella opetusta kokonaisuutena. Sen toteutuminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä esi- ja perusopetuksen yhteistyötä.

Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet tukevat heidän valmiuttaan suuntautua elinikäisen oppimisen polulle ja luovat pohjaa kestävän elämäntavan omaksumiselle. Esiopetuksessa painopisteenä ovat kestävän elämäntavan sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan.

Laaja-alainen osaaminen Äänekoskella

Ajattelu ja oppiminen

Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon määrä ja sen nopea uudistuminen edellyttävät taitoja uuden omaksumiseen sekä oman oppimisen ohjaamiseen. Tiedon jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua. Esiopetuksen tehtävä on rohkaista ja auttaa lapsia kehittämään ajattelun ja oppimisen taitojaan sekä vahvistaa lasten luottamusta omaan osaamiseensa.

Lasten muistin ja mielikuvituksen kehittymistä tuetaan esimerkiksi lorujen, musisoinnin ja draamatoiminnan avulla. Leikin, pelien ja erilaisten ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien käyttö tarjoaa lapsille elämyksiä sekä oivaltamisen ja uuden löytämisen iloa. Monipuolinen liikkuminen ja havaintomotoriset harjoitukset tukevat lasten oppimista. Lapsia kannustetaan kokeilemaan ja opettelemaan myös heille vaativia asioita ja heitä ohjataan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heitä rohkaistaan iloitsemaan onnistumisista ja kannustamaan toisia sekä samalla olemaan lannistumatta epäonnistumisista. Toimintaa dokumentoidaan, siitä keskustellaan, ja sen onnistumista pohditaan yhdessä lasten kanssa. Samalla autetaan lapsia havaitsemaan edistymistään ja oppimistaan.

Ajattelu ja oppiminen Äänekosken esiopetuksessa

 

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita on tärkeä merkitys yksilön toimintakyvylle ja hyvinvoinnille kulttuurisesti monimuotoisessa maailmassa. Taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä kuuluu hyvään vuorovaikutukseen ja kulttuuriseen osaamiseen. Myönteisten ihmissuhteiden luominen ja ongelmatilanteiden rakentava ratkaiseminen edellyttävät yhteistyötaitoja. Esiopetuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja turvallisesti vertaisryhmän ja lähiyhteisön aikuisten kanssa. Lasten kielitietoisuuden kehittymistä tuetaan ja heitä rohkaistaan ilmaisemaan itseään eri keinoin.

Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin ja toimimaan heidän kanssaan. Juhlat, leikit ja yhteistyöhön perustuva toiminta luovat mahdollisuuksia harjoitella käyttäytymistä eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lapsia kohdellaan arvostavasti ja heitä ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Lasten kanssa tutustutaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Lapsia ohjataan arvostamaan oman ja toisten perheiden perinteitä ja tapoja.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Äänekosken esiopetuksessa

Henkilöstön oma toiminta, asenteet ja ammatilliset taidot vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun. Vuorovaikutuksessa on keskeistä herkkyys ja aitous sekä halu ja kyky toimia moninaisten perheiden kanssa.

Avoin ja positiivinen asennoituminen lisää suvaitsevaisuutta ja luo pohjaa lasten tuleville suhtautumisille moninaisuutta kohtaan.

Lapsen tulee kokea olevansa tasavertainen muiden joukossa. Häntä rohkaistaan ilmaisemaan itseään ja tarvittaessa hänelle tarjotaan tukea vuorovaikutukseen ja ilmaisuun. Lapsen kokemusmaailma rikastuu turvallisessa vuorovaikutuksessa.

Uudet kokemukset ja elämyksellisyys vahvistavat lapsen omaa kulttuuri-identiteettiä. Omassa esiopetusryhmässä kuunnellaan lapsilta nousevia teemoja, joiden pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä esimerkiksi esityksiä, näyttelyitä, leikkejä ja juhlia. Erilaisiin kulttuureihin liittyviin tapoihin ja perinteisiin tutustutaan muun muassa osallistuttamalla perheitä. Yhteistyö varhaiskasvatus- ja esiopetusryhmien sekä alkuopetusluokkien kesken mahdollistaa erilaisten yhteistyötaitojen harjoittelua ja antaa uusia kokemuksia. Esiopetusryhmät voivat järjestää omia kulttuuri- tai muita yhteisiä tapahtumia.

Monimuotoisuutta laajennetaan tutustumalla lähiympäristön kulttuuritarjontaan. Äänekoski tehdaskaupunkina vaikuttaa alueen kulttuurimaisemaan. Äänekoskella huomioitavia kohteita ovat esimerkiksi tehdasmiljöö ja Hiskin mökki, Hoikkassali, kirjastot, taidemuseo ja paikalliset museot (Konginkangas, Suolahti), Koiviston museotie, Kapee, Sumiaisten köyhyyden kylä, kirkot, Suolahden Vanha asema sekä konsertit ja tapahtumat Painotalolla, elokuvat Kino Hirvessä. Lisäksi yhteistyötä tehdään paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa mahdollisuuksien mukaan.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Itsestä huolehtiminen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä arjen teknologian hallintaan liittyvät taidot ovat tärkeitä kaikille. Kyse on yksilön hyvinvoinnista sekä kestävään elämäntapaan sitoutumisesta. Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Esiopetuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.

