7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin[1]. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta[2]. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta[3]. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.[4] Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta [5] .Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:

  • Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.[6]

Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea.


[1] Perusopetuslaki 25 § 2 mom.

[2] Perusopetuslaki 25 § 1 mom.

[3] Perusopetuslaki 9 § 2 mom.

[4] Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)

[5] Perusopetuslaki 26 a § 1 mom. (1288/1999)

[6] Perusopetuslaki 27 §

Kunnan OPS-sisältö

PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS (Muutettu 17.12.2019 Sivistyslautakunta § 113)

Lapsen ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin

Perusopetuslain (PoL 25 § 2 mom.) mukaan, jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin eli 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Oppilas ei aina käytä oppivelvollisuuden suorittamiseen 11 vuotta. Se täyttyy vain siinä tapauksessa, että hän aloittaa oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen 6-vuotiaana ja käyttää lain antaman mahdollisuuden saada esiopetusta kaksi vuotta.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää hyvää yhteistyötä lasten huoltajien, neuvolan ja vammaispalvelun kanssa. Lapsen saamalla lääketieteellisellä arviolla tai muulla asiantuntijalausunnolla suositellaan hänelle pidennettyä oppivelvollisuutta ja erityistä tukea. Lapsen huoltajille tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista.

Laukaassa erityispäivähoidon ohjaaja tekee varhaiskasvatuksen moniammatillista yhteistyötä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten asioissa. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan moniammatillisesti lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen eli aloittaa varhennetussa esiopetuksessa 5-vuotiaana.

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista, jo 5-vuotiaana. Päätös tehdään psykologisen tai lääketieteellisen arvion pohjalta. Niistä ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen tuen syyn vuoksi voida antaa muuten. Oppilaan tilanne tulee arvioida ja tehdä päätökset hänen vahvuuksiensa ja yksilöllisen tuen tarpeen pohjalta.

Kun lapsella on psykologinen tai lääketieteellinen lausunto, ei tarvita pedagogista selvitystä, kun tehdään päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta. Laukaassa perusopetuksen suunnittelija (PoL 25 § 2 mom.) päättää lapsen ottamisesta pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Hän harkitsee päätöksen sisältöä ottaen huomioon asiantuntijalausunnon, mutta asiantuntijalausunto ei sinällään sido päätöksentekijää.
Jos pidennettyyn oppivelvollisuuteen ottamisesta ja erityisestä tuesta (PoL 17 § 4 mom.) päätetään samassa hallintopäätöksessä, eritellään molempien päätösten perustelut. Päätöksiin voidaan hakea muutosta kuntalain säädösten mukaisesti.

Kun päätös tehdään 5-vuotiaana, merkitään päätökseen, että pidennetty oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Jos huoltaja päättää, että lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa 5-vuotiaana, annetaan hänelle heti erityistä tukea, ja hänelle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Osa pidennetyn oppioikeuden omaavista oppilaista opiskelee toiminta- alueittain, mutta suurin osa opiskelee oppiainekeskeisesti. On tärkeää muistaa, että 11v. oppioikeus ei automaattisesti tarkoita toiminta- alueittain opiskelua.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden erityisen tuen päätös tarkistetaan, kuten muillakin oppilailla Laukaassa hyvissä ajoin, viimeistään toisen ja kuudennen luokan keväällä tai oppilaan tuen tarpeen muuttuessa.

Käytännön järjestelyt

Laukaassa pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden esiopetus järjestetään yksilöllisesti joko esiopetuksen tai varhaiskasvatuksen ryhmässä. Esiopetuksen alkaessa pidennetyn oppivelvollisuuteen kuuluville lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Sen laatimisessa hyödynnetään lapselle varhaiskasvatuksessa tehtyjä henkilökohtaisia suunnitelmia ja muita tarvittavia asiakirjoja. HOJKSin laadinnasta vastaa esiopetuksen opettaja. Laatiminen tehdään yhteistyössä varhaiserityisopettajan ja/tai koulun erityisopettajan, huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas voi Laukaassa aloittaa perusopetuksen yleisopetuksen luokassa tai parhaiten soveltuvassa pienryhmässä. Vastaanottavien koulujen erityisopettajat tekevät yhteistyötä alueen esiopetusryhmien kanssa. Sopivaa oppilasryhmää mietitään moniammatillisessa yhteistyössä huoltajien, esiopetuksen ja koulun kesken.

Opetusryhmien koko

Opetusryhmien koosta säädetään perusopetusasetuksessa (Perusopetusasetus 893/2010 § 2).
Silloin kun opetusta annetaan perusopetuslain (628/1998) 17 §:ssä tarkoitetuille oppilaille, jotka saavat erityistä tukea, saa opetusryhmässä olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta.

Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta.
Jos tässä momentissa tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä niiden 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, jotka saavat erityistä tukea, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta.

Jos oppilaalla on 11v. eli pidennetty oppioikeus, on hän automaattisesti erityisen tuen oppilas. 11v. oppioikeuden omaavan oppilaan opetusryhmä ei voi hetkeksikään poiketa 20 oppilaasta. Jos oppilas opiskelee yleisopetuksen luokassa, tulee tämä ottaa huomioon jokaisella oppitunnilla (myös taito- ja taideaineissa) (Perusopetusasetus 2 §).


Pidennetyn oppivelvollisuuden päättyminen

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden erityisen tuen päätös tarkistetaan, kuten
muillakin oppilailla ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamista varten tehdään pedagoginen selvitys, jossa arvioidaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden tarvetta. Selvitystä voidaan tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketieteellisellä arviolla tai muulla asiantuntijalausunnolla.

11v. oppioikeuden tarkoitus on, että pidennetty oppivelvollisuus pysyy voimassa koko perusopetuksen ajan. Siksi pidennettyä oppivelvollisuutta ei tulisi purkaa, ellei myöhemmin selkeästi huomata, että perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset eivät täyty. Jos 11v. oppioikeus puretaan, pitää muistaa, ettei oppilaalla voi silloin olla enää yksilöllistettyjä oppiaineita. Jos oppiaineen oppimääriä on yksilöllistetty, se kertoo, ettei lapsi saavuta perusopetuslain 25 §:n 2 momentin mukaisesti perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa. Tämä toimii perusteluna siis sille, ettei 11v. saa purkaa, jos oppilaalla on yksilöllistettyjä oppiaineita.

Jos oppilas ei enää täytä pidennetyn oppivelvollisuuden määritelmää, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä. Laukaassa perusopetuksen suunnittelija tekee päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden päättymisestä. Tällöin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Oppilas voi edelleen jatkaa erityisessä tuessa tai siirtyä tehostettuun tukeen. Päätös tehdään aina oppilaan edun ja tarpeiden perusteella.

Erityisen tuen lopettaminen

Jos pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevalla oppilaalla ei ole enää erityisen tuen tarvetta ja erityisen tuen antaminen päätetään lopettaa, tulee samassa yhteydessä tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä. Oppilas siirtyy tällöin tehostettuun tukeen.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä