Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 4-6​	Tavoitteet
Historian tukimateriaali​

Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen	Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä
S3 Keskiaika 1. Rooman valtakunnan jakautuminen ja sen seuraukset Euroopassa (kristinuskon leviäminen) 2. Lännen ja idän kulttuurien piirteet (Kiina, arabit, Intia jne.) 3. Keskiaika Euroopassa (kirkon valta-asema, ristiretket, feodaali-laitos,viikingit, Bysantti, ristiretket, ihmiselämän hiljainen murros, kaupungit ja kauppa) 4. Keskiaika Suomessa (Suomi raja-alueena idän ja lännen välissä, keskiajan kehitys Suomessa, eränkävijöiden Suomi, keskiajan kaupungit) Menetelminä esimerkiksi : Rooman valtakunnan jakautumiseen tutustuminen karttatehtävän avulla Bysantin kulttuuriin tutustuminen taiteen kautta Keskiaikaisen kylän/linnan rakentaminen Keskiaikaiseen suomennettuun lähdeaineistoon tutustuminen esim. karnevaalit, musta surma, maaorjuus (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/ Keskiajan_asiakirjat) Keskiajan Turkuun tutustuminen nettisivustojen avulla Oman lyhyen diaesityksen teko jostain keskiajan historian aiheesta Historian seinälehden laadinta Laaja-alainen osaaminen Lähteiden tulkinta (L1) Nettilähteisiin tutustuminen (L4) Perustelujen ja kriittisyyden kehittyminen, muutosten ymmärtäminen ja sietäminen (L1) Kuvien, tilastojen ja karttojen ymmärtäminen (L4) Kriittisyys ja lähteiden tulkinta (L4) Esitysgrafiikan käytön ja tekstinkäsittelyn oppiminen ja harjoittaminen (L5)	Oppilas oppii tunnistamaan erilaisia historian lähteitä. (T2) Oppilas oppii jakamaan historian eri aikakausiin ja oppii käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä. (T4) Oppilas oppii keskiajan tunnuspiirteet. (T4) Oppilas oppii erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumiin ja ilmiöihin. (T6) Oppilas tutustuu idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin sekä perehtyy näiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. (T6) Oppilas oppii selittämään, miten historian tulkinnat saattavat muuttua. (T10) Oppilas ymmärtää keskiajan ihmisen elämään liittyviä kokonaisuuksia (T11) Oppilas ymmärtää keskiajan maailmankuvan perusteet. (T9) Arviointimenetelmiä: lähdetehtävien tekeminen, kuvien ja tilastojen tulkinta, kokeet, kirjoitelmat, tuntiosaaminen, läksynkuulustelut, ryhmätyöt, keskiaikaisen linnan tai kaupungin pienoismallin rakentaminen ja sen onnistuminen, draama (esim. nukketeatteri), kotitehtävien ja tuntitehtävien suorittaminen, kuvan tai tekstin tulkinta.
S4 Uuden ajan murrosvaihe Maailmankuvan muutos 1. Renessanssi (Humanismi, taiteen murros, yleisnerot) 2. Löytöretket (Uuden mantereen löytyminen, uudet meritiet, talouden muutos, uudet viljelykasvit) 3. Reformaatio (kirkon aseman muutos, uskon-sodat) 5. Itsevaltiuden aika (Ludvig XIV, valistunut itsevaltius, valistusaika) 6. Barokki ja rokokoo (tyylien leviäminen kansan pariin) 7. Yhdysvaltojen itsenäistyminen (Siirtokunnista itsenäiseksi valtioksi ja Yhdysvaltojen perustuslaki, vapauden aate) 8. Ranskan vallankumous (Ihmisoikeuksien julistus ja metrijärjestelmä, aatteiden esiinmarssi, sääty-yhteiskunnan murenemisen alku) Menetelminä esimerkiksi : Renesanssiin tutustuminen taiteen ja kirjallisuuden avulla (esim. iPad-ohjelma Firenzestä ja Vatikaanista) Löytöretkiin tutustuminen draaman avulla Maailmankuvan muutokseen tutustuminen astronomisten keksintöjen avulla Reformaatioon tutustuminen integroituna uskonnon opetukseen Itsevaltiuden aikaan tutustuminen Ludvig XIV ja Versaillesista kertovan nettivideon avulla Ranskan vallankumouksen ja ihmisoikeuksien julistuksen ja metrijärjestelmän läpikäynti Ranskan vallankumouksen syiden pohdinta	Tutustutaan tieteissä, taiteissa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin. (T4) Oppilas ymmärtää uuden ajan maailmankuvan perusteet ja osaa selittää eron keskiajan maailmankuvaan (T4) Reformaatio voidaan käsitellä joko uskonnossa tai historiassa. (T4) Oppilas selittämään menneen ajan ihmisen asemaa ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja. (T4) Oppilas harjaantuu hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa. (T8) Arviointimenetelmiä: TVT-työskentelyn tulokset, draama, ryhmätyöt, lähdeaineistotehtävät, kokeet ja läksynkuulustelut, jatkuva näyttö ja tuntityöskentely, tilastojen ja graafisten esitysten tulkinta, karttatyöskentely, kuvien tulkinta, kotiläksyjen suorittaminen.
Laaja-alainen osaaminen Oppiaineeseen liittyvien syiden ja seurauksien pohtiminen (L1) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) etenkin löytöretkien yhteydessä Eri rooleihin samaistuminen ( L2) Erilaisten lähteiden tulkinta (L4) Lyhyen elämänkerran laatiminen (L4) Esitysgrafiikan ja tekstinkäsittelyn oppiminen ja harjoittaminen (L4 ja L5) Tiedon etsinnän opiskelu (L5)
S5 Suomi osana Ruotsia Ruotsin suurvalta-aika Elämää Ruotsin alamaisina Menetelminä esimerkiksi : Tutustuminen netissä oleviin lähdeaineistoihin Ruotsin vallan aikaisiin rajamuutoksiin tutustuminen karttatehtävien avulla Kaskitalouteen ja tervanpolttoon tutustuminen Tutustuminen Tyyne Salmisen kirjaan "Myrskylän pitäjän vaiheita Ruotsin vallan aikana"	Oppilas oppii hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumillle ja ilmiöille. (T6) Oppilas oppii tunnistamaan, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. (T7) Oppilas oppii hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa. (T8) Oppilas oppii etsimään syitä historialliselle muutokselle. (T9) Oppilas oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä. (T10) Oppilas oppii kuvailemaan ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. (T9) Oppilas osaa selittää ihmisen toimintaa. (T11)
Laaja-alainen osaaminen Historiallisen muutoksen havaitseminen (L1) Historian lähteiden tulkinta (L4) Tiedon etsinnän opiskelu (L5) Arkistolähteiden, kuvien, tilastojen, karttojen, elokuvien, nettisisältöjen tulkinta (L4) Esitysgrafiikan käytön ja tekstinkäsittelyn oppiminen ja harjoittaminen (L5) TVT-tekniikan hyödyntäminen (L5)	Arviointimenetelmiä: Kokeet, lähdetehtävien, terminologiatehtävien ja nettitehtävien suorittaminen, läksynkuulustelut, tuntiosaaminen, ryhmätyöt, ohjattu yksintyöskentely, oppitunnilla annettujen kirjallisten ja suullisten tehtävien tekeminen ja kotiläksyjen suorittaminen.
	Arviointi: Oppilasta arvioidaan kannustavassa hengessä hankkimaan laaja-alaista osaamista historiatiedon alueelta. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan. Valtakunnalliset kriteerit otetaan huomioon. Kriteerit arvosanalle 8: Oppilaalla on kronologian taju ja hän tuntee keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä. Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja. Oppilas tuntee historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Oppilas osaa kuvata muutoksia ja ymmärtää, että muutos ei ole aina sama kuin edistys sekä sen, ettei muutos ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. Siirtymävaiheessa 6. luokalta 7. luokalle on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta ja vahvistaa kunkin oppilaan itseluottamusta koululaisena. Lisäksi oppilasta täytyy kuunnella ja opastaa häntä toimimaan itsenäisemmin kuin aiemmin.