Esiopetuksessa lapsia ohjataan edellytystensä mukaan huolehtimaan itsestään, toisista, omista tavaroista ja yhteisestä ympäristöstä. Opetuksessa ja yhteistyössä huoltajien kanssa käsitellään lasten arkielämän rytmiä sekä ruokailun ja levon merkitystä. Erityisesti kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja riittävään liikuntaan lasten hyvinvoinnin ja oppimisen edellytyksenä. Lasten kanssa pohditaan heidän hyvää oloaan edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti lähiliikenteessä. Heitä ohjataan pyytämään ja hakemaan apua tarvittaessa. Lasten kanssa kokeillaan teknologisia ratkaisuja ja harjoitellaan laitteiden ja välineiden turvallista käyttöä.


Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Äänekosken esiopetuksessa

Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin liittyviä taitoja. Lasten hyvinvointia ja itseohjautuvuutta arjessa tukevat selkeä päivärytmi, aikuisen tuki ja kannustaminen. Päivärytmillä ja omatoimisuuteen kannustavalla ohjauksella taataan lapsen perustarpeet eli riittävä liikunta, lepo, monipuolinen ravinto, omasta hygieniasta ja tavaroista huolehtiminen ja sitä kautta terveellisiin elämäntapoihin kannustaminen.

Tunne- ja turvataitokasvatus on lasten omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen laaja-alaista vahvistamista. Turvataitokasvatuksella edistetään lasten itsearvostusta, itseluottamusta ja itsetuntemusta, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä hyviä kaverisuhteita. Sillä myös vahvistetaan lasten omia taitoja puolustaa itseään ja pitää huolta rajoistaan kiusaamisen, väkivallan, houkuttelun ja ahdistelun tilanteessa. Lasta ohjataan huolissaan kääntymään turvallisen aikuisen puoleen. Tunne- ja turvataitokasvatuksella on jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.

Tunteiden nimeäminen ja tunnistaminen ovat tärkeä osa arjen taitoja. Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot edesauttavat lasta suoriutumaan vuorovaikutus- ja oppimistilanteissa. Näitä taitoja harjoitellaan arjen toiminnan lomassa ja ohjatuissa pienryhmissä. Esimerkkejä hyviksi havaituista materiaaleista ova muun muassa Tunne- ja turvataitoja lapsille, Askeleittain, Friends-ohjelma, Ville Vilkastus, Positiivinen pedagogiikka - huomaa hyvä, Muksuoppi, Vuorovaikutusleikki, Aggression portaat sekä Piki ja Molli sekä Sun ja mun juttu.

Esiopetuksessa opetellaan tekemään valintoja, jotka pohjautuvat kestävään elämäntapaan. Aikuinen mallintaa omalla esimerkillään ympäristöystävällisiä toimintatapoja. Kun lapsi pääsee huolehtimaan omasta oppimisympäristöstään (esim. kierrätys, lelujen korjaaminen), hän kasvaa ja oppii tekemään ekologisia ja eettisiä valintoja.

Monilukutaito

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Se liittyy kiinteästi ajattelun ja viestinnän taitoihin ja kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, numeeristen tai muiden symbolijärjestelmien tai näiden yhdistelmien avulla. Monilukutaito sisältää erilaisia lukutaitoja, kuten peruslukutaidon, numeerisen lukutaidon, kuvalukutaidon ja medialukutaidon. Monilukutaitoon liittyy laaja tekstikäsitys, jonka mukaan tekstit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia tai digitaalisia. Monilukutaidon eri osa-alueet ovat yksilön, ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen, yhteiskunnan, kansalaisuuden ja työelämän näkökulmasta keskeisiä perustaitoja. Monilukutaidon kehittyminen luo perustaa muulle oppimiselle ja opiskelulle. Monilukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten monilukutaidon kehittymistä yhteistyössä huoltajien kanssa.

Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä. Niiden avulla opetellaan ilmaisua ja vuorovaikutusta ja niiden herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin eläydytään yhdessä. Lasten kuvalukutaidon, kirjoittamisen, lukemisen ja numeerisen lukutaidon sekä medialukutaidon kehittymistä tuetaan. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja, kuten elokuvia, leikkiloruja ja musiikkia. Lasten osallisuus vahvistuu monilukutaidon kehittymisen myötä. Samalla lasten maailma avautuu, jäsentyy ja saa uusia merkityksiä.


