Aurinkoisena kevätpäivänä (yöpakkasen jälkeen) suunnistimme porukalla Luontotuvalle tekemään havaintoja lumesta ja mittasimme myös lumen syvyyttä. Eräs havaintomme oli, että lumi ei maistunut edelleenkään pahalta...joidenkin mielestä...
Ja lumihankihan voi olla suunnattoman suuri paperi, auringon kanssa voi leikkiä varjohippaa, hankiaiset houkuttavat juoksemaan ja kierimään. Auringonvalo sai vesivärit loistamaan, ja varastoon laittamamme vesi oli jäätynyt kauniiksi timanteiksi. Luontotuvan seinä tuntui poskea vasten tosi lämpimältä.