Nopea ajattelu on ja tiedonkäsittelyprosesseihin pohjaavaa ajattelua. Se on suoraan kytköksissä , ja kuormittaa melko vähän. Käytännössä emme välttämättä edes huomaa, että ja teemme . Nopeasta ajattelusta käytetään myös käsitettä ajattelu.

Ajatuksemme muodostuvat pääasiassa nopean pohjalta. Luokittelemme hyvin nopeasti asioita samankaltaisuuden perusteella sekä kytkemme ilmiöitä yhteen sen mukaan, mitkä tapahtumat seuraavat toisiaan. Jos on esimerkiksi syönyt ja seuraavana aamuna kasvoissa on finni, saattaa ajatella finnin olevan seurausta suklaan syömisestä, vaikka niiden välillä ei oikeasti olisikaan . Nopeassa ajattelussa tallennettuja eli aikaisempia , käsityksiä ja haetaan hyvin nopeasti ja automaattisesti . Tutkijat ovat esittäneet, että nopealla ajattelulla voidaan myös selittää , ja taikauskoisia uskomuksia, kuten ilmiöihin uskomista.

Nopeaa ei voi kytkeä pois päältä, koska se on tärkeää selviytymiselle. Nopean ajattelun lisäksi, tai sen pohjalta, ihminen voi kuitenkin pohtia ajatuksiaan ja tulkintojaan . Tällainen hidas ajattelu kehittyy iän ja koulutuksen myötä, ja se pohjaa tiedonkäsittelyprosesseihin. Se vaatii nopeaa ajattelua huomattavasti resursseja, kuten työmuistin toimintaa ja . Hidas ajattelu siis kuormittaa tiedonkäsittelyä huomattavasti enemmän.

ajattelusta käytetään myös käsitettä ajattelu, koska sille on ominaista ja . Kun ihminen ajattelee hitaasti ja analyyttisesti, hän pystyy irrottautumaan välittömistä ja tarkastelemaan asioita eli käsitteiden avulla. Tällöin hän osaa perustella tekemiään päätöksiä. Esimerkiksi ammatilliseen tutkintoon tähtäävä nuori voi valita koulunsa siten, että vertailee itseään kiinnostavia vaihtoehtoisia . Hän voi esimerkiksi selvittää, millaista työtä kosmetologit, putkiasentajat ja lähihoitajat tekevät, millainen työllisyystilanne kyseisillä aloilla on ja mitä palkkaa töistä maksetaan. Saamansa tiedon perusteella nuori pystyy tekemään ja erittelemään siihen vaikuttaneet syyt.

Kun yritetään selvittää jotakin asiaa , tarvitaan nimenomaan ajattelua. Esimerkiksi elämää uhkaavan ilmastonmuutoksen estämisen kannalta analyyttinen ajattelu on ensisijaisen tärkeää. tutkimukseen perustuva analyyttinen tieto vaikkapa juuri ilmastonmuutoksesta on välttämätöntä, jotta ilmastokriisin estämiseksi voidaan tehdä tarvittavia, ehkä vaikeitakin päätöksiä. ajattelu johtaisi helposti vain lyhyen aikavälin mukavuuden huomioimiseen.

Toisaalta on tärkeää , että nopea ajattelu ei ole lähtökohtaisesti huonoa tai pahaa, ja hidas hyvää. Sekä nopean että hitaan ajattelun pohjalta voi tehdä onnistuneita ja epäonnistuneita päätöksiä.