Monilukutaito Äänekosken esiopetuksessa

Lapsi havannoi erilaisissa ympäristöissä kuvia ja tekstejä sekä numeroita ja merkkejä kaikin aistein. Lasta kannustetaan tulkitsemaan toimintaympäristöään ja tuottamaan omaa ilmaisua erilaisin menetelmin. Lisäksi lasten tuottama kulttuuri ja ilmaisu laajentaa monilukutaitoa. Aikuinen uskaltaa heittäytyä ja kokeilla uusia menetelmiä lasten kanssa rohkeasti ja avoimin mielin.
Kaikkien lasten kanssa suoritetataan digipassi, joka ohjaa opetusta tvt- asioissa. Esiopetuksessa tutustutaan myös tekoälyn mahdollisuuksiin.

Äänekosken esiopetuksessa monilukutaidon menetelmiä ovat esimerkiksi:

Kuvalukutaito
kuvat, saduttaminen, sarjakuvat ja kuvittaminen, kuvakirjat, muistipeli, loogiset kuvat

Peruslukutaito
ääneen lukeminen, riimittely, lorut, laulut, sanavaraston kartuttaminen, nimeäminen, kirjaimet, äänteet, tavut, sanat

Numeerinen lukutaito
muodot, loogiset palat, luokittelu, sarjoittaminen, numeropelit, numerot, lukujonotaidot

Medialukutaito
Kirjat, tabletti, puhelimet, internet, sanoma- ja aikakauslehdet, tv, elokuvat, musiikki, digitaaliset pelit, tekoäly

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito. Sitä tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Se on osa monilukutaitoa sekä media- ja opiskelutaitoja, joita tarvitaan opiskelussa ja työelämässä. Esiopetuksen tehtävä on kotien rinnalla edistää lasten tieto- ja viestintäteknologista osaamista.

Opetuksessa tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Tieto- ja viestintäteknologian avulla tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja sekä vähitellen kehittyvää kirjoitus- ja lukutaitoa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa itse edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja. Lapsia ohjataan omaksumaan turvallisia ja ergonomisia käyttötaitoja.

Tieto-ja viestintäteknologiset taidot Äänekosken esiopetuksessa

Esiopetuksen tehtävänä on tukea lapsen kehittymistä nykypäivän viestinnässä. Äänekosken esiopetusryhmissä tvt-välineet ovat lasten arjessa esillä ja saatavilla. Lapsille luodaan tasavertaiset mahdollisuudet tutustua ja rikastuttaa oppimistaan ja oppimisympäristöään aikuisen ohjauksella. Lasten kanssa käsitellään median monipuolisuutta ja opetellaan kriittistä ajettelua. Jokaisessa esiopetuksen toimipaikassa on saatavilla digitutorin apua ja ohjausta. Henkilöstöstä valikoituneet digitutorit ylläpitävät työntekijöiden riittävää ja oikeanlaista, turvallista digiosaamista innostaen ja kouluttaen ajankohtaisista menetelmistä. Jokainen 5 - 6-vuotias lapsi suorittaa ikätasoisista osaamistavoitteista koostuvan digipassin aikuisen avustamana.
https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/aanekosken-varhaiskasvatuksen-tvt-suunni/digipassi

Esiopetusryhmissä on käytössä tietokoneet, tabletit, videotykit sekä dokumenttikamerat. Tavoitteena on, että lapsi saa tutkia ja kokeilla erilaisia viestintävälineitä. Oppimispelien rinnalla lapsia opastetaan erilaisten välineiden käyttömahdollisuuksiin kuten oman arjen dokumentointiin. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolisella hyödyntämisellä lisätään myös huoltajien tietoisuutta esiopetuksen toiminnasta.



Linkit:
TVT-ops
Molla varhaiskasvatuksessa
TiEsi-hanke
Papunet
Molla ABC
LukiMat

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustaa demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa. Esiopetuksessa kunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja.

Esiopetuksen toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten, esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. Kun lapset ovat mukana vaikuttamassa, he oppivat samalla hahmottamaan yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa toimiminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapsia kannustetaan auttamaan toisia ja pyytämään tarvittaessa apua. Lasten on tärkeä saada kokea ja tietää, että he lapsina ovat oikeutettuja aikuisten apuun ja suojeluun.

Lasten osallistuminen ja vaikuttaminen Äänekosken esiopetuksessa

Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja olla osallisena omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa. Lähtökohtana on kunnioittava suhtautuminen lapseen ja aito lapsen kuuleminen. Kiireetön, kannustava sekä turvallinen ilmapiiri vahvistavat lapsen itseluottamusta, jolloin lapset rohkaistuvat ilmaisemaan mielipiteitään ja toiveitaan sekä ottamaan vastuuta. Esiopetuksen toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa. Kun lapset ovat mukana vaikuttamassa, he oppivat hahmottamaan yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Lasten kanssa keskustelemalla ja arkea havainnoimalla voidaan arvioida toteutunutta toimintaa.


Lasten osallisuus päiväkodin arjessa

Osallisuus