Erityisesti kun kyseessä on haavoittuvassa asemassa olevia kohderyhmiä, kannattaa varmistaa, että asiakas on ”coachattavissa” ennen prosessin käynnistämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on tunnistettava tarve käsitellä jotain nykytilanteensa ongelmaa sekä etsiä tavoitteita, joiden saavuttamiseen hän on halukas motivoimaan itseään.

Jos he sen sijaan kaipaavat tietoa, neuvontaa tai vaikka terapiaa, coachaus ei ole toimiva työkalu. Coachauksen tarkoitus ei ole jakaa tietoa tai neuvoja, ellei asiakas hanki niitä prosessin aikana itse. Coachaus ei myöskään ole terapiaa, eikä sitä tule sellaisen korvikkeena käyttää. Terapiaa tarvitsevan asiakkaan voi ohjata psykoterapiapalveluiden äärelle.

Jos asiakkaalla on kysymys, johon on faktapohjainen vastaus, coachaus ei ole oikea tapa edetä.

Asiakas: Sain potkut viime viikolla. Mitkä ovat oikeuteni tässä tilanteessa? Ohjaaja: Tarkistetaan mitä työehtosopimuksesi sanoo…

Coachaus voi kuitenkin olla tehokas työtapa, jos asiakas haluaa muuttaa jotain elämässään tai löytää ratkaisun vaikeaan tilanteeseen.

Asiakas: Sain potkut viime viikolla. Minulla ei ole aavistustakaan, mitä teen nyt elämälläni. Ohjaaja: Olen pahoillani. Kerrotko lisää työhistoriastasi? Entä mikä olisi paras mahdollinen tilanne sinulle nyt? Minkälaiseen tilanteeseen olisit tyytyväinen? (Toimintakeskeisen coachaus-prosessin 2. vaihe)