Merikotkat
Olettamuksia ja tutkimuksia
Mistä tiedämme kumpi painaa enemmän? Antaako käsituntuma oikean tuloksen?
Onko tämä sellaista materiaalia että kelluu? Vai uppoaako?
Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia, apunamme vesiastia ja vaaka. Ensin teimme tutkittavista tavaroista olettamuksia pelkästään aistiemme avulla. Sen jälkeen suoritimme kokeet. Jokainen etsi vielä lopuksi huoneesta pari ylimääräistä testattavaa ja suoritti henkilökohtaisen kokeen.
Aika hyviä olimme arvaamaan, mutta yllätyksiäkin tuli!
Onko tämä sellaista materiaalia että kelluu? Vai uppoaako?
Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia, apunamme vesiastia ja vaaka. Ensin teimme tutkittavista tavaroista olettamuksia pelkästään aistiemme avulla. Sen jälkeen suoritimme kokeet. Jokainen etsi vielä lopuksi huoneesta pari ylimääräistä testattavaa ja suoritti henkilökohtaisen kokeen.
Aika hyviä olimme arvaamaan, mutta yllätyksiäkin tuli!
Jälkien metsästystä Luontotuvalla
...ja tehtiin itse vähän lisää. Oli jotenkin mukavampaa etsiä jälkiä kun etsi tietynlaisia. Ja löytyihän oravan, linnun, jäniksen ja ketunkin. Ja sitten muutamia mystisiä. Joen rannassa oli mielenkiintoisen näköiset.
Pareittain rakennettiin nuoskalumesta puput, harakka ja kettu. Ja kokeiltiin osataanko tehdä niiden jälkiä.
Pareittain rakennettiin nuoskalumesta puput, harakka ja kettu. Ja kokeiltiin osataanko tehdä niiden jälkiä.
Beebotin ohjelmointia ja kaikenlaista leikkiä
Iltapäivät pitävät sisällään monenmoista touhua. Merikotkien huoneeseen rakentuu päivittäin maja,jossa laskeskellaan rahoja ja jonne varastoidaan.....no kaikenlaista laillista ja pesistä kähvellettyä. Maja rakentuu kätevästi pyykkipoikien ja vanhojen verhojen avulla.
Merikotkien puolella rakennellaan paljon, viime aikoina puupalikoiden ja eläimien kanssa. Siellä sijaitsee myös kauppa, jossa voi kerätä ostokset valmiista listasta nimiä matsaten, ja maksaa lompakostaan kauppiaan helmitaululla laskema summa. Valmiit listat voi myös hylätä ja ostaa kerralla enemmän, sitten joutuukin kunnolla laskemaan! Ja lompakko voi tyhjentyä.
Kosketusnäytöllä eli clevertouchilla on syntynyt kauniita värikkäitä piirustuksia, joko yksin tai yhdessä suunnitellen ja muunnellen. Lapset ovat niin ennakkoluulottomia kokeiluissaan.
Tomelian kodissa riittää vierailijoita. Samoin Muori Möö ja Pöllö Pöö saavat kovasti liikuntaa erään herrashenkilön käsissä lennellessään. Maakotkissa asustaa karvakansaa enemmänkin.
Eteisessä jumpataan, rakennetaan legoilla ja leikitään barbeilla. Iltapäivisin on myös padien käyttöä esim.ekapeli, pikku kakkonen, molla-abc, 3DBear,lukulumo, chatterpix, bit breaker, math fight,...
Merikotkien puolella rakennellaan paljon, viime aikoina puupalikoiden ja eläimien kanssa. Siellä sijaitsee myös kauppa, jossa voi kerätä ostokset valmiista listasta nimiä matsaten, ja maksaa lompakostaan kauppiaan helmitaululla laskema summa. Valmiit listat voi myös hylätä ja ostaa kerralla enemmän, sitten joutuukin kunnolla laskemaan! Ja lompakko voi tyhjentyä.
Kosketusnäytöllä eli clevertouchilla on syntynyt kauniita värikkäitä piirustuksia, joko yksin tai yhdessä suunnitellen ja muunnellen. Lapset ovat niin ennakkoluulottomia kokeiluissaan.
Tomelian kodissa riittää vierailijoita. Samoin Muori Möö ja Pöllö Pöö saavat kovasti liikuntaa erään herrashenkilön käsissä lennellessään. Maakotkissa asustaa karvakansaa enemmänkin.
Eteisessä jumpataan, rakennetaan legoilla ja leikitään barbeilla. Iltapäivisin on myös padien käyttöä esim.ekapeli, pikku kakkonen, molla-abc, 3DBear,lukulumo, chatterpix, bit breaker, math fight,...
Anatolin aikatornit
Kellonajoista olemme tutkineet tasatunteja ja puolet tunnitkin ovat tulleet tutuiksi. Mutta Anatolin aikatornin vuodenaika- kello on konstikkaampi...
Leppoisaa joulunaikaa kaikille!
Tonttu Tosipikkuisen joulupussit ovat löytyneet. Petteri-poro on hakenut Tonttu Tosipikkuisen jo äidin luo Korvatunturille, ja tänään lähtee Eemelin ja Emilian matkalaukku kohti Ukko Jörrikän saarta. Laukussa takan lämmössä pötköttää myös Rotta Mokoma.
Tomelia järjesti tänään pienet läksiäisjuhlat, ja haikeaakin oli. Mukavaksi lopuksi Tomelia saikin yllätysvieraan, hänen ystävänsa lammas Seija Leppänen saapui joulunvieraaksi, niin kuin viime joulunakin.
Oikein leppoisaa joulunaikaa kaikille!
Tomelia järjesti tänään pienet läksiäisjuhlat, ja haikeaakin oli. Mukavaksi lopuksi Tomelia saikin yllätysvieraan, hänen ystävänsa lammas Seija Leppänen saapui joulunvieraaksi, niin kuin viime joulunakin.
Oikein leppoisaa joulunaikaa kaikille!
Joulukalenteri: Tonttu Tosipikkuisen kadonneet joulupussit
Tomelia- hiiren talo oli hiljentynyt joulun odotukseen. Lattiat oli luututtu, matot tomutettu, pölyt pyyhitty. Ja Tomelia oli kiivennyt katolle viemään Hubert- haikaralle lämpimän kaulaliinan. Hän oli kuullut kuinka savuhormi oli tärissyt, ja arvannut että Huberthan se siellä hytisee.
Tomelian odotukseen liittyi toinenkin toive: hän odotteli josko Tonttu Tosipikkuinen tulisi tänäkin vuonna hänen jouluvieraakseen, ainakin aattoon asti. Ja Tomelian toive toteutui! Tonttu Tosipikkuinen saapui intoa puhkuen ja kelkkaa perässään vetäen, kelkassa keikkui iso matka-arkku. Harmi kyllä, kohta paljastui että äidin lähettämät tuliais- joulupussit olivat pudonneet kelkasta siinä isossa mäessä, jota Tonttu Tosipikkuinen ei ollut voinut jättää laskematta. Voi voi.
Tomelian luokse ilmestyi myös iso matkalaukku, ja voi sentään, sen mukana saapuivat nallet Eemeli ja Emilia! He tiesivät että Tomelia oli muuttanut koululle, ja kouluun oli heilläkin kova halu. Onnistuisiko se?
Iloisen jälleennäkemisen jälkeen päätettiin, että Tonttu Tosipikkuinen luovuttaa Eemelille ja Emilialle omia läksyjään ( jotka äiti on pakannut mukaan), eskarilaiset auttavat niiden tekemisessä ja Tonttu Tosipikkuinen toimii opettajana. Hyvä suunnitelma.
Vastapalvelukseksi Eemeli ja Emilia etsivät päivittäin kadonneita joulupusseja, ja Tonttu Tosipikkuinen tietenkin on valmis auttamaan. Tämän viikon pusseista onkin paljastunut jo äidin pakkaamia tuliaisia Tomelialle ja Hubertille: Tomelialle joulumausteita ja Hubertille pesään lämmittävät värikkäät höyhenet. Mistä se äiti arvasikin, mitä tarvitaan eniten? Äidinvaisto vai ikkunan takana kurkkiva tonttu?
Tästä joulukalenteri jatkuu...
Tomelian odotukseen liittyi toinenkin toive: hän odotteli josko Tonttu Tosipikkuinen tulisi tänäkin vuonna hänen jouluvieraakseen, ainakin aattoon asti. Ja Tomelian toive toteutui! Tonttu Tosipikkuinen saapui intoa puhkuen ja kelkkaa perässään vetäen, kelkassa keikkui iso matka-arkku. Harmi kyllä, kohta paljastui että äidin lähettämät tuliais- joulupussit olivat pudonneet kelkasta siinä isossa mäessä, jota Tonttu Tosipikkuinen ei ollut voinut jättää laskematta. Voi voi.
Tomelian luokse ilmestyi myös iso matkalaukku, ja voi sentään, sen mukana saapuivat nallet Eemeli ja Emilia! He tiesivät että Tomelia oli muuttanut koululle, ja kouluun oli heilläkin kova halu. Onnistuisiko se?
Iloisen jälleennäkemisen jälkeen päätettiin, että Tonttu Tosipikkuinen luovuttaa Eemelille ja Emilialle omia läksyjään ( jotka äiti on pakannut mukaan), eskarilaiset auttavat niiden tekemisessä ja Tonttu Tosipikkuinen toimii opettajana. Hyvä suunnitelma.
Vastapalvelukseksi Eemeli ja Emilia etsivät päivittäin kadonneita joulupusseja, ja Tonttu Tosipikkuinen tietenkin on valmis auttamaan. Tämän viikon pusseista onkin paljastunut jo äidin pakkaamia tuliaisia Tomelialle ja Hubertille: Tomelialle joulumausteita ja Hubertille pesään lämmittävät värikkäät höyhenet. Mistä se äiti arvasikin, mitä tarvitaan eniten? Äidinvaisto vai ikkunan takana kurkkiva tonttu?
Tästä joulukalenteri jatkuu...
Lumitutkimusta ja muita oivalluksia
Syödyn lumen määrää emme pysty mittaamaan, mutta sulaneen lumen määrän kyllä. Aika hyvin oletukset osuivat kohdalleen. Ja yllättävän paljon löytyi lumesta kiviä....
Eskarin iso kosketusnäyttö on kovassa käytössä. Lapset osaavat tallentaa itse piirustuksiaan, taitaa olla tekniikka heillä paremmin hallussa kuin meillä isoilla tontuilla!
Eskarin iso kosketusnäyttö on kovassa käytössä. Lapset osaavat tallentaa itse piirustuksiaan, taitaa olla tekniikka heillä paremmin hallussa kuin meillä isoilla tontuilla!
Taitavat tonttuset
Joulukuu alkoi askartelujen merkeissä. Ilmeikkäitä tonttuja on ilmestynyt paikkaan jos toiseenkin.
Oletko koskaan nähnyt kamelinkarvakirppua?
Nyt näet!
Vesihöyry tuli jo lumena alas
Talven riemuja on jo eskarissakin koettu. Pikkiriikkinen ensimmäinen lumiukko on rakennettu, Luontotuvalla on lämmitelty takan ääressä ja koulun pihalla on saatu lumipallon heittokielto.Siistiä. Minigrip-pussissa näkyy jo hyvin veden höyrystyminen.
E- kirjaimesta suunniteltiin omat värimallit ja niiden pohjalta rakennettiin multilinkeillä omat kirjaimet. Tikuilla rakenneltiin myös mallin mukaan. Olemme oppineet käyttämään isoa näyttöä, ja siitä onkin tullut suosittu piirtämispaikka. Lapset kokeilevat kaikkea ennakkoluulottomasti ja tallentavat piirustuksiaan näytöltä. Siihen on myös mukavaa harjoitella kirjainmuotoja.
Kymppitupaa on tutkittu aamupiirillä kalenterin yhteydessä; " kuinka monta lasta tarvitaan, jotta voidaan näyttää tämän päivän numero?". Kymppilaudan ja nopan kanssa on kisailtu, kuka saa eniten kymppinippuja ja kuinka monta ykköstä laudalle vielä jää?
Tänään aloitimme numerotarinoiden kuuntelemisen eli laskemme unifix- palikoita apuna käyttäen tarinan sisältämiä lukumääriä.
Ulkona on ollut kivoja yhteisleikkejä, kiinniottaminen ja paon estäminen pääosissa. Lapsista näkee, että tällainen fyysisempi leikkikin on mieluinen, kun kiinnipitäminen ei ylitä omia rajoja eikä satu. Ja aikuinen on turvallisen matkan päässä.
E- kirjaimesta suunniteltiin omat värimallit ja niiden pohjalta rakennettiin multilinkeillä omat kirjaimet. Tikuilla rakenneltiin myös mallin mukaan. Olemme oppineet käyttämään isoa näyttöä, ja siitä onkin tullut suosittu piirtämispaikka. Lapset kokeilevat kaikkea ennakkoluulottomasti ja tallentavat piirustuksiaan näytöltä. Siihen on myös mukavaa harjoitella kirjainmuotoja.
Kymppitupaa on tutkittu aamupiirillä kalenterin yhteydessä; " kuinka monta lasta tarvitaan, jotta voidaan näyttää tämän päivän numero?". Kymppilaudan ja nopan kanssa on kisailtu, kuka saa eniten kymppinippuja ja kuinka monta ykköstä laudalle vielä jää?
Tänään aloitimme numerotarinoiden kuuntelemisen eli laskemme unifix- palikoita apuna käyttäen tarinan sisältämiä lukumääriä.
Ulkona on ollut kivoja yhteisleikkejä, kiinniottaminen ja paon estäminen pääosissa. Lapsista näkee, että tällainen fyysisempi leikkikin on mieluinen, kun kiinnipitäminen ei ylitä omia rajoja eikä satu. Ja aikuinen on turvallisen matkan päässä.
Veden kiertokulku
Tällä viikolla mietittiin veden kiertokulkua maapallolla. Ajatella että muinaiset dinosaurukset ovat juoneet samaa vettä kuin me nyt! Hyvin lapset keksivät kuinka meistä ihmisistä poistuu vettä; pissaamalla, suusta ( kokeiltiin peilin kansa) ja päästä ( tukka märkänä). Laitettiin vettä kokeeksi minigrip- pussiin, mutta aurinko ei enää lämmittänyt ikkunan läpi joten höyrystymistä ei ole vielä tapahtunut. Pitäisikö lämmittää föönillä?
Luontotuvalla saimme nauttia happirikkaasta ilmasta sateen päätteeksi. Niin lämmintä oli, että hanskat tippuivat pikkuhiljaa maahan. Puunkuoren alta löytyi edelleen valkoisia toukkia, lahopuusta irtosi ihanasti laatikollinen "nöyhtöpossua". Käpylehmät saivat oman kodin. Joku muisti että meidänhän pitää tarkistaa se omenakätkö! Haettiin lapio ja heti löytyi mätiä omenanraatoja, mutta mitäpä niistä kun samalla kuopaisulla löytyi ihania luikertelevia kastematoja...
Perjantaina tehtiin vielä retki padolle, ja ihmeteltiin kuinka ihminen on vettäkin vanginnut.
Luontotuvalla saimme nauttia happirikkaasta ilmasta sateen päätteeksi. Niin lämmintä oli, että hanskat tippuivat pikkuhiljaa maahan. Puunkuoren alta löytyi edelleen valkoisia toukkia, lahopuusta irtosi ihanasti laatikollinen "nöyhtöpossua". Käpylehmät saivat oman kodin. Joku muisti että meidänhän pitää tarkistaa se omenakätkö! Haettiin lapio ja heti löytyi mätiä omenanraatoja, mutta mitäpä niistä kun samalla kuopaisulla löytyi ihania luikertelevia kastematoja...
Perjantaina tehtiin vielä retki padolle, ja ihmeteltiin kuinka ihminen on vettäkin vanginnut.
Kavereiden kanssa oppii kaikenlaista
Eskarissa on toimeliasta porukkaa. Tämän syksyn hittejä ovat olleet hamahelmet ja värityskuvat, askartelu ja ruusujen muovailu,lautapelit, legot ja logicot. Aina kun yksi innostuu, hän vetää mukanaan useamman kaverin. Välillä aikuisen täytyy ohjata pois tutusta ja turvallisesta, jotta jokainen saisi kokemuksia uusista asioista. Ympäristöä muokkaamalla monesta asiasta innostutaan uudella tavalla.
Omenamatikkaa syksyllä kerran
Luontotuvan kioskilla olemme laskeskelleet pipareiden ja mehumukien hintoja, mutta tiesittekö että omenoitakin voi käyttää laskemiseen? Mitä saadaan, jos omena puolitetaan? Jos puolikkaat puolitetaan? Jos nekin puolitetaan?
Aika maukasta matikkaa, eikä ihan helppoa...mutta kivaa oli.
Lopuksi hautasimme omenat maahan, täytyy jossain vaiheessa tutkia mitä niille on tapahtunut?
Aika maukasta matikkaa, eikä ihan helppoa...mutta kivaa oli.
Lopuksi hautasimme omenat maahan, täytyy jossain vaiheessa tutkia mitä niille on tapahtunut?
Kaarnalaivojen vesillelasku
Tänään pohdiskelimme syksyn säätä; mitä erilaiset säämerkit tarkoittavat ja kuinka lämpötilaa voi mitata ja merkitä?
Lähdimme luontotuvalle porkkanat ja piparit repussa, siellä kaivoimme varastosta pussillisen kaarnan palasia ja oranssit perunankuorimaveitset. Ne muistuttivat kyllä porkkanoita! Jokainen valitsi mieleisensä kaarnan, ja alkoi vuolla sitä veneen muotoon. Selvisimme yhdellä haaverilla...pienellä...
Masto pystyyn ja ruskalehdestä purjeet, ja kaarnalaiva oli valmis. Mars joelle laivojen laskuun!
Aika vekkuleita olivat laivat, pyrkivät rantaan vaikka keskellä jokea kävi kova virtaus. Muutama kääntyi jopa sukellusveneeksi, mutta kun aikuinen työnsi niitä lempeästi karahkalla keskemmälle virtaa, niin johan rohkaistuivat! Kannustimme rannalla.
Lopuksi otimme joesta vettä ja mittasimme veden lämpötilan: 11 astetta. Siis plussaa. Nollan yläpuolella.
Lähdimme luontotuvalle porkkanat ja piparit repussa, siellä kaivoimme varastosta pussillisen kaarnan palasia ja oranssit perunankuorimaveitset. Ne muistuttivat kyllä porkkanoita! Jokainen valitsi mieleisensä kaarnan, ja alkoi vuolla sitä veneen muotoon. Selvisimme yhdellä haaverilla...pienellä...
Masto pystyyn ja ruskalehdestä purjeet, ja kaarnalaiva oli valmis. Mars joelle laivojen laskuun!
Aika vekkuleita olivat laivat, pyrkivät rantaan vaikka keskellä jokea kävi kova virtaus. Muutama kääntyi jopa sukellusveneeksi, mutta kun aikuinen työnsi niitä lempeästi karahkalla keskemmälle virtaa, niin johan rohkaistuivat! Kannustimme rannalla.
Lopuksi otimme joesta vettä ja mittasimme veden lämpötilan: 11 astetta. Siis plussaa. Nollan yläpuolella.
Mustikkamaalausta
Laavulta kerätyistä mustikoista saimme mainiota väriä; eikun liiskaamaan! Haarukka toimi siinä hyvin. Totesimme kyllä että mikrossa käytetyistä marjoista irtosi paremmin mehua.
Maalasimme paperit mustikkamehumössöllä, ja sitten teimme happo- emäs- taikoja: kokeilimme mitä mustikan värille tapahtuu, jos sen päälle sivelee sitruunanmehua...tai etikkaa...tai soodavesiliuosta? WAU!
Maalasimme paperit mustikkamehumössöllä, ja sitten teimme happo- emäs- taikoja: kokeilimme mitä mustikan värille tapahtuu, jos sen päälle sivelee sitruunanmehua...tai etikkaa...tai soodavesiliuosta? WAU!
Siemensalapoliisit syksyä ihailemassa
Eräänä kauniin syksyisenä päivänä Luontotuvalla päätimme etsiä kasveista uinuvia siemeniä. Pelto oli juuri puitu, ja isot lintuparvet touhusivat pellolla samoissa hommissa...tai melkein; me ei sentään syöty siemeniä eikä jyviä. Mutta kaikenlaisia siemeniä löytyi, ja laitoimme ne multaan. Kenties niistä vaikka jotain kasvaa?
Lopuksi pääsimme jälleen ostoksille Luontotuvan "kioskiin". Paljonko maksaakaan yhteensä, jos pipari maksaa 3 euroa ja mehu 4 euroa? Siinäpä eskarilaiselle pohdittavaa ja laskettavaa...
Lopuksi pääsimme jälleen ostoksille Luontotuvan "kioskiin". Paljonko maksaakaan yhteensä, jos pipari maksaa 3 euroa ja mehu 4 euroa? Siinäpä eskarilaiselle pohdittavaa ja laskettavaa...
Ruskan värejä etsimässä
Olipa oikein ilo kuunnella aamulla sateen kohinaa!
Merikotkat hieman epäröivät, että voikohan sateella mennä edes ulos? Mutta sehän on sää parhaasta päästä: lätäköitä, hapekasta ilmaa ja kenties etanoita ja kastematoja...Katsottiin sadetutkan kulkua ja puettiin rivakasti sadevaatteet ja saappaat.
Eskaritehtävänä oli etsiä maasta mahdollisimman erimuotoisia ja mahdollisimman värikkäitä puunlehtiä. Kiertelimme hiekkakentällä, päiväkodin pihalla ja lopuksi suunnistimme Luontotuvalle. Sieltä löytyi vielä monen monta erilaista puuta, ja tammen latvasta vieläpä kaksi vihreää tammenterhoa. Näistä Tomelia tykkää! " Ja ehkä minun äitikin", tuumasi eräs luonnontutkija. Päätettiin äitiäkin ilahduttaa.
Eskarissa tutkimme hieman lehtiä ja vertasimme lehtiruotia ja verisuonistoa; niissä on paljon yhteistä Lehtivihreä oli jo monesta lehdestä paennut.
Asettelimme lehtiä paperin alle ylösalaisin, hankasimme vahaväreillä ja sitten syksyn taidemaalarit pääsivät vesiväreillä vauhtiin. Kauniita tuli!
Merikotkat hieman epäröivät, että voikohan sateella mennä edes ulos? Mutta sehän on sää parhaasta päästä: lätäköitä, hapekasta ilmaa ja kenties etanoita ja kastematoja...Katsottiin sadetutkan kulkua ja puettiin rivakasti sadevaatteet ja saappaat.
Eskaritehtävänä oli etsiä maasta mahdollisimman erimuotoisia ja mahdollisimman värikkäitä puunlehtiä. Kiertelimme hiekkakentällä, päiväkodin pihalla ja lopuksi suunnistimme Luontotuvalle. Sieltä löytyi vielä monen monta erilaista puuta, ja tammen latvasta vieläpä kaksi vihreää tammenterhoa. Näistä Tomelia tykkää! " Ja ehkä minun äitikin", tuumasi eräs luonnontutkija. Päätettiin äitiäkin ilahduttaa.
Eskarissa tutkimme hieman lehtiä ja vertasimme lehtiruotia ja verisuonistoa; niissä on paljon yhteistä Lehtivihreä oli jo monesta lehdestä paennut.
Asettelimme lehtiä paperin alle ylösalaisin, hankasimme vahaväreillä ja sitten syksyn taidemaalarit pääsivät vesiväreillä vauhtiin. Kauniita tuli!
