Suomen maahanmuutto- ja maastamuuttohistorian pääpiirteitä

  • Usein Suomesta ajatellaan, että se on ollut aina verrattain monokulttuurinen maa, eli että Suomen väestö on ollut yhtä kansaa ja että ulkopuolisia vaikutteita ja muualta tulleita on ollut vain vähän. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan Suomen väestö on alun perinkin sekoittunut eri suunnista nykyisen Suomen alueelle tulleista ihmisistä. Suuri vaikutus väestön koostumukselle ja liikkeille oli sillä, että Suomi kuului ensin Ruotsin ja myöhemmin Venäjän valtakuntaan.
Vanhat vähemmistöt
  • Saamelaiset ovat EU:n alueella ainoa alkuperäiskansa, ja heitä asuu Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa sekä Kuolan niemimaalla.
  • Monet Suomen niin sanotuista vanhoista vähemmistöistä ovat syntyneet maahanmuuton seurauksena. Vanhoja vähemmistöjä ovat saamelaisten lisäksi suomenruotsalaiset, romanit, juutalaiset, tataarit ja vanhavenäläiset.
Maahanmuuttajat Suomea teollistamassa
  • Kun Suomi alkoi 1800-luvun lopulla teollistua, se tapahtui pitkälti muualta tulleiden voimin. Monet tunnetut teollisuus- ja kauppasuvut tulivat tänne Keski-Euroopasta, vaikka nykyään miellämme nämä firmat perisuomalaisiksi. James Finlayson oli skotlantilainen, Karl Fazer ja hänen veljensä Edvard Fazer (Fazerin musiikkiliikkeen perustaja) olivat sveitsiläistaustaisia. Sinebrychoffin suku tuli Venäjältä, G.F. Stockmann oli saksalainen, kuten myös Gustav Paulig ja J. F. Hackman.
Suomalaisia lähtee maailmalle
  • Suomalaisia lähti 1800-luvun lopulla suurin joukoin Pohjois-Amerikkaan. Sinne matkusti tuolloin noin 300 000 suomalaista, jotka asettuivat asumaan Kanadaan tai Yhdysvaltoihin.
  • Myös Venäjälle on eri aikakausina muuttanut huomattava määrä suomalaisia.
Muuttoliike 1900-luvun alusta lähtien
  • Ensimmäiset suuret modernin ajan väestönsiirtymiset Suomen alueelle tapahtuivat 1905 Viipurissa ja 1920-luvulla mm. Terijoella. Lisäksi toisen maailmansodan seurauksena Suomeen siirtyi suuri joukko inkeriläisiä ja monien muiden maiden kansalaisia ainakin väliaikaisesti, puhumattakaan siirtokarjalaisista eli evakoista. Siirtokarjalaisten asuttaminen oli valtava projekti sodista toipuvalle maalle.
  • Sotien jälkeen maahanmuutto väheni ja suomalaisia muutti ulkomaille enemmän kuin ulkomaalaisia Suomeen. Suomalaisia lähti varsinkin Ruotsiin töihin ja paremman elämän toivossa. Vilkkaimpina vuosina 1960- ja 70-luvuilla Ruotsiin lähti kymmeniätuhansia suomalaisia vuodessa.
  • Sillä aikaa kun muualla Euroopassa podettiin työvoimapulaa ja sen seurauksena moneen Euroopan maahan syntyi suuria siirtolaisväestöjä, Suomi pysyi kohtaisen suljettuna.
  • Humanitaarisen maahanmuuton osuus esimerkiksi Pohjoismaihin suuntautuvasta muuttoliikkeestä kasvoi 1970- ja 80-luvulla eri maissa, mm. Libanonissa ja Chilessä käynnissä olleiden sotien ja kriisien vuoksi. Suomeen saapui tuolloin vajaa parisataa chileläistä ja muutama tuhat vietnamilaista venepakolaista.
Suomeen muuttaa lisää väkeä ja suomalaisia muuttaa maailmalle
  • Vasta Neuvostoliiton hajoaminen, Somalian kriisi ja Jugoslavian hajoamissodat toivat Suomeen suuremman määrän pakolaisia ja muita maahanmuuttajia 1990-luvun taitteessa ja sen jälkeen.
  • Suomeen muutti 1990-luvusta alkaen Venäjältä myös inkeriläisiä paluumuuttajia, jotka polveutuivat 1600-luvulla Luoteis-Venäjälle muuttaneesta suomensukuisesta väestöstä.
  • Vuoden 2004 EU:n itälaajentuminen toi moniin Euroopan maihin väkeä mm. Puolasta ja Liettuasta vapaan liikkuvuuden ja työperusteisen maahanmuuton nimissä.
  • Nykyään maahanmuuttoperusteet ovat yhä moninaisemmat: Suomeen muutetaan perhesyistä, opiskelemaan, EU:n vapaan liikkuvuuden mahdollistamina, töihin ja pakolaisena.
  • Myös monet suomalaiset muuttavat Suomesta maailmalle vuosittain eri syistä. Esimerkiksi maastamuutto EU-maihin on suurentunut kuusi vuotta peräkkäin. Suomesta muutti vuonna 2015 EU-maihin 11 806 henkeä ja maastamuutto onkin ollut jo pidempään 10 000 henkilön luokkaa vuosittain.
  • Suomalaiset muuttavat ulkomaille töihin, opiskelemaan, puolison luo tai eläkepäiviä viettämään. Suosituimmat maat vuonna 2015 olivat Ruotsi, Britannia, Yhdysvallat, Saksa ja Espanja.
LINKKEJÄ JA LÄHTEITÄ
Tiedätkö mistä suomalaiset ovat kotoisin?
Iltalehden artikkeli siitä, että Suomessa on aina ollut väkeä eri suunnista ja maahan- ja maastamuutto on muokannut merkittävästi Suomen väestöä.
Faktabaari-sivuston artikkeli Suomen maahanmuuton historiasta
Kirjoittajana tutkija Antero Leitzinger, VTT, Maahanmuuttovirasto. Hyvä tiivis katsaus eri aikojen muuttoliikkeisiin.
Nyky-Suomea ei olisi ilman muuttoliikkeitä, Tuomas Martikaisen blogikirjoitus
Suomen Pakolaisavun blogi Maahanmuutosta
Martikainen, Tuomas (2011), Suomi remix. Helsinki: Like-kustannus.
Suomalaissiirtolaisuus Amerikassa, kiinnostava pp-esitys
Laatinut Jouni Korkiasaari 2017, Suomen siirtolaisinstituutti
Maahanmuuton historiaa Suomessa, pp-esitys, hyvä yleiskuva
Jouni Korkiasaari, Suomen siirtolaisinstituutti 2017
Maastamuutto Suomesta nykyään
Yle-artikkeli, kirjoittanut Anne Orjala 2016

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä