Vaka vanha Väinämöinen, soittaja iänikuinen, soitti tänään kanneltansa, loitsujansa liekutti. Elias Lönnrotinkin tapasimme.

Eli tänään pääsimme Kalevalan kankahille ja Pohjan perukoille maailman syntyä ja Sammon ryöstöä ihmettelemään. Nukketeatterin muodossa sen esittivät tietenkin Susku, mutta myös karvaturri-ystävämme: Tauno oli Väinämöinen, Risto Rusakkojänis oli Sampsa Pellervoinen, joka kylvi puut ja varmisti kaikenlaisen kasvun. Kaarina Kettula oli Pohjan akka harvahammas, Louhi Pohjolanemäntä. Kyösti esitti Louhen tytärtä, Pohjantyttiä. Isä Kalevi oli Seppä Ilmarinen, Sammon takoja. Uinu oli Ikiturso merihirviö ( kyllä meitä nauratti). Vanha susi yksikorvainen oli kaverinsa kanssa Louhen vartijana. Lisäksi näytelmässä esiintyi Ilmatar, ilmojen tyttö
Alkumerestä tarina alkoi, ja moninaisten vaiheiden kautta päädyimme siihen, kun Sampo upposi mereen ja jatkaa siellä suolan jauhamista.
Pääsimme kurkistamaan Sammon sisälle, ja sieltä löytyi kultakirjaimia ja kultarahoja! Kyllä olisi Louhelle kelvannut!