Lukion laatustrategia (lyhyt tiivistelmä/ JS

Laatustrategia toimii koulutuksen järjestäjän tukena laadun ja laadunhallinnan kehittämisessä. Lukiokoulutuksen järjestäjä vastaa laatustrategian toimeenpanosta ja toteuttamisen tavoista lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden määrittämässä viitekehyksessä ja alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Paikallinen laatutyö kiinnittyy jo tehtyyn laatutyöhön ja toimintaa ohjaaviin dokumentteihin.

Lukiokoulutuksen laatustrategia rakentuu neljälle laatutekijälle, jotka ovat:

1. Laadukas oppiminen,

• Kelpoisten opettajien ja ohjaajien riittävä ja oikea-aikainen oppimisprosessin tuki ja opintojen ohjaus luovat perustan lukion
  yleisten ja oppiaineisiin liittyvien osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Laadukkaan oppimisen edellytys on ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja tarvittavaa täydennyskoulutusta saava henkilöstö
• Korkeatasoinen opetus ja monipuoliset oppimisympäristöt
• opiskelutaidot, eli kyky prosessoida
  opiskeltavaa ainesta syvällisesti ja käyttää kulloiseenkin tehtävään tai asiakokonaisuuteen
  sopivia ja oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisia oppimisstrategioita
• Arvioinnissa hyödynnetään monipuolisia arviointimenetelmiä.
• erilaisia mahdollisuuksia ja tapoja osoittaa oppimistaan ja osaamistaan sekä saada palautetta opiskelustaan opintojakson aikana
• oikeus saada erityisopetusta ja muuta tukea oppimiseensa yksilöllisten tarpeidensa mukaan, jos hänellä on esimerkiksi kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi haasteita opinnoissaan
• ohjaussuunnitelma – ohjausta antaa koko henkilöstö
• opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman)

2. Hyvinvointi ja osallisuus

• toimivat opiskeluhuollon palvelut. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää
  toimintaa yhteisössä
• liikunnallisen elämäntavan edistäminen
• yhteisöllinen opiskeluhuolto
• yksilökohtainen opiskeluhuolto
• oikea-aikainen ja opiskelijan tarpeisiin vastaava ohjaus ja oppimisen tuki
• Yhteisöllisyyttä vahvistetaan eikä kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia tai syrjintää hyväksytä, vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan
• lukion toiminta opiskelijalähtöistä