AI 2&3 Kieli, kulttuuri ja identiteetti (Eeva Hämäläinen)
Mitä AI 2&3-kurssilla tehdään?
* Kerrataan erityisesti pilkkusäännöt, joista pidetään pilkkutesti.
* Kirjoitetaan yksi lukutaidon vastaus liittyen ryhmäviestinnän analyysiin.
* Luetaan yksi kirja: valitse itse jokin kirja, joka käsittelee jotain muuta kulttuuria kuin Suomea tai jossa kulttuurit törmäävät. Tehdään tähän liittyen vlogipostaus ja somepäivityksiä pienryhmissä.
* Kirjoitetaan kirjoitustaidon työ 4000 merkkiä.
* Käydään arvioitava ryhmäkeskustelu.
Kielisukulaisuus sekä suomen kielen historia ja tulevaisuus
Vähitellen kieli voi jopa muuttua toiseksi kieleksi. Jos kielellä ei ole äidinkielisiä puhujia, se kuolee. Voi käydä niin, että koko kieliyhteisö vaihtaa lopulta kieltä.
Kielen mukana kuolee myös osa ihmiskunnan kulttuuriperinnöstä sekä tietoa yhteisöjen historiasta. Monikielisyys merkitsee monikulttuurisuutta. Se on rikkaus: monimuotoisuus on osa ihmiselämän mielekkyyttä.
Erot kielissä johtuvat niiden historiasta. Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen eli uralilaiseen kielikuntaan.
Suurin osa eurooppalaisista kielistä (esim. ruotsin ja englannin kieli) kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.
Kielisukulaisuus selviää erityisesti kielten sanastoa ja rakennetta tutkimalla.
Kielikunta = ryhmä kieliä, jotka ovat peräisin yhteisestä kantakielestä
Kielisukulaisuus = samaan kielikuntaan kuuluminen
Suomen kieli on peräisin kantasuomesta, jota puhuttiin noin 2000 vuotta sitten Suomenlahden ympäristössä, se on kantauralin eli suomalais-ugrilaisen kantakielen seuraaja
Lähisukukielistämme suurin on viron kieli (vajaat miljoona ihmistä, kuuluu itämerensuomalaisiin kieliin), etäsukukielistämme suurin on unkarin kieli (14 miljoonaa puhujaa, kuuluu ugrilaisiin kieliin) ja läheisimpiä ovat saamelaiskielet.
Muita sukukieliämme ovat marin kielet, hansi, manti, samojedikielet sekä permiläiskielet.
Suurinta osaa suomen sukukielistä puhutaan Venäjällä (yli kaksi ja puoli miljoonaa suomalais-ugrilaista).
Suomen kieli koostuu eri-ikäisistä balttilaisista, slaavilaisista ja germaanisista lainasanoista (suomalais-ugrilaisella kantakielellä ollut kontakteja indoeurooppalaisen kantakielen kanssa 4000-3000 vuotta eaa).
Indoeurooppalainen kielikunta on maailman suurin (jopa puolet maailman asukkaista, yli 200 kieltä).
Suomen kirjakielen isänä pidetään Mikael Agricolaa (noin 1510-1557), joka suomensi Uuden testamentin (1548) ja kirjoitti Abc-kirian (1543). Suomen kieltä oli kyllä puhuttu jo tuhansia vuosia aiemminkin, mutta puhujat eivät kutsuneet itseään suomalaisiksi ja kieltään suomeksi. Agricolan työn jälkeen seuraavaksi julkaistiin suomen kielellä vasta koko Raamattu 1642. Kiinnostus suomen kieleen alkoi kasvaa 1800-luvulla. Tähän vaikutti kansallisuusaate, painotekniikka ja paperintuotanto. Suomen kirjakieli päätettiin pohjata länsimurteisiin. 1800-luvulla suomen kieli rikastui sanastoltaan (keksittiin suomenkieliset vastineet kansainvälisille käsitteille). 1900-luvulle tultaessa suomen kieli oli kehittynyt kaikkien elämänalojen kieleksi, jota käytettiin koko maassa.
Tällä hetkellä suomen kieli kuuluu maailman elinvoimaisimpien kielten joukkoon. Sillä on mahdollista opiskella yliopistossa, käyttää mediaa jne. Suomenkielisiä tekstejä on paljon enemmän kuin monilla puhujamäärältään suuremmilla kielillä. Tulevaisuuden suomen kielen eteen tulee tehdä poliittisia päätöksiä ja nähdä vaivaa.
Kielet Suomessa
Valtion tai kunnan virkamiehiltä vaaditaan koko maassa molempien virallisten kielten taitoa.
Kielivähemmistöt jakautuvat historiallisiin ja maahanmuuttajataustaisiin kielivähemmistöihin.
Suomessa puhutaan myös kolmea saamelaiskieltä, pohjois-, inarin- ja koltansaamea, joista pohjoissaamea eniten (20 000 puhujaa). Saamen kielilaki turvaa saamelaiskielten oikeuksia.
Karjalan kieli on suomen sukukielistä lähin. Sen puhuja-alue on Itä-Karjalassa (6000 puhujaa, 20 000 hallitsee).
Suomen romanikieltä puhuvat lähinnä iäkkäät romanit, yhteensä romanikansalaisia on noin 10 000.
Venäjää puhuu Suomen suurin kielivähemmistö, 70 000 ihmistä.
Myös tataaria ja jiddista puhutaan Suomessa.
Suurimpia maahanmuuttajataustaisia kielivähemmistöjä Suomessa ovat viron, somalin, arabian, englannin, kiinan ja kurdin puhujat.
Viittomakielessä käytetään käsien, vartalon ja suun liikkeitä. Suomessa käytetään suomalaista viittomakieltä ja suomenruotsalaista viittomakieltä (noin 5000 suomalaisen äidinkieli).
Murre tarkoittaa kielen alueellista vaihtelua. Suomen murteet jaetaan itä- ja länsimurteisiin.
- lounaismurteet
- hämäläismurteet
- etelä- ja keskipohjanmaan murteet
- pohjois-pohjanmaan murteet
- peräpohjan murteet
- savolaismurteet (itämurteita)
- kaakkoismurteet (itämurteita)
-Opiskele murrekartta
Kielet maailmassa
- alueellisesti
- sosiaalisesti
- tilanteisesti
Maailmassa on noin 7000 kieltä.
Suurin osa kielistä on puhujamääriltään pieniä (noin 10 000 puhujaa). Suurinta kieltä puhuu äidinkielenään puolet maailman ihmisistä.
Eniten puhujia on mandariinikiinalla (miljardi puhujaa), espanjalla (420 miljoonaa) ja englannilla (400 miljoonaa, lähes neljäsosa osaa jonkin verran).
Valtiokieli, virallinen kieli = käytössä kaikilla elämänalueilla, kuten koulutuksessa, mediassa ja hallinnossa
Suomen kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi
Suurin osa maailman kielistä on vähemmistökieliä = niitä ei käytetä koulutuksen, hallinnon ja median kielinä, vaan kotona ja paikallisyhteisöissä
Kielelle tärkeintä on sen asema valtio- tai vähemmistökielenä!
Kielitaito
Kielitaito voi olla aktiivista (kyky käyttää puhuttua tai kirjoitettua kieltä) tai passiivista (kyky ymmärtää kieltä).
Hyvä kielitaito on kykyä ymmärtää tai käyttää kieltä erilaisissa tilanteissa.
Pienen lapsen oppiessa kieliä elinympäristössään, puhutaan kielen omaksumisesta. Yli kymmenvuotiaana hankittu kielen oppiminen vaatii enemmän ponnisteluja. Kieliä voi unohtaa, jos niitä ei käytä.
Äidinkieli = kieli, jonka lapsi omaksuu ensimmäisenä TAI kieli, jota ihminen osaa parhaiten tai käyttää eniten TAI kieli, johon ihminen samaistuu voimakkaimmin tietyn ryhmän edustajana
Kaksikielinen = lapsi omaksuu kaksi kieltä rinnakkain ja hallitsee molemmat hyvin
Monikielinen = lapsuudessa useita kieliä omaksunut TAI elämän varrella useita kieliä oppinut yksilö
Vieras kieli = kieli, jota opiskellaan kielen varsinaisen puhuma-alueen ulkopuolella
Toinen kieli = Kieli, jota opiskellaan kielen käyttöalueella, mutta joka ei kuitenkaan ole yksilön äidinkieli
Ihminen on osannut kirjoittaa vain muutamia tuhansia vuosia. Se on muuttanut ihmisen suhteen muistiin ja tietoon.
Yhteiskunta, jossa lähes koko väestö lukee on vain muutaman sukupolven ikäinen.
Suomen kielen kirjoitus perustuu latinalaiseen kirjaimistoon ja sen kirjoitusjärjestelmä on fonemaattinen (yhtä kirjainta vastaa yleensä yksi äänne).
AI 3
TÄRKEITÄ TERMEJÄ:
* Viestintäherkkyys tarkoittaa kykyä havaita toisen ihmisen reaktiot, tunteet ja tarpeet.
* Keskustelun lajeja ovat esimerkiksi ideointikeskustelu, väittely ja neuvottelu.
* Assertiivisuus on rohkeaa, avointa ja suoraa mutta myönteistä käyttäytymistä.
* Parafraseeraaminen on toisen viestimän asian kertomista omin sanoin.
* Jännitteet ovat viestintätapoja, joista käy ilmi, että osapuolilla on erilaisia toiveita tai tarpeita.
* Koheesio tarkoittaa ryhmän yhtenäisyyttä, niin sanottua me-henkeä. Siihen vaikuttaa jokaisen ryhmän jäsenen viestintä.
Kurssisuunnitelma
AI 2&3 KURSSISUUNNITELMA
4.10. kurssin aloitus: AI 2-kurssin esittelyä, vaatimukset, aikataulu
7.10. Mitä vuorovaikutus on?
10.10. Kielitietoisuus
11.10. Kieli ja valta
14.10. Ryhmäkeskustelun perusteet
17.10. Kielet ja globalisaatio
18.10. Suomen kielitilanne
21.10. Taitava viestintä ryhmässä
SYYSLOMA
31.10. Kielen vaihtelu ja muutos
1.11. Kielen rakenne ja Miten analysoidaan kieltä
4.11. Kuuntelemisen taidot
7.11. Pilkku. Muiden kielten vaikutus suomen kieleen.
8.11. Kirjoitustaidon työtä ja pilkkutesti
11.11. Palaute. Ryhmäilmiöt. Ryhmätilanteiden analysointi. Arvioitava ryhmätilanne!
14.11. Kirjojen käsittelyä: videoesittelyt ja somepäivitykset ryhmissä
15. 11. Lukutaidon vastauksen kirjoittaminen (Aihe liittyy ryhmäviestintätilanteen analysointiin.)
18.11. Kirjojen käsittelyä: videoesittelyt ja somepäivitykset ryhmissä
29.11. Arviointiviikkoa tämä! Kirjoitetaan kirjoitustaidon työt ohjatusti loppuun klo 8.15 - 11.15. Läsnäolo on pakollinen.
KURSSIVAATIMUKSET, eli kurssiarvosanasi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Pilkkutesti (numeroarviointi)
- Kirjoitustaidon työ (max 60 p.)
- Lukutaidon vastaus
- Ryhmäviestintätilanne (sanallinen arviointi)
- Tuntityöskentely
- Kirjan lukeminen ja siihen liittyvät työt