5. Tarkkaavaisuus

Tuntikokeet hyvän vastauksen piirteitä

Tarkkaavaisuus- ja havaintopsykologia
- valikoiva tarkkaavaisuus
- jaettu tarkkaavaisuus
- tahdonalainen/tahaton
- tarkkaavaisuuden suuntaaminen, siirtäminen ja ylläpitäminen
- automatisoituineet toiminnot 
- ärsykelähtöinen/skeemalähtöinen
- havaitseminen ja aistit
- muutossokeus
- havaintokehä ja skeemat
- havaintokyvyn rajallisuus
- aistikanavien osittainen päällekkäisyys

Haasteet
- kokemattomuus
- ympäristö, virikkeet ja valaistus
- kognitiivinen kuormitus
- ystävät, vaihteet, auto
- tunnetila
- persoonallisuuden piirteet
- konformisuus ja sosialisaatio
- etuotsalohko, impulsiivisuus, päätöksenteko, riskianalyysi, toiminnanohjaus

Tapauksessa vaikuttavat monia havainto- ja tarkkaavaisuustoimintoja, joita voidaan tarkastella eri näkökulmista. Anette on vasta nuori ja hänellä on kyydissään kaksi hyvää ystävää heidän ajaessaan Tampereen keskustassa. Edessä ajava auto jarruttaa voimakkaasti, minkä takia Aneten pitää pystyä reagoimaan tilanteeseen mahdollisimman nopeasti. 

Tarkkaavaisuudella tarkoitetaan tiedonkäsittelyä, jossa ihminen, tässä tapauksessa Anette, poimii ärsyketulvasta olennaisen tiedon. Tarkkaavaisuus jaetaan vielä kahteen pääryhmään, joita ovat tahaton sekä tahdonalainen tarkkaavaisuus. Kyseisessä tilanteessa tilanteeseen reagointi on oletettavasti tapahtunut ensin tahattoman tarkkaavaisuuden avulla, eli Anette on ohjannut autoaan vaistonvaraisesti oikealle ennen kuin tieto on kulkenut aisteilta aivoille. Tahattomassa tarkkaavaisuudessa reaktioaika on hitaampi kuin tahdonalaisessa ja se ohjautuu ulkoisesti erityisesti äkkinäisten ärsykkeiden, kuten kovan äänen tai auton jarruvalojen seurauksena.

Näön tarkkaavaisuutta tutkineet Maurizio Corbetta sekä Gordon Shulman esittivät vuonna 2002 teorian dorsaalisesta eli selänpuoleisesta sekä ventraalisesta eli vatsanpuoleisesta järjestelmästä. Näistä kahdesta ventraalinen järjestelmä käsittelee nimenomaan tahattomia toimintoja ja dorsaalinen puolestaan tahdonalaisia toimintoja. Eli jarrutustilanteessa erityisesti aivojen ohimolohkojen ja päälakilohkon välissä sijaitsevat ventraaliset aivoalueet ovat aktivoituneet ensimmäiseksi. 

Tarkkaavaisuuden ylläpitäminen on liikenteessä tärkeää, jotta ihminen pystyy reagoimaan nopeasti yllättäviinkin tilanteisiin, kuten edellä ajavan auton äkkijarrutukseen. Siihen liittyvät erityisesti valppaus eli kyky suunnata tarkkaavaisuus tiettyyn asiaan, kuten autolla ajamiseen ja ympäristön havainnointiin. Toisaalta autolla ajaminen automatisoituu kokemuksen myötä, eikä edellä mainittuihin seikkoihin tarvitse keskittyä tietoisesti yhtä paljon. Tämän takia etenkin tutussa ympäristössä ajamisesta tulee helposti rutiinia ja yllättävätkin muutokset ympäristössä saattavat jäädä huomaamatta. Toimintojen automatisoituminen on välttämätöntä ihmisen toiminnan kannalta, koska ilman sitä aivot ylikuormittuvat, eivätkä pysty käsittelemään yhtä paljon tietoa kerralla. Jos esimerkiksi manuaalivaihteisella autolla ajaminen olisi yhtä vaikeaa kuin ensimmäisellä kerralla, niin harva ajaisi mielellään paikasta toiseen. Samalla myös esimerkiksi puhuminen ystävien kanssa samaan aikaan veisi välttämättä huomion pois jommasta kummasta tekemisestä. 

Tapauksessa vaikuttavat tarkkaavaisuustoimintojen lisäksi myös havaintotoimintoja eli aistitiedon tulkitsemista sekä merkityksen antamista sille. Havaitsemista esiintyy sekä ärsykelähtäistä (bottom-up -prosessointi) että skeemalähtöistä (top-down -prosessointi), joista ärsykelähtöisessä tiedonkäsittely perustuu ympäristön ärsykkeisiin ja skeemalähtöinen puolestaan aiempiin sisäisiin malleihin eli skeemoihin. Havaitseminen on ärsykelähtöistä silloin, kun tilanteesta ei ole olemassa aivoissa aiempaa skeemaa. Tässä tapauksessa, jos Anette on liikenteessä ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa edellä oleva auto jarruttaa voimakkaasti, niin hänellä ei ole aiempiin kokemuksiin perustuvaa skeemaa. Toki tilanteesta on todennäköisesti jonkunlainen toimintamalli entuudesta, esimerkiksi autokoulun myötä. 

Havaitseminen lähtee liikkeelle ärsykkeestä, joka tarkoittaa mitä tahansa aistitietoa, esim. edellä ajavan auton punaiset jarruvalot. Ärsyke saadaan jonkin aistielimen, esimerkiksi silmien tai korvien kautta, jotka ovat täynnä aistireseptoreita eli reseptoreita, jotka muutavat ärsykkeen hermoimpulssiksi. Hermoimpulssi etenee aivorungon sekä talamuksen kautta aivokuorelle, jossa erityisesti ensisijaiset aistialueet aktivoituvat. Samalla useat eri hormoston osat aktivoituvat, koska jarrutustilanne tulee yllättäen ja keho alkaa erittää monenlaisia hormoneita, kuten kortisolia sekä adrenaliinia. Nämä auttavat reagoimaan tilanteeseen mahdollisimman nopeasti. Ärsykkeen pohjalta tehdään havainto eli tulkinta aistitiedosta ja Anette ymmärtää jarruvalojen johtuvan auton voimakkaasta jarruttamisesta. Havainnon muodostamiseen vaikuttavatkin autonomisen hermoston reaktiot sekä skeemat ja muistot. 

Läheltä piti -tilanne tapahtui perjantai-iltana, minkä takia nuorilla on pitkä viikko jo takana, eikä vireystila ole mitä luultavimmin optimaalisimmalla tasolla. Vireystila vaikuttaa erityisesti tarkkaavaisuuteen ja huono vireystila voi esimerkiksi hidastaa reaktioaikaa ja näin pidentää jarrutusmatkaa. Tapahtumahetkellä on jo pimeää, minkä takia ympäristöä on vaikeampaa havainnoida kuin valoisan aikaan. Toisaalta ollaan kaupungissa, jossa todennäköisesti on tuohon kellonaikaan katuvalot päällä, mutta samaan aikaan kaupungissa on huomattavasti enemmän ärsykkeitä kuin taajama-alueella. Tämän takia olennaisen tiedon poimiminen ärsyketulvasta on tärkeää, jotta sillä hetkellä tärkeisiin asioihin osataan reagoida, eikä huomio kiinnity esimerksi valotaulujen mainoksiin tai radiosta soivaan Rock-musiikkiin. 

Anetella on kyydissä kaksi hyvää ystävää, jotka voivat auttaa rauhoittumaan tai päinvastoin aiheuttaa jopa paineita. Etenkin, jos kuskilla on vasta vähän kokemusta ajamisesta nuoren ikänsä takia, niin paineet voivat olla suuremmat ja tilanteisiin reagoiminen hitaampaa. Lisäksi, jos ystävät esimerkiksi yllyttävät Anettea ajamaan ylinopeutta, niin reaktioaika pitenee ja ympäristön havainnointi vaikeutuu. Ajotilanteessa voi siis esiintyä ryhmäpainetta, joka voi saada Aneten ottamaan riskejä ja ajamaan omasta taitotasostaan poikkeavalla tavalla. Tämä voi johtaa vaaratilanteisiin, kuten tieltä suistuminen. Kun huomioidaan vielä se, että kuljettaja on vasta 19-vuotias, eikä hänen otsalohkonsa ole vielä täysin kehittyneet, niin se voi johtaa myös tarpeettomien riskien ottamiseen. 

Tarkkaamattomuussokeudella tarkoitetaan sitä, että näkökentästä voi olla vaikeaa havaita odottamattomia ärsykkeitä, etenkin silloin, jos tarkkaavaisuus on suuntautunut muualle esimerkiksi autossa käytävään keskusteluun tai radioon. Tarkkaamattomuussokeudesta sekä valikoivasta tarkkaavaisuudesta eli tietoisen käsittelyn suuntaamisesta johtuen Anette ei mahdollisesti huomannut tien vieressä seisovaa liikennemerkkiä, koska hän oli niin keskittynyt väistämään edessä jarruttavaa autoa. 

Kaiken kaikkiaan tilanteessa vaikuttaa monia haasteita ja riskitekijöitä, jotka vaikuttavat sekä henkilön sisäisiin ominaisuuksiin että ympäristön vaikutuksiin, kuten pimeyteen ja vuodenaikaan. Tämän lisäksi kavereiden roolia tilanteessa ei tiedetä, eikä sitä onko aneten tarkkaavaisuus säilynyt kokoajan liikenteessä, vai onko se mahdollisesti harhaillut muualla, minkä takia reagointiaikaa on jäänyt vähemmän. Näiden tekijöiden lisäksi myös vireystila vaikuttaa sekä se, onko Anetella esimerkiksi paljon univelkaa aikaisemmilta öiltä, mikä sekin heikentää tarkkaavaisuutta sekä havaitsemista. 

Tehtävä 5.1

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Selitä käsitteet:

tarkkaamattomuussokeus
tarkkaavuus
skeema
havaintotoiminto
orientaatioreaktio
dikoottisen kuuntelun koe
valikoiva tarkkaavaisuus
tahdonalainen tarkkaavuus
muutossokeus
jaettu tarkkaavuus
dorsaalinen järjestelmä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen