Eräänä aamuna Tauno Tassunen oli sienimetsässä ystävänsä Kullervo Kaalinperän kanssa. Metsässä he löysivät sienistä muodostuneen taikapiirin ja mädäntyneen kananmunan haju johdatti heidät noidan mökin luo.
Mökistä kuului narinaa ja nurinaa ja ärinää.....Noita Näärännäppy koetti keittää laulusoppaa voittaakseen noitien laulukilpailun. Tauno ja Kullervo ja lapset sen heti huomasivat, ettei noin terävistä aineksista voi hyvää soppaa tulla: Noita heitti pataan nokkosia, nauloja, neuloja ja nastoja!
Onneksi paikalle lennähti iloinen haltijaukko Niilo Naavaparta. Hänellä oli nahkasalkussaan hennompia aineksia: nenäliinoja, napanöyhtää, nallenkarvaa ja naavaa. Kylläpä nyt alkoi noidan laulu raikua!
Niilo Naavaparta puhdisti vielä noidan savupiipun, ja opetti lentoreitillään N- kirjaimen. Kiitos!
Kadehtija Kauno Kademieli yritti vielä tulla vähättelemään noidan saavutuksia, mutta sen komensimme yhdessä tiehensä.Hus!
Auttamispillereitä, kirpeitä sellaisia, suuhun ja lopuksi yhteinen loitsutanssi.

Eilen oli upea kurakeli!