Lue kappaleet 7 ja 8 ja täydennä puuttuvat sanat.

Äänen syntyyn tarvitaan . Kun ääniraudan värähtelevä osa liikkuu kohti ilman rakenneosasia, ilma puristuu ja . Liike vastakkaiseen suuntaan saa ilman harvenemaan.

Ilmaan syntyvät tihentymien ja harventumien välillä on , joka saa ilman rakenneosaset värähtelemään. leviää kaikkiin suuntiin aaltoliikkeenä. on väliaineessa etenevää värähtelyä, joka kuljettaa mukanaan . Sähkömagneettinen aaltoliike etenee ilman väliainetta. Värähtelevään äänirautaan varastoitunutta energiaa siirtyy ympäristöön.

Ääni tarvitsee edetäkseen . Väliaine on aaltoliikkeen, kuten äänen, etenemiseen tarvittava aine. Yleensä väliaineena toimii , mutta ääni etenee myös esimerkiksi vedessä, puussa tai metallissa. Koska aineiden rakenteet ovat erilaiset, myös äänen on eri aineissa erilainen. ääni ei kulje, koska siellä ei ole ääniaaltoja välittäviä rakenneosasia.

Ilmassa äänen nopeus on noin metriä sekunnissa, eli ääni etenee matkan noin kolmessa sekunnissa. Tätä tietoa voidaan käyttää esimerkiksi määritettäessä salamaniskun etäisyyttä. Jos jyrähdys kuuluu vaikkapa 6 sekuntia salaman välähdyksestä, salaman iskukohta on noin valinnan teksti:t=]] kilometrin päässä.

Matalassa äänessä värähtelyn on pieni, muutamia kymmeniä tai satoja hertsejä. Korkeassa äänessä värähtely puolestaan tapahtuu suurella taajuudella. Esimerkiksi heinäsirkan sirityksessä syntyvän korkean äänen taajuus on yli 15 000 Hz. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdessä tapahtuu yli 15 000 värähdystä.

Ihmisen kuuloalue ulottuu taajuusalueelle 20-
200Hz
2000Hz
20 000Hz
200 000Hz

Äänen kuvaa ääniaaltojen sisältämää energiaa, ja sen yksikkö on (1 dB). Mitä voimakkaampi ääni on, sitä enemmän se kuljettaa mukanaan ja sitä voimakkaamman kuuloaistimuksen se aiheuttaa. Äänen voimakkuus ei riipu äänen taajuudesta. Voimakas ääni voi olla niin korkea kuin matalakin.

Ihmiskorva pystyy erottamaan hyvinkin heikkoja ääniä, jos niiden taajuus on korvalle sopiva. on pienin äänen voimakkuus, jonka ihminen pystyy kuulemaan. Puheen taajuusalueella kuulokynnys on alle dB. Äänen voimakkuutta, jossa ääni tuottaa korvassa kipua, sanotaan . Normaalitaajuisilla äänillä kipuraja on noin dB.

Häiritsevää, epämiellyttävää tai terveydelle vaarallista ääntä kutsutaan
taajuudeksi
desibeliksi
värähtelyksi
meluksi

Liian voimakkaat äänet voivat vaurioittaa pysyvästi. Äänenvoimakkuus ei saisi missään tilanteessa nousta liian korkeaksi. Tämä on erityisen tärkeää, kun kuuntelet . Kuulokkeilla kuunneltaessa äänenvoimakkuus kannattaa asettaa riittävän pieneksi. Konserteissa on hyvä olla riittävän kaukana kaiuttimista tai käyttää .

Joillakin työpaikoilla melu on ongelma. Mitä enemmän melua työpaikalla on, sitä paremmin siltä on suojauduttava. Jo 80 dB:n rajan ylittyessä työntekijälle on annettava mahdollisuus käyttää kuulosuojaimia. Jos melu ylittää dB, työntekijöiden on käytettävä kuulosuojaimia.

Kun huudat tyhjässä liikuntasalissa tai kallioseinämän lähellä, äänesi palaa hetken päästä takaisin. Tällainen heijastunut ääni on nimeltään . Ääni heijastuu kovasta ja sileästä pinnasta paremmin kuin huokoisesta ja epätasaisesta pinnasta, koska suuri osa äänen sisältämästä imeytyy huokoiseen pintaan. pinta taas heijastaa äänen moneen eri suuntaan.

Konserttisalien suunnittelijan on tiedettävä tarkkaan, millaisia pintoja ja kalustuksia salissa on käytettävä. Jälkikaiun on oltava juuri sopiva, jotta se tuottaa miellyttävän musiikkinautinnon. Tällaista äänen hallittua käyttöä tutkivaa fysiikan haaraa sanotaan . Akustiikkaa hyödynnetään esimerkiksi konserttisaleja suunniteltaessa.

on ilmiö, jossa värähtelijä saa toisen esineen värähtelemään voimakkaasti tietyllä taajuudella eli esineen . Ominaistaajuus eli ominaisvärähtelytaajuus on kappaleelle ominainen taajuus, jolla se värähtelee helpoimmin. Kappale alkaa värähdellä voimakkaasti eli resonoida, jos sen lähellä on tällä taajuudella oleva värähtelijä. Antaessasi kaverillesi vauhtia keinussa tyrkkäät keinua, kun se on menossa sinusta poispäin. Tällöin keinun vauhti kasvaa, mutta sen taajuus pysyy samana.

Internetissä on useita videoita, joissa rikotaan äänen avulla. Viinilasin hajoaminen äänen vaikutuksesta johtuu resonanssista. Kun äänen on täsmälleen sama kuin viinilasin ominaistaajuus, lasin värähtely voimistuu ja lopulta lasi hajoaa.

Vaikka kitarasta ja klarinetista soitetaan sama sävel, esimerkiksi A, ne eivät kuulosta samalta, koska niiden on erilainen. Sointiväri koostuu useista eri taajuuksista, ja sen monikerroista eli yläsävelistä. Erilaiset yläsävelten yhdistelmät tuottavat soittimille ominaiset sointivärit.