Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa varhaiskasvatuksen arkea. Sen tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Kasvatusyhteistyön onnistumista tukee molemminpuolinen luottamus, tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö pohjautuu varhaiskasvatuksen henkilöstön aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen. Kotkan varhaiskasvatuksessa laadukasta yhteistyötä vahvistetaan varhaiskasvatuksen kuraattorin työpanoksella.

Varhaiskasvatuksen aloitus on muutostilanne sekä lapselle että perheelle. Varhaiskasvatukseen tutustuminen ja sen aloittaminen on pitkä prosessi, johon sisältyy erilaisia vaiheita. Yhteistyön tulee varhaiskasvatuksen sisällä ja huoltajien kanssa olla saumatonta, jotta aloituksesta saadaan sekä lapselle että koko perheelle mahdollisimman hyvä. Kotkan varhaiskasvatuksen aloitusprosessi on kuvattu "Arjen kohtaaminen ja hyvInvoiva lapsi" -asiakirjassa, joka löytyy varhaiskasvatuksen verkkoasemalta. Aloitusprosessiin kuuluu mahdollisuus tutustua varhaiskasvatukseen. Tämä mahdollisuus koskettaa lasta ja huoltajia. Perheen kanssa käydään aloituskeskustelu, josta on oma erillinen lomake. Se on verkkoasemalla henkilöstön saatavilla. Kulttuuritaustaltaan moninaisten perheiden kohdalla hyödynnetään aloituskeskustelussa "Aloituskeskustelu eri kieli- ja kulttuuritaustaisille perheille -lomake", joka löytyy varhaiskasvatuksen verkkoasemalta. Monikielisyyden tukemisen suunnitelmaan on kirjattu aloituskeskustelu.

Varhaiskasvatuspalvelun aloittamisen aikana huoltajat tekevät palvelusopimuksen, johon kirjataan lapsen ja perheen tietoja sekä sovitaan lapsen varhaiskasvatuspalvelusta. Sopimuksen laadinnan tai päivityksen yhteydessä huoltajille kerrotaan varhaiskasvatuksen järjestämisestä, yhteistyön merkityksestä varhaiskasvatuksessa sekä sovitaan lasta koskevien asioiden käsittelystä. Palvelusopimus on sähköisesti varhaiskasvatuksen henkilökunnan saatavilla. Osa sopimuksen tiedoista siirretään sähköiseen asiakasjärjestelmään.

Yhteistyöllä voi olla erilaisia tehtäviä ja muotoja lapsen varhaiskasvatuksen aikana. Lasten päivittäiset tapahtumat ja kokemukset jaetaan huoltajien kanssa. Huoltajilla on myös mahdollisuus tulla tutustumaan lapsen päivään päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai avoimen varhaiskasvatuksen kerhossa. Toimintaa seuraamalla huoltajat voivat saada vinkkejä lapsen ja huoltajien yhteisten hetkien viettotavoista esim. kirjojen lukuhtekiin, yhteiseen ulkoiluun tai liikkuntaan liittyen. Huoltajien näkemys ja odotukset yhteistyölle kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeeseen (mm. millaisia kuulumisia toivovat päIvittäin). Kannustavat ja lapsen kehitystä ja oppimista myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Huoltajan ja henkilöstön havainnot ja keskustelut lapsen päivästä luovat pohjan lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiselle. Samalla se tukee luottamuksellisen kasvatusyhteistyösuhteen syntymistä. Kohtaamisten lisäksi tietoa välitetään tiedotteiden, viestien ja kirjausten muodossa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kehitetään jatkuvasti digitaalista osaamista kohti vastavuoroista yhteistyötä. Vastavuoroisuus koskettaa viestinnän ja tietojärjestelmien, toiminnan pedagogisen sisällön sekä sosiaalisen median käyttöä.

Yhteistyön merkitys on erityisen tärkeää siirtymävaiheissa, kuten lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa, lapsen vaihtaessa varhaiskasvatusryhmää tai -yksikköä tai aloittaessa esiopetuksen. Oppimisen polun nivelvaiheet, toteutumisprosessit ja henkilöstön vastuut on Kotkan varhaiskasvatuksessa ohjeistettu. Ohje on henkilöstön saatavilla varhaiskasvatuksen verkkoasemalla. Yhteisellä keskustelulla henkilöstön ja huoltajien kesken on erityinen tehtävä laadittaessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (luku 1.3). Yhteistyön merkitys huoltajien kanssa korostuu, kun suunnitellaan ja toteutetaan lasten tukea (luku 5). Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa huoltajien ja henkilöstön välisen yhteistyön myös tilanteissa, joissa huoli herää lapsen hyvinvoinnista.

Kasvatustyöhön liittyvistä arvoista, tavoitteista ja vastuista keskustellaan sekä henkilöstön kesken että huoltajien kanssa. Niistä huoltaja ja henkilöstö keskustelevat lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessin aikana. Lisäksi vähintään kerran vuodessa toteutuu vanhempainilta, jossa arvoja, tavoitteita ja vastuita käsitellään yhdessä. Yhteistyössä huomioidaan perheiden moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset. Tarvittaessa keskusteluissa käytetään tulkkia molemminpuolisen ymmärryksen varmistamiseksi. Vanhempainiltojen lisäksi toiminnassa on yhteisiä juhlia ja tapahtumia. 

Lasten huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot keräävät vuosittain huoltajilta palautetta erilaisten kyselyjen välityksellä. Näillä täydennetään varhaiskasvatuksen vuosittaista asiakaskyselyä. Tätä kokonaisuutta käsitellään tarkemmin luvussa 7.2. Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön toteuttamisen ohella tuetaan myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta. Huoltajien verkostoituminen ja yhteinen toiminta erilaisissa tilaisuuksissa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja antaa tukea henkilöstön työlle.