Toimintakulttuurin kehittämisessä johtamistyö, henkilöstön ja lasten osallisuus ja sitoutuneisuus yhteisiin toimintatapoihin ovat tärkeitä. Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kehittävällä arvioinilla (kts. luku 7.2.1.2 ), kokeilemalla monipuolisia työtapoja ja uudenlaisia oppimisympäristöratkaisuja sekä kehittämällä ammatillista osaamista. 

Kunnan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagoginen tuki toteutuu moninaisten tiimityöskentelyjen, ammatillisen yhteistyön, yhteisten koulutusten ja kehittämistyön kautta. Varhaiskasvatuksen kuntatasoinen kehittäminen on verkostoissa toteutuvaa. Jokaisella varhaiskasvatuksen toimintamuodolla on oma verkostoryhmä, jossa on ammattilaisia yksiköistä, asiantuntijoista ja hallinnosta. Lisäksi esiopetuksella, varhaiserityiskasvatuksella ja yksityisellä varhaiskasvatuksella on verkostoryhmät. Näiden ryhmien puheenjohtajat muodostavat varhaiskasvatuksen yhteisen verkostoryhmän, jossa on jäseninä myös varhaiserityiskasvatuksen opettaja, S2- ja TVT-varhaiskasvatuksen opettajat sekä hanketyön koordinaattori. Kehittämistyössä ovat mukana alueittaiset esimiesten palaverit, Tieto- ja viestintätekniikan sekä Varhaiserityiskasvatuksen ryhmä (VEK-ryhmä). Ajoittain kehittämisverkostojen tueksi tarvitaan laajempaa henkilöstön näkemystä. Tällöin kuullaan henkilöstön näkökulmia kulloinkin ajankohtaisista kehittämisen teemoista. Henkilöstö nostaa myös tarpeita kehittämistyöhölle. Kehitetyt toimintamallit tai työvälineet esitellään varhaiskasvatuksen johtoryhmässä, joka päättää niiden toimeenpanosta.

Päiväkodinjohtajalla on pedagoginen vastuu yksikkönsä varhaiskasvatuksesta. Yksikön suunnitelma eri tiimien ja viikkopalaverien toteutumisesta tukee tiimien pedagogista vastuuta toteuttamastaan varhaiskasvatuksesta. Osa pedagogisesta suunnittelu-, arviointi, ja kehittämistyöstä toteutuu myös henkilöstön itsenäisenä työskentelynä. Koulutussuunnittelu pohjautuu kehityskeskustelujen, asiakaskyselyn ja kehittämistyön nostamiin tarpeisiin. Kotkan kaupungin henkilöstöpalveluiden henkilöstöstrategia ja hyvinvointisuunnitelmat tukevat esihenkilötyöskentelyä, koko henkilöstön ammatillista työotetta sekä työyhteisön turvallista toimintaa. Varhaiskasvatuksen tärkeitä toimintakulttuuriin vaikuttavia yhteistyötahoja ovat esiopetus, opetustoimi, maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalveluiden perhepalvelut (Kymsoten lastenneuvola, terapiapalvelut, perhetyö), lasten kulttuuri ja hyvinvointipalvelut.

Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa varhaiskasvatuksen arkea. Se on osa yllä kuvailtua verkostokehittämistä. Arviointi toteutuu varhaiskasvatuksen johtoryhmän, esimiespalaverien, yksiköiden suunnittelupäivien ja monenlaisten tiimikokoontumisten, varhaiserityiskasvatuksen palaverien sekä kehityskeskustelujen kautta. Työvälineinä arvioinnissa ovat esimerkiksi asiakas- ja henkilöstökyselyt, päivittäinen ja yksikkökohtainen yhteistyö vanhempien kanssa, kirjatut työprosessit, tiimien ja ammattilaisten itsenäinen työskentely sekä kasvatus- ja opetustoiminnan auditointikäytäntö. Yksiköt mahdollistavat vanhempainilloissa tai päivittäisissä kohtaamisissa huoltaja-arvioinnin toteutumisen. Lasten kanssa käytävä arviointikeskustelu on osa arjen varhaiskasvatuksen toteuttamista, jolloin arviointi on jatkuvaa. Keskustelun pohjalta suunnitellaan tulevaa. Henkilöstön vastuulla on löytää lapsille soveltuvia arviointikäytäntöjä. Tätä tukemaan varhaiskasvatuksen verkkoasemalta löytyy koonti lasten kanssa toteutettavista arviointitavoista. Arvioinnin menetelmiä on kokonaisvaltaisemmin kuvattu Kotkan varhaiskasvatuksen arvioinnin kokonaiskuvassa luvussa 7.2.1.2.

Päiväkotien johtajat ovat yhteistyönä tuottaneet toimintakulttuurin tavoitteita. Huoltajat ovat saaneet antaa näkemyksensä tärkeimmistä asioista varhaiskasvatuksessa. Tärkeimmäksi nousi lapsen viihtyminen varhaiskasvatuksessa, toiseksi tärkeintä ovat ystävät ja kolmanneksi leikki. Kotkan varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa korostuvat seuraavat tavoitekokonaisuudet

Arvot, normit ja tavoitteet toteutuvat käytännössä 

Toimintakulttuurin säännöllinen arviointi 

Kunnioittava ja arvostava ilmapiiri. Myönteinen ja kannustava vuorovaikutus. 

Osallisuuden mahdollistavat toimintamallit, mallien vahvistaminen ja kehittäminen 

Toimintakulttuurin näkyväksi tekeminen huoltajille ja varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.