Kasvatusyhteistyökeskustelu

Lapsella on lain turvaama oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus on lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Tämän toteutumiseksi tarvitaan huoltajien asiantuntemusta omasta lapsestaan ja varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista kokemusta sekä osaamista. Päivittäisten keskustelujen lisäksi varataan erillinen hetki, jolloin lapsi, huoltajat ja varhaiskasvatushenkilöstö keskittyvät lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen äärelle. Hetki voi toteutua yhteisesti kaikkien edellä kuvattujen läsnä ollessa tai koostua useista pienemmistä hetkistä. Keskusteluun voi sovitusti osallistua esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, S2 -opettaja ja kuraattori. Ajoittain keskustelu voi olla moniammatillista, jolloin mukana on sovitusti terveydenhoitaja tai puheterapeutti tai muu lasta tai perheen asioita hoitava taho. Keskustelun lähtökohtana on aina lapsen etu, vahvuudet ja tarpeet. Lasta tulee myös kuulla ja hänen näkökulmansa selvittää. Lapsen näkökulman selvittämistä on kuvattu lisää pedagogisen dokumentoinnin yhteydessä. 

Kasvatusyhteistyökeskustelun (jen) pohjalta varhaiskasvatuksen henkilöstö ja huoltajat laativat lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (lapsen vasu). Suunnitelmaan liittyen käydään kokoavaa keskustelua lapsen yleisestä hyvinvoinnista ja huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä tarvittaessa lapsen tuesta. Suunnitelma ohjaa varhaiskasvatuksen toteutusta lapsen ja hänen osallisuutensa ollessa keskiössä. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan avoimessa varhaiskasvatuksessa, perhepäivähoidossa ja se täydentää lapsen esiopetussuunnitelmaa. Mikäli huoltajat henkilöstön tarjoamista useista palaveriajoista/toteutustavoista huolimatta ovat estyneitä osallistumaan, kokoaa henkilöstö lapsen varhaiskasvatussuunnitelman.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen  

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta päiväkodissa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. Koko ryhmän henkilöstön havainnot ja huomiot lapsen kehityksestä sekä hyvinvoinnista tarkentavat lapsen vasua. Lapsen vasun laadinnassa ovat tarpeen mukaisesti varhaiskasvatuksen erityisopettaja, S2 -opettaja ja kuraattori. 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalomake on sähköinen Muksunettilomake. Ohjemateriaali lomakkeen täyttämiseen löytyy varhaiskasvatuksen verkkoasemalta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan (Lapsen vasu) kirjataan lapsen tarvitsema tuki. Vasulomakkeessa kuvataan lapsen tukea (taso, muodot, toteutus), arvioidaan tuen vaikuttavuutta ja tukitoimien toteutumista. Tilanteen niin vaatiessa suunnitelmaan liitetään myös lapsen lääkehoitosuunnitelma ja suunnitelma hoidollisten toimenpiteiden suorittamisesta. Lapsen tuki ja lapsen vasu kokonaisuus kuvataan myös luvussa 5.5.6. Kotkan varhaiskasvatuksessa on varhaiserityiskasvatuksen käsikirja, jossa on laajemmin kuvattu lapsen tukeen liittyviä prosesseja ja vastuita.

Suunnitelma lapsen monikielisyyden tukemiseksi kirjataan osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään KieliPeda-työvälinettä. Työvälineen käyttöä on kuvattu Monikielisyyden tukemisen suunnitelmassa ja työvälineessä itsessään on käyttöohje. Monikielisyyden tukemisen suunnitelma ja Kielipeda -työväline löytyvät varhaiskasvatuksen verkkoasemalta.

Perhepäivähoidon ohjaaja ja resurssiopettaja vastaavat perhepäivähoidossa vasujen laatimisen ohjaamisesta ja toteutumisesta. Perhepäivähoitaja laatii vasun yhdessä lapsen ja lapsen huoltajien kanssa. Lapsen vasu pohjautuu perhepäivähoitajan tekemille havainnoille lapsesta sekä huoltajien kanssa käydyistä päivittäisistä keskusteluista. Perhepäivähoidon ohjaaja ja/tai resurssiopettaja osallistuu vasukeskusteluun tarvittaessa. Perhepäivähoidon perehdytyskansiossa on ohje lapsen vasuprosessista.

Laaja hyvinvointitarkastus

Varhaiskasvatus on mukana 4-vuotiaan lapsen laajassa hyvinvointitarkastuksessa, josta vastaa neuvolan terveydenhoitaja. Tavoitteena on, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu toteutuu sopivasti ennen 4-vuotistarkastusta. Tämä edellyttää henkilöstöltä aloitteellista yhteistyötä huoltajien kanssa. Huoltajat välittävät vasu-keskustelun ja -lomakkeen huomiot lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa neuvolan terveydenhoitajalle. Samoin huoltajat tuovat neuvolakäynnillä kootun laajan hyvinvointitarkastuksen tiedon, lapsen hyvinvoinnin kannalta oleellisemman, varhaiskasvatukseen.

Lapsen vasu: pedagoginen dokumentointi, suunnittelu ja arviointi 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lapsen vasu nimetään toiminnan suunnittelun ja arvioinnin välineeksi. Kotkan varhaiskasvatuksessa on yhteinen pohja ryhmän kaikkien lasten varhaiskasvatussuunnitelmien tavoitteiden kokoamiseksi. Kokoaminen auttaa tavoitteiden ohjautumista osaksi toiminnan suunnittelua, kehittämistä ja arviointia (Vasun perusteet luku 1.3) eli osaksi tiimisuunnitelmaa. Tavoitteiden koontipohja on varhaiskasvatuksen henkilökunnan käytettävissä verkkoasemalla ja Tiimisuunnitelmapohja Kotkan varhaiskasvatuksen Pedanet sivulla. 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma nähdään pedagogisena dokumenttina. Lisäksi sen laadinnassa hyödynnetään muita yksittäisiä dokumentoinnin keinoja kuten valokuvia, videoita, henkilöstön havaintoja, lasten piirroksia tai satuja tai digikirjoja. Suunnitelmallinen dokumentointi ja dokumenttien käsittely yhdessä lasten tai perheen kanssa tai henkilöstön kesken on pedagogista dokumentointia. Siinä lapsen vahvuudet, oppiminen tai tuen tarpeet tulevat näkyväksi. Pedagoginen dokumentointi liittyy toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen tai toteutuu sen arviointina.
Pedagogisesta dokumentoinnista lisää luvussa 4.7.2 Pedagogisen dokumentoinnin periaatteita ja käytäntöjä.

Kotkan varhaiskasvatuksessa on käytössä lapsen Kasvun kansio. Kansio sisältää lapsen kokemaa, ilmaisemia näkemyksiä ja osallisuuden tilanteita. Kansion merkitys osana varhaiskasvatuksen toteuttamista, sen sisältö ja käytettävyys ovat kuvattuna erillisessä ohjeistuksessa. Ohjeistus on henkilöstön käytettävissä varhaiskasvatuksen verkkoasemalla. Kasvun kansio on lapsen ryhmässä ja myös huoltajat ovat sen rakentamisessa osallisina. Kansion voi toteuttaa kokonaan tai osittain sähköisesti. Kasvun kansion rinnalla henkilöstö kerää lasten näkökulmaa erilaisilla työvälineillä tai dokumenteilla sekä huolehtivat erityisesti lapsen vahvuuksien näkymisestä.
Edellä mainittuja työvälineitä ovat esimerkiksi

1. Tuumaustaukomenetelmä: "Tuumaustauko on suunnitelmallista pysähtymistä dokumenttien äärelle joko yksittäisen lapsen, huoltajien, lapsiryhmän tai kasvattajatiimin kanssa (https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/pedagoginen-dokumentointi, OPH verkkosivut 7.4.22)."
2. Lapsen haastattelut
3. Video lapsen toiminnasta/osallisuudesta