ÄI 1 Tekstit ja vuorovaikutus (Eeva Hämäläinen)
Kurssisuunnitelma AI 1
AI 1: KURSSISUUNNITELMA
ke 7.10. Kurssin esittely: sisällöt, kurssivaatimukset, ohjeet, kirjalistaa, tutustumista
to 8.10. Teksti ja tekstilaji, tekstin tyyli ja tekstityyppi, oman viestijäkuvan pohdintaa
pe 9.10. Intertekstuaalisuus eli tekstienvälisyys, konteksti ja kohderyhmä, tekstin osat
ke 14.10. Tekstilajeihin: Referaatti (REFERAATIN PALAUTUS)
to 15.10. Uutinen ja uutiskuva, kommentti
pe 16.10. Artikkeli (Kurkistetaan myös reportaasiin ja haastatteluun tekstilajeina)
ke 28.10. Kolumni ja blogi
to 29.10. Novelli
ti 30.10. Tiedonhaku ja lähdekritiikki
ke 4.11. Moniäänisyys ja aineistoon viittaaminen
to 5.11. Kirjakielen ja puhekielen eroja
pe 6.11. Kirjoitustaidon tehtävää (KIRJOITUSTAIDON TEHTÄVÄN PALAUTUS VIIMEISTÄÄN!)
ke 11.11. Vuorovaikutustaitoja: Kuunteleminen
to 12.11. Vuorovaikutustaitoja: Tavoitteellinen ryhmäkeskustelu (myös tämä arvioidaan)
pe 13.11. Vuorovaikutustaitoja: Tavoitteellinen ryhmäkeskustelu
ke 18.11. Kielenhuoltotunti (KIRJATEHTÄVÄN PALAUTUS VIIMEISTÄÄN!)
to 19.11. Luettujen teosten esittelyä ja teemojen pohdintaa yhdessä
pe 20.11. Luettujen teosten esittelyä ja teemojen pohdintaa yhdessä, arviointia, kurssin päätös
ke 25.11., to 26.11.
ja
pe 27.11. vielä kertausta, kielenhuoltoa yms. tai sitten on jo AVIOINTIVIIKKOA, ELI ÄIDINKIELESSÄ ON LUKUTAIDON KOE JA KIELENHUOLLON TESTI ARVIOINTIPÄIVÄNÄ
Referaatti (palautuspäivä 14.10.)
Muista suunnitella referaatti huolellisesti joko käyttäen ajatuskarttaa tai listaten pääasiat luetteloksi ennen kuin alat varsinaiseen kirjoitustyöhön. Otsikoi referaattisi toimittajan nimen ja pohjatekstin otsikon sekä julkaisun mukaan; persoonallista otsikkoa ei tarvitse nyt keksiä. Liitä oma nimesi joko referaatin loppuun tai osaksi pääotsikkoasi. Tarkasta lopuksi oikeinkirjoitus. Käytä asiateksteistä tuttuja asetuksia (fontti 12 Arial tai Times New Roman, otsikossa 16; riviväli 1,5; tasaa reunat).
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kirjoitustaidon tehtävä (palautuspäivä 8.11.)
Kirjoita kielellisesti huoliteltu teksti. Lukijan tulee ymmärtää, mistä puhut, vaikkei tuntisi aineistoa. Viittaa aineistoon tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tekstisi sopiva pituus on 300-400 sanaa. Käytä riviväliä 1,5, fonttia 12 (otsikko isommalla) ja kirjasintyyliä Times New Roman / Arial tms.
Palauta 8.11. mennessä. Muista antaa minulle muokkausoikeudet.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kirjatyö (palautus viimeistään 18.11.)
Kirjoita yhtenäinen, analyyttinen teksti digitehtäväkirjan Lämmitellään-osion "Pura ja esittele lukukokemuksesi" -kysymysten avulla (järjestyksessä C, A, B).
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Ohjeet kokeeseen - lukutaidon tehtävä
1) Mitä tekstilajia teksti x edustaa ja millä perustein?
2.) Mistä osista teksti x koostuu, ja mikä on eri osien tarkoitus/tehtävä?
3.) Arvioi tekstin x luotettavuutta.
4.) Mitä ääniä tekstissä x kuuluu, millä tavalla äänet on otettu mukaan (referointi/suorat lainaukset) ja mihin kirjoittaja tällä valinnallaan pyrkii? Mihin moniäänisyydellä/ yksiäänisyydellä tässä tekstissä pyritään?
Kaikissa tehtävissä sinun tulee siis osata jokin kurssilla opittu tekstin avaamisen työkalu ja sen avulla sinun on mentävä kohti tulkintaa. Aina on päästävä siihen, mitä kirjoitaja tavoittelee esim. moniäänisyydellä/yksiäänisyydellä/miksi hän on rakentanut tekstiinsä sellaisia osia kuin on rakentanut, mikä kirjoittajan tekemä valinta liittyy tekstilajin vaatimuksiin? Siis - olen kiinnostunut kyvystäsi tulkita lukemaasi eli purkaa se viesti, jonka kirjoittaja on tekstiinsä eri valinnoilla rakentanut. Teksti on valintoja, ja nyt sinä tulkitset noiden valintojen merkitystä ja tehoa.
Jos mielit saada tyydyttäviä, hyviä tai kiitettäviä pistemääriä sinun täytyy osata seuraava tekniikka:
- Väitä jotain. Esim. "Kupiossa paloi kerrostalo": Otsikko kertoo olennaisimman. / Otsikko houkuttelee lukemaan.
- Lainaa tai referoi todisteeksi
- Toisinaan joudut vielä tulkitsemaan, mitä olennaista otsikossa siis on. Tässä tapauksessa otsikko vaikuttaa liittyvän uutiseen, joten voit todeta, että otsikko on uutiselle tyypillinen, sillä se kertoo leipätekstin tärkeimmän sisällön tiiviisti, jotta lukija voi saada olennaisimman tiedon nopeasti ja jopa lukematta koko uutista. Selittäminen ja avaaminen on tärkeää. Lukija on täysin kuutamolla, eikä hän ymmärrä mistään mitään, ellet sinä sitä selitä ja avaa. Älä jätä siis tulkintaa ja työtä opettajalle, vaan tee se itse ja osoita näin, että osaat lukea.
Välttävään tai heikkoon pistemäärään voi yltää sillä, että osaa mekaanista, ulkoa opiskeltua tietoa oppikirjasta. Muissa arvosanoissa täytyy soveltaa ja tulkita lukemaansa.
(Yllä oleva teksti Anna-Liinan AI 1-kurssin ohjetta mukaillen)
KOEALUE:
Kirjatyön arviointiperusteet
Työn arviointi
***** (5 tähteä)
Tehtävät osoittavat sinun paneutuneen työhön innokkaasti ja asiantuntevasti. Oivalluksesi ovat osuvia ja PERUSTELTUJA. Osoitat erinomaista lukutaitoa ja tekstisi ovat pieniä helmiä. Havaintoja on runsaasti, ja ne ovat oivaltavia. Kielenkäyttösi on rikasta ja tuottaa lukijalle iloa.
**** (4 tähteä)
Olet paneutunut tehtäviin. Havaitset olennaisia asioita (esim. juonesta, henkilöistä, heidän suhteistaan ja erityisesti teemoista). Tulkitset lukemaasi kirjaa oivaltavasti. Perustelet väitteesi kunnolla. Pystyt rakentamaan havainnoistasi ja ajatuksistasi ehyitä kokonaisuuksia. (Kieliasu on jokseenkin moitteeton.)
*** (3 tähteä)
Olet tehnyt tehtävät huolellisesti. Havaintosi ovat osuvia ja pyrit pohtimaan, mitä lukemasi kirja väittää maailmasta, elämästä tai ihmisestä (teemoja). Mainitset teemoja mutta et välttämättä kerro lukijalle, mitä tietystä teemasta väitetään. Sanot mahdollisesti, että kirja kertoo ystävyydestä mutta et kerro, mitä kirja ystävyydestä sanoo. Etsi jatkossa kirjan sanomaa, esim. ”Ystävyys on ikuista”/Ystävyys on katoavaista”/”Ystävyys kestää kaiken” jne. Pyri perustelemaan jatkossa kirjan avulla,miten kirjan sanoma tulee kirjassa esille. Voi olla, että tekstisi ovat epätasaisia: niissä on erinomaisia havaintoja mutta osan olet saattanut tehdä hutiloiden tai haksahdellen epäolennaisuuksiin. Perustelut saattavat puuttua osittain. (Kieliasussa saattaa olla moittimista.)
** (2 tähteä)
Kansiostasi voi havaita, että olet lukenut teoksen. Osaat kenties eritellä lukemaasi ja kertoa siitä yksityiskohtia, mutta kokonaisuus jää suppeaksi. Et kerro välttämättä kaikista niistä kysymyksistä, joita kirjassa esitettiin. Teema ei ehkä tule esille tai se menee aiheen kanssa sekaisin. Mitä kirja väittää maailmasta ja ihmisenä elämisestä?Mitä kirja kertoo aiheestaan? Käännekohdan tutkiminen voisi jatkossa auttaa asiaa. Miten päähenkilö muuttuu ja mitä hän tajuaa?
Et ehkä muista, että lukija ei tunne romaania ollenkaan, joten unohdat esitellä henkilöhahmot ja keskeisimmät juonen käänteet. Näin ollen lukijan voi olla vaikea seurata kokonaisuutta. Perustelut puuttuvat kokonaan tai osittain. Jos väität jotain, sinun tulee myös perustele, miksi ajattelet niin. Voit sanoa, että päähenkilö on itsekäs. Perustele tekstin kautta, miten se näkyy. Voit myös vaikkapa sanoa, että et arvosta päähenkilöä, mutta et kerro miksi. (Kielivirheet voivat haitata lukijaa pahastikin.)
* (1 tähti)
Olet tehnyt tehtävät, ainakin suuren osan niistä. Kirja olisi vaatinut kuitenkin enemmän paneutumista. Taidoissasi eritellä luettua saattaa olla vielä aukkoja. Olet ehkä selostanut juonen mutta muut yksityiskohdat, kuten sivuhenkilöiden merkitys, käännekohdat ja aiheen ja teeman avaaminen jäävät puuttumaan. Lukija ei saa paljonkaan tietää lukemastasi kirjasta. (Tekstiesi kieliasu saattaa olla puutteellinen.)
ei työtä, ei tähtiä
Tekstisi ovat epämääräistä pyörittelyä, osa saattaa puuttuakin.
Tuntimuistiinpanot
AI 1 Tekstit ja vuorovaikutus
Teksti ja tekstin osat
Teksti on tarkoituksellinen merkityskokonaisuus.
Se voi olla kirjoitettu tai puhuttu, kuvitettu tai äänitetty.
Tekstien tulkinta riippuu tulkitsijasta ja kontekstista.
Kaikista teksteistä on hahmotettavissa tekstin osia.
Konteksti ja kohderyhmä
Konteksti tarkoittaa esitys- ja asiayhteyttä.
Sanan konteksti on lause, lauseen konteksti muut lauseet. Tekstin konteksti on sen esimerkiksi sen esityspaikka.
Konteksti vaikuttaa ilmauksen tai tekstin saamaan merkitykseen. Asia tulkitaan eri tavoin kontekstista riippuen.
Kohderyhmällä tarkoitetaan kirjoittajan mielikuvaa todennäköisestä lukijasta, kuulijasta tai katsojasta. Yleensä kirjoittaja tietääkin kohderyhmänsä, jolloin teksti on helpompi rakentaa sen suuntaan esimerkiksi aihetta ja tekstin tyyliä miettiessä.
Tekstilajit
Eri tarkoituksia varten tehtyjä tekstejä kutsutaan tekstilajeiksi.
Osa tekstilajeista on helposti tunnistettavia (esim. ruokalista, mainos, sääntö, kutsu, arkikeskustelu).
Tekstilajeja on valtavasti ja niitä syntyy koko ajan lisää.
Niiden tunteminen edellyttää tekstitaitoja: kykyä tunnistaa, käyttää, kritisoida, ymmärtää ja arvioida erilaisia tekstilajeja.
Tekstilajeilla on niille ominaiset tyypilliset rakennusaineksensa, koheesiota luovat piirteet (esimerkiksi tietynlainen tekstin asettelu tai sanasto). Näitä piirteitä kutsutaan lajipiirteiksi.
Lajipiirteissä on yleensä samankaltaisuuksia, puhutaan perheyhtäläisyyksistä.
Tekstin tyyppi
Tekstityypillä tarkoitetaan tekstin pääasiallista esitystapaa.
Tekstityypit voi jakaa ohjaileviin, kertoviin, kuvaileviin, eritteleviin ja argumentoiviin teksteihin.
Ohjailevia tekstejä ovat ruokareseptit, erilaiset ohjeet sekä mainokset.
Kertovaa eli narratiivista tekstityyppiä edustavat esimerkiksi romaanit, sadut, päiväkirjat, raportit ja uutiset.
Kuvailevia eli deskriptiivisiä tekstityyppejä ovat esimerkiksi matkaesitteet ja säätiedotteet.
Erittelevä tekstityyppi löytyy esim. oppikirjoista ja tietokirjoista.
Argumentoiva eli vaikuttamaan pyrkivä tekstityyppi löytyy mielipidekirjoituksista, usein pääkirjoituksistakin, arvosteluista, kolumneista jne.
Tekstin tyyli
Tekstin tyyli, siis tekstin ilmaisutapa, syntyy tekstin rakennusainesten sanojen ja sanamuotojen valinnoista, tekstin asettelusta sekä kuvittamisesta.
Tyyli voi olla neutraalia tai kohosteista, poikkeavaa. Jos tyyli on erikoinen, huomio kiinnittyy esitystapaan jopa enemmän kuin tekstiin.
Neutraali asiatyyli noudattaa yleiskielen suosituksia eikä vie huomiota tai uskottavuutta sisällöltä. Sanasto ei ole kovin tunneperäistä eikä voimallista. Näkemykset sopivasta asiatyylistä vaihtelevat. Uutiset (sekä ääneen luetut että sisälukutaitoon tarkoitetut) edustavat neutraalin, asiallisen puheen muotoihannetta, jopa ääntämyksen suhteen.
Mitä julkisempi tilanne, sitä herkemmin ihminen pyrkii (tiedostamattaankin) puhumaan huomaamattomasti.
Asiatekstin on suositeltavaa olla kirjoitettu yleiskielen normeilla, mutta sanastoa ja lauserakenteita voi muokata yleisön mukaan. Asiatekstin ei tarvitse olla kuivaa, kapulaista ja abstraktia. Neutraalius määrittyy tilanteen ja tarkoituksen mukaan.
Arkinen tyyli on epämuodollista ja rentoa. Yleensä myös tilanne on sellainen. Se ilmenee sanasto- ja muotopiirteissä. Arkiseen tyyliin kuuluvat puhekielisyydet, esimerkiksi taivutusmuodoissa, pronomineissa, joissakin verbeissä, subjektin muotoon mukautumattomissa predikaattiverbin muodoissa, sinä-passiivissa, tunteisiin vetoavissa kuvailevissa sanoissa jne.
Ylätyyli ja juhlava tyyli ovat arkisen ja epämuodollisen vastakohtia. Niiden tunnuspiirteitä ovat esimerkiksi vanhahtavat verbimuodot, runolliset sanat jne. Juhlavuuden saattaa tekstiin luoda pelkkä konteksti, ei vain kieli.
Tekstin rakennusaineksia
Tekstin tyyli syntyy valitsemalla sanoja ja lauseita monista vaihtoehdoista.
Sanoilla on päämerkityksiä ja sivumerkityksiä. Ne voivat olla myönteisiä tai kielteisiä. Synonyymeillakin on keskenään erilaisia merkityksiä ja tyylisävyjä.
Selviä alatyylisiä sanoja ovat voimakkaat kirosanat sekä eräät sukupuolielimiä ja yhdyntää tarkoittavat sanat.
Lausevalinnat vaikuttavat tekstin rytmiin: pää- ja sivulauseiden käyttö sekä lauseiden ja virkkeiden pituus vaikuttavat. Valintoja voi tehdä myös käyttämällä lauseenvastikkeita sekä miettimällä lauseen tehtävää ja sanajärjestystä.
Tekstin tyylin rakentaminen vaatii taitoa.
Intertekstuaalisuus eli tekstienvälisyys
Intertekstuaalisuudella tarkoitetaan tekstien keskustelua. Eri teksteistä peräisin olevat ainekset käyvät vuoropuhelua. Se on siis tekstien välistä yhteyttä: tekstistä on luettavissa viitauksia yhteen tai useampaan tekstiin.
Toistensa kanssa yhteen saatetut tekstit muodostavat uuden moniäänisen tekstiperheen. Uudessa tekstissä nuo eri tekstien perheet keskustelevat keskenään. Syntyy moniäänisyyttä, tekstin sisäistä puheensorinaa.
Moniäänisyys lukio-opiskelijan tekstiin syntyy mm. käyttämällä oman tekstin lähteenä muita tekstejä, viittaamalla niihin ja käymällä vuoropuhelua niiden kanssa.
Uutinen ja uutiskuva
Uutinen on sanoma- ja aikakauslehtien sekä verkkouutissivustojen (eli siis lehtitekstilajien) vanhin ja yleisin juttutyyppi.
Rakenne: uutinen etenee tärkeimmästä asiasta vähemmän tärkeisiin. Uutinen pyrkii objektiivisuuteen.
Vastaa selkeästi kysymyksiin mitä, missä ja milloin. Tämä on ns. uutisen kärki. Kärjen jälkeen uutinen vastaa myös mm. kysymyksiin miksi ja miten.
Uutiskynnyksen ylittyminen tarkoittaa sitä, että jokin asia on kertomisen arvoinen ja päätyy uutiseksi asti.
Yleisimpiä uutiskriteerejä ovat uutuus, yllättävyys, tärkeys, kiinnostavuus, läheisyys, koskettavuus ja negatiivisuus. Eri viestimet painottavat näitä eri tavoin.
Yksittäiset uutisjutut muodostavat usein uutisjatkumoita. Uutiskuvalla on tärkeä merkitys.
Reportaasi
Reportaasi on monipuolinen juttutyyppi.
Reportaasissa käytetään uusia näkökulmia, havainnointia ja tunteiden kuvaamista. Tärkeää on läsnäolon tuntu. Tarkoitus on koukuttaa lukija luomalla jännitteitä. Tyyli on omaperäinen, tekstit ovat pitkiä.
Kuvat ovat olennainen osa reportaasia. Kuvareportaasit kertovat tarinan kuvien avulla.
Haastattelu
Haastattelu on uutisen ohella yleinen juttutyyppi. Tavallisin haastattelu on henkilöhaastattelu, joka painottuu joko henkilön elämänkokemukseen tai ammattitaitoon. Kuvalla sisällönluojana on tässäkin juttutyypissä tärkeä tehtävä.
Kolumni, kommentti ja blogi
Kolumni on lehtien yleisimpiä kantaaottavia juttutyyppejä. Kolumneissa toimittajat, asiantuntijat ja julkisuuden henkilöt pohdiskelevat havaintojaan ajankohtaisista asioista. Netissä ilmestyvissä lehdissä kolumniton usein korvattu blogeilla. Blogit ovat verkkosivustoja, joita ylläpitää yksi tai useampi henkilö tietyllä aihekehyksellä, tavallisesti tasaisin väliajoin sisältöä pävittäen. Blogit sisältävät yleensä myös kuvia, videokuvaa ja ääntä. Kommentti puolestaan liittyy johonkin toiseen juttuun, esimerkiksi uutiseen. Se on kuin kolumnin pikkusisarus, lyhyt mielipidekirjoitus toisen jutun perässä.
Artikkeli
Artikkelilla on monenlaisia ilmenemismuotoja, ja niitä on yleensä aikakauslehdissä ja sanomalehtien erikoissivuilla. Artikkelit ovat pitkiä, aiheiltaan laajoja, pohtivia ja asiatyylisiä lehtitekstejä.
Tiedonhaku, lähdekritiikki, moniäänisyys, aineistoon viittaaminen
Tiedonhaussa on merkittävää tarkoituksenmukainen lukutapa. Usein kannnattaa ensin silmäillä kevyesti läpi erilaisia aineistoja omaa aihetta, näkökulmaa ja keskeisimpiä käsitteitä mielessä pitäen. Vaativampia tesktejä kirjoittaessa joutuu näkemään enemmän vaivaa myös lähteiden kanssa. Lähdekritiikki on lähteiden käytön tarkastelua: mistä ja millaisista tarkoitusperistä tieto on peräisin. Epäluotettava lähde voi olla esimerkiksi vanha, epäpätevä, asialtaan vääristelty tai puolueellinen. Myös lähdettä käyttävän on siis tunnettava vastuunsa ja käytettävämyös itse lähdettä niin, ettei asia vääristy esimerkiki väärän tai huolimattoman tulkinnan takia. Toiseen tekstiin viitattaessa tulee käyttää lähdeviitteitä ja oikeanlaista viittaustekniikkaa (Särmä s. 369-375). Moniaäänisyydellä tarkoitetaan sitä, että tekstissä kuuluu kirjoittajan tai puhujan oman äänen lisäksi yksi tai useampi ääni.
Oikeakielisyys; kirjakieli vs. puhekieli, alkukirjaimet, yhdyssanat: ks. Särmän kielenhuoltosivut
Katso myös Särmä 1:n kurssivihkon tehtävät.
Referaatti
Kirjoittaja selostaa pohjatekstin pääsisällön sellaisille lukijoille, jotka eivät tunne pohjatekstiä. Referaatin tekee yleensä muu kuin pohjatekstin kirjoittaja; tiivistelmän usein joku muu. Referoija on puolueeton, paitsi kommentoivassa referaatissa. Laajuudeltaan referaatit eroavat toisistaan, mutta perussääntönä on tuottaa tekstiä korkeintaan kolmasosa alkuperäisen laajuudesta.
Kurssin sisällöt ja tavoitteet
ÄI 1 - kurssilla luodaan perustaitojen pohjaa lukemisessa, kirjoittamisessa ja puhumisessa. Aluksi syvennetään tekstin lukemisen taitoja ja edetään sitten lähteiden käyttämisen taitojen kautta yhä parempiin kirjoittamisen taitoihin. Lisäksi harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ryhmässä.
Keskeisiä asioita ovat erilaisten tekstien tarkastelu, kirjoittamisen perusasiat ja ryhmäviestintätilanteiden harjoittelu.
Kurssilla on tehtävä seuraavat arvioitavat työt:
* Referaatti (Palautus viimeistään 14.10.)
* Kirjoitustaidon tehtävä (Palautus viimeistään 6.11.)
* Kirjatehtävä (Palautus viimeistään 18.11.)
* Lukutaidon tehtävä (arviointiviikolla)
* Kielenhuollon testi (arviointiviikolla)
* Tavoitteellinen ryhmäkeskustelu
Myös tuntityöskentely vaikuttaa arviointiin.