3 Henkilöstö

Henkilöstöjohtaminen, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi

Ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla tarkoitus on varmistaa, että henkilöstön osaaminen, määrä, rakenne ja sijoittelu kaupunkiorganisaation tehtäviin vastaavat määriteltyä palvelutasoa, ennakoituja palvelutarve- ja toimintatapamuutoksia.

Sisäinen liikkuvuus on aina ensisijainen tapa täyttää avoimeksi tulevat tehtävät.

Henkilöstön ja johdon rekrytoinneissa käytetään osaamisprofiileja ja ajantasaisia tehtävänkuvia.

Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi olevilla työsuhteilla. Sijaisiksi rekrytoidaan ensisijaisesti pätevää henkilökuntaa. Sijaisten ottamisessa noudatetaan periaatteita, joissa harkintaa käyttäen tulee ratkaista sijaisen tarve. Yleisesti ottaen lyhyet sijaisuudet pyritään järjestämään sisäisesti ja pidempiin noudatetaan täyttölupamenettelyn ohjetta.

Kehityskeskusteluissa käytetään KuntaHR-järjestelmää.

Henkilökohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat ja koko henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelma päivitetään. Täydennyskoulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelmissa ja osaamiskartoituksissa esille tulleet tarpeet.

Rehtori vastaa työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvien toimintamallien ja ohjeiden toimeenpanosta sekä aktiivisen aikaisen puuttumisen toimintamallin toteutumisesta: Työhyvinvointi/työsuojelu

Vuosittaiset työhyvinvointisuunnitelmat (Työhyvinvointisuunnitelma.docx​) toimitetaan sähköpostilla työsuojeluvaltuutetulle. Työhyvinvointisuunnitelman mukaiset toimenpiteet kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.

Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151

Maaninkajärven koulun toimenpiteet

Lukuvuonna 2018 - 2019 Maaninkajärven koulussa kaikki opettat ovat vakinaisissa viroissa tai toistaiseksi voimassa olevassa tuntiopettajan virkasuhteessa. Viimeisimpinä täytettiin biologian ja maantedon lehtorin virka yhteisenä Jynkänlahden koulun kanssa ja liikunnan ja terveystiedon lehtorin virka Maaninkajärven kouluun. Oppilaanohjauksen lehtorin viran työ jakautuu syksystä 2018 lähtien Maaninkajärven ja Minna Canthin koulujen kesken, jotta kokonaistyöajassa olevan lehtorin viran tunnit täyttyvät. Koulunkäynninohjaajat ovat vakinaisia, viides koulunkäynninohjaaja palkattiin koko lukuvuodeksi tasa-arvohankerahalla.

Henkilökunta on pysyvää, osaasvaa ja erinomaisen työhönsä sitoutunutta. Koulun sijainnistakin johtuen huoli työn riittävyydestä on työhyvinvointia heikentävä asia samoin kuin nyt lisääntynyt opettajan työn jakautuminen kahdelle koululle.

Henkilökunnan into kouluttautumiseen on kasvanut kuluvan lukuvuoden alusta ja kouluttautumaan on saatu innostettua myös aikaisemmin harvemmin kaoulutuksiin lähteneitä. Kuluvan lukuvuoden kehityskeskusteluissa tullaan paneutumaan kehittymis- ja kouluttautumissuunnitelmiin keskustelujen muodossa, aikaisempi yritys KuntaHR-sovelluksella koettiin jäykäksi ja vaikeaksi ja tapa lähinnä heikentää kouluttautumisen motivaatiota. Myös koulunkäynninohjaajille pyritään antamaan mahdollisuus kouluttautumiseen. Nyt kaksi ohjaajaa on aloittanut esimerkiksi Ikikukoistaja -työhyvinvointikouluksen. Syksyllä 2018 opettajat ovat kiinnostuneet ja osallistuvat erityisesti työrauhaa ja erilaisissa vaikeuksissa olevien oppilaiden tilannetta käsitteleviin koulutuksiin. Kaksi opettajaa ala/yläluokilta osallistuu pitempikestoiseen oppilasarviointikoulutukseen, jotta koulukohtainen kehittämiskohde saa lisäpontta ja uutta tietoa.

Työhyvinvointisuunnitelma on laadittu yhteistyössä kahden tyhy-opettajan kanssa. Tämänvuotiset suunnitelmat tähtäävät pitempikestoiseen kehittämiseen ja erityisesti kahdessa opettajainhuoneessa ja melko erillisissä toimitiloissa työskentelevän opettaja- ja ohjaajakunnan yhdistämiseen ja arjen kohtaamisten lisäämiseen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Työhyvinvointisuunnitelma käsittää kaksi jo ajoitettua henkilökunnan tapahtumaa lukuvuoden kulkuun sijoitettujen popup-tapahtumien sarjan. Aktiivisen aikaisen tuen malli käsitellään perusteellisemmin lokakuun 2018 aikana.

Edellisen lukuvuoden palautteen perusteella on lisättävä, ja avattava, vuorovaikutuksen kokemista ja keskustelun lisäämistä henkilöstön ja johdon välillä. Kokouskäytäntöjen muuttaminen on tähän tavoitteeseen jo tähdännyt.