Kun käsittelemme tietoa, puhutaan tai tiedon . Jos tiedonkäsittely perustuu ensisijaisesti ärsykkeisiin, kyseessä on ärsykelähtöinen prosessointi. Ärsykelähtöisessä prosessoinnissa tai mallit vaikuttavat käsittelyyn vain vähän. Ihminen käyttää ärsykelähtöistä prosessointia, jos aistitiedon ei ole olemassa valmista skeemaa. Jos esimerkiksi kuulet sinulle täysin vierasta , et pysty tunnistamaan sanoja tai . Voit kuitenkin tietoisesti tunnistaa puheen piirteitä, sanoja, tai tavuja, mutta et luultavasti pysty antamaan niille merkitystä.

prosessointi tarkoittaa tiedonkäsittelyä, joka lähtee liikkeelle sisäisistä malleista ja . Skeemojen avulla aistitietoa : erotamme lasit ja kukkamaljakot toisistaan niiden pituuden perusteella. Skeemalähtöisessä prosessoinnissa mallimme ja käsityksemme ohjaavat aistitiedon : lasit ovat matalia, maljakot korkeita. Matalat lasiset asiat luokitellaan skeeman mukaan laseiksi, korkeat maljakoiksi. Skeemalähtöinen on usein siis myös havaitsemista: lajittelemme havaintoja meille tuttuihin luokkiin.

Ärsykelähtöistä prosessointia kutsutaan joskus myös –prosessoinniksi. Sana viittaa siihen, että ikään kuin etenee alemmalta tasolta, , ylemmälle tasolle, . Skeemalähtöistä prosessointia puolestaan kutsutaan myös top-down –prosessoinniksi, jossa edetään tasolta alemmalle.

Skeemalähtöinen prosessointi auttaa tulkitsemaan monimutkaista ja epäselvää sekä muodostamaan siitä jonkinlaisen . Jos näemme erikoisen muotoisen esineen, jossa on kaksi pyörää, polkimet ja jota ohjaa ihminen polkimien päällä, havaitseminen auttaa meitä tulkitsemaan, että kyseessä on luultavasti polkupyörä. ei siis sisällä vain esinettä itseään, vaan myös sen, mitä sillä tehdään. Polkupyörää esimerkiksi poljetaan.