Lisää laatua Lakeuden lukioihin -hanke (4L)

4L-hankkeen ydinkohtia

  • Lisää laatua Lakeuden lukioihin -hanke pyrkii lukuvuoden 2023-2024 aikana rakentamaan opetusviranomaisten edellyttämän laatustrategian kuuteen eteläpohjalaiseen lukioon.
  • Hankkeessa ovat mukana Härmän, Kauhavan, Alajärven, Vimpelin, Evijärven ja Lappajärven lukiot
  • Vuoden projekti on saanut valtion eritysavustusta lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman edistämiseen kaikkiaan 82750 euroa. Tästä OPH:n myöntämää avustusta on 74 475 € (90%) ja kuuden lukion omarahoitusosuutta 8275€ (10%).
  • Hanketta koordinoi Kauhavan lukio. Muut lukiot toimivat hankkeessa verkostokumppaneina.
  • 4L:ään palkataan avustuksella ns. laatukoordinaattori. Tehtävä on parhaillaan haettavana. Hakuaika päättyy 8.5.2023 klo 12.
  • Laatukoordinaattori vastaa hankkeen tavoitteiden toteuttamisesta ja on yhteistyössä oppilaitosten kanssa rakentamassa laatukriteereitä ja laatutyön malleja pilotoitavaksi.
  • Lukioiden opettajakunta jaetaan aineryhmiin, joissa laatukriteerejä laaditaan hankekoordinaattorin ja tutoropettajien tukemana.
  • Jokainen lukio valitsee ainakin yhden tutoropettajan, joka johtaa aineryhmätyöskentelyä. Tutoropettajille maksetaan hanketyöstä asiallinen kunnon korvaus kuukausittain.
  • Hanke pähkinänkuoressa:


1) Lukiot laativat laatukriteerit ja mallimittarit yhteiselle ja pilotoitavalle laatustrategialle. Hankkeesta saaduista tuloksista ja parhaista käytänteistä informoidaan eteläpohjalaista Opinlakeus-verkostoa, jonka kautta laatustrategian käytänteet voidaan levittää maakunnan muille toisen asteen oppilaitoksille. Laatutyöskentelyä arvioivat lukioiden opettajat, opiskelijat, opiskeluhuoltoryhmät ja koulutuslautakunnat.

2) Laatustrategiassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin lukio-opiskelijoihin, joilla on merkittäviä ongelmia opinnoissaan. Tarkoitus on kartoittaa heidän oppimisen esteitään, lisätä heidän onnistumisen ja osallisuuden kokemuksiaan ja antaa välineitä opintosuoritusten parantamiseen. Opiskelun seurantaa ja systematiikkaa kehitetään opiskelijan päiväkirjalla, johon kirjataan esimerkiksi palautettavat kirjalliset työt ja uusintakokeet. Lukiot mahdollistavat työjärjestyksissään samanaikaisen tukiopetuksen oppiaineissa.

3) Verkoston lukiot valitsevat tutoropettajat lisäämään kollegiaalista yhteistyötä, kehittämään aineryhmien pedagogiikkaa ja digitalisaatiota sekä kannustamaan kokeiluihin. Laatustrategiatyötä koordinoi hanketyöntekijä, joka vetää aineryhmätyöskentelyä mm. OVTES-työpäivissä. Laatutyöta arvioidaan jatkossa lukioiden laadun tarkastelupäivillä kouluyhteisöjen ja lautakuntien toimesta.

Lukion laatustrategian merkitys ja laatutekijät

Lukion laatustrategia (lyhyt tiivistelmä/ JS

Laatustrategia toimii koulutuksen järjestäjän tukena laadun ja laadunhallinnan kehittämisessä. Lukiokoulutuksen järjestäjä vastaa laatustrategian toimeenpanosta ja toteuttamisen tavoista lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden määrittämässä viitekehyksessä ja alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Paikallinen laatutyö kiinnittyy jo tehtyyn laatutyöhön ja toimintaa ohjaaviin dokumentteihin.

Lukiokoulutuksen laatustrategia rakentuu neljälle laatutekijälle, jotka ovat:

1. Laadukas oppiminen,

  • Kelpoisten opettajien ja ohjaajien riittävä ja oikea-aikainen oppimisprosessin tuki ja opintojen ohjaus luovat perustan lukion
    yleisten ja oppiaineisiin liittyvien osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Laadukkaan oppimisen edellytys on ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja tarvittavaa täydennyskoulutusta saava henkilöstö
  • Korkeatasoinen opetus ja monipuoliset oppimisympäristöt
  • opiskelutaidot, eli kyky prosessoida
    opiskeltavaa ainesta syvällisesti ja käyttää kulloiseenkin tehtävään tai asiakokonaisuuteen
    sopivia ja oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisia oppimisstrategioita
  • Arvioinnissa hyödynnetään monipuolisia arviointimenetelmiä.
  • erilaisia mahdollisuuksia ja tapoja osoittaa oppimistaan ja osaamistaan sekä saada palautetta opiskelustaan opintojakson aikana
  • oikeus saada erityisopetusta ja muuta tukea oppimiseensa yksilöllisten tarpeidensa mukaan, jos hänellä on esimerkiksi kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi haasteita opinnoissaan
  • ohjaussuunnitelma – ohjausta antaa koko henkilöstö
  • opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman)

2. Hyvinvointi ja osallisuus

  • toimivat opiskeluhuollon palvelut. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää
    toimintaa yhteisössä
  • liikunnallisen elämäntavan edistäminen
  • yhteisöllinen opiskeluhuolto
  • yksilökohtainen opiskeluhuolto
  • oikea-aikainen ja opiskelijan tarpeisiin vastaava ohjaus ja oppimisen tuki
  • Yhteisöllisyyttä vahvistetaan eikä kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia tai syrjintää hyväksytä, vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan
  • lukion toiminta opiskelijalähtöistä
  • Vaikuttamismahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti ja säännöllisesti
  • opiskelijakunta
  • henkilöstön monipuolinen osallistuminen ja vaikuttaminen

 3. Kehittyvä toimintakulttuuri

  • Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa
  • ajantasainen ja luotettava tietoperustan ja tiedolla johtamine
  • verkostot ja yhteistyö
  • toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja palaute
  • edistetään kieli-, katsomus- ja kulttuuritietoisen toimintakulttuurin tunnustamista ja tunnistamista
  • toimintakulttuuri vahvistaa myönteistä asennetta oppimiseen

 4. Lukiokoulutuksen saavutettavuus.

  • jokaisella nuorella ja aikuisella on yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti toisen asteen yleissivistävää koulutusta sekä kehittää itseään sosioekonomisten tai muiden tekijöiden sitä estämättä
  • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus voi osaltaan vahvistaa lukiokoulutuksen saavutettavuutta
  • digitalisaatio ja yhteistyö
  • Koulutuksen järjestäjien yhteistyö ja digitaalisuuden hyödyntäminen vastaavat lukiokoulutuksen alueellisen saatavuuden haasteisiin.

 

Esimerkkejä
Koulutuksen järjestäjä määrittää omat seurattavat laatutekijät ja indikaattorit. Laatutekijät voidaan nähdä eräänlaisina laatukriteereinä ja niiden tarkasteluun voidaan koota sekä laadullisia että määrällisiä kuvauksia alla mainituista osa-alueista. Koulutuksen järjestäjä rastittaa kohdat niiden valmiusasteen mukaan seuraavaa asteikkoa käyttäen:

Laatutekijä Puuttuva taso Alkava taso Kehittyvä taso Edistynyt taso Huomioita

Laatustrategian teossa tarvittavia taustatietoja:

  • opiskelijamäärien ja ylioppilasmäärien kehitys (aloittavat opiskelijat, lukuaineiden keskiarvo-/pisteraja lukioon pääsemiseksi, opinnot päättävät opiskelijat)
  • henkilöstön rakenne (rehtori(t), kielten opettajat, luonnontieteiden ja matematiikan opettajat, taito- ja taideaineiden opettajat, reaaliaineiden opettajat, tuntiopettajat ja muut opettajat
  • henkilöstön kelpoisuus
  • lukion tiimit ja niiden vastuuvetäjät
  • taloudelliset indikaattorit
  • opiskelijoiden sijoittuminen koulutuksen jälkeen
  • opintojen keskeyttäminen ja läpäisy
  • ylioppilastutkinnot ja -kokeet (osallistujamäärät, ainevalinnat, koetulokset, uusijoiden määrä)
  • Ylioppilastutkintolautakunnan tilastotiedot
  • kansainvälisyys (kansainväliset projektit ja yhteistyö, opiskelijoiden kotikansainvälisyys, kansainvälinen vaihto ja henkilökunnan kansainvälinen vaihto)



Tehtävänanto työryhmille VESO-iltapäivänä 26.4.2023

Kauhavan ja Härmän lukioiden opettajat jakautuvat 4-5 työryhmään. Ne ovat seuraavat:

1. Matemaatikot
2. Kielten opettajat
3. Reaaliryhmä
4. Taito- ja taideaineet
5. Rehtorit ja opot

Kukin ryhmä valitsee laadun osa-alueista (A-E) yhden alakohdan, joka vaatii mielestänne selvää kehittämispanosta. Kirjatkaa perustelunne valitsemallenne kohdalle. Voitte samalla esittää ratkaisua tai osaratkaisua laadun nostamiseksi kyseisessä alakohdassa.

Laadun osa-alueet:

A. Laadukas oppiminen

  • henkilöstön kelpoisuudet, ammatillinen osaaminen ja osallistuminen täydennyskoulutukseen
  • oppimisympäristökuvaukset (LUMA-, reaali-, taito- ja taideaineet, kielet sekä muut) ja eri oppiaineiden väliset yhteistyösuunnitelmat
  • arviointi
  • ylioppilastutkinnon järjestäminen (ml. erityisjärjestelyt) ja opiskelijoiden mahdollisuus niihin valmistautumiseen
  • digitaalisten työkalujen tuki
  • opintojen henkilökohtaistamisen, ohjauksen ja erityisen tuen järjestäminen
  • yhteistyökumppanit ja verkostot (muut koulutuksen järjestäjät ml. korkeakoulut, LUKE-verkosto, lähiyhteisöt, järjestöt, jne.)
  • työ- ja opetussuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen
  • lukiodiplomit
  • suullisen kielitaidon koe
  • puheviestintätaitojen päättökoe


B. Hyvinvointi ja osallisuus

  • kouluterveyskysely
  • lukiolaisbarometri
  • koulun juhlat ja tapahtumat
  • opiskelijakunnan toiminta
  • henkilöstön hyvinvointi (kehityskeskustelut, tyky-päivät, jne.)
  • huoltajien huomioiminen
  • yhteisöllisyyden parantaminen
  • palautejärjestelmät
  • kestävän kehityksen periaatteet

 

C. Kehittyvä toimintakulttuuri

  • toimintakulttuurin periaatteiden kuvaus
  • paikallisten olosuhteiden ja painotusten huomioiminen oppiaineryhmittäin (museot, kirjastot, työelämä, jne.)
  • verkostot ja yhteistyökumppanit (muut koulutuksen järjestäjät ml. korkeakoulut, LUKE-verkosto, lähiyhteisöt, järjestöt, jne.)
  • kansainvälinen yhteistyö
  • toiminnasta kertovien tunnuslukujen määrittely ja dokumentointi
  • osaamisen johtamisen ja jakamisen suunnittelu ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennustaminen
  • kehittämistoiminta ja hankkeet


D. Saavutettava lukiokoulutus

  • opiskelijoiden ja valmistuvien ylioppilaiden määrä (trendikuvaus)
  • opiskelijapaikkamäärä
  • alin keskiarvoraja lukioon pääsemiseksi
  • yhteistyö toisten lukioiden kanssa
  • digitaaliset ratkaisut opetuksen järjestämiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi
  • ratkaisut kielellisten vähemmistöjen koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi
  • esteetön lukiokoulutus, koulumatkat
  • sosiaalisen saavutettavuuden kehittäminen (ulkopuolisuuden, kiusaamisen, väkivallan, rasismin ja syrjinnän ehkäisy)


E. Digitaalinen toimintaympäristö

  • digitaalinen strategia
  • johtamisen väline
  • hallinnon järjestelmät ja opiskelijatiedot
  • digitaaliset opetus- ja opiskelukäytössä olevat laitteet
  • tietoverkot
  • oppimisympäristöt/oppimisalustat
  • sovellukset
  • oppimateriaalit
  • tekijänoikeudet ja lisensointisäännöt
  • yhteistyökumppanien kanssa tehtävän toiminnan kuvaus
  • opintojen tuki ja henkilökohtaistaminen
  • ohjausjärjestelmä
  • digitaalisen ylioppilastutkinnon koejärjestelmä
  • tilastotiedot (mm. Koski)
  • koulutus, täydennyskoulutus ja tukijärjestelmät
    − opiskelijoiden osaaminen
    − henkilöstön täydennyskoulutus
    − johdon täydennyskoulutus
    − tietojärjestelmäosaaminen
    − digitutorjärjestelmä tms. vertaistuki
    − tietotekninen tuki
    − opiskelijoiden digitaalisen tuen muodot ja määrä
    − muuta

 

Laatutekijöihin liittyvien prosessien jatkuvan kehittämisen kautta lukiokoulutusta kehitetään pitkäjänteisesti ja tietoperustaisesti

1. Matemaatikot

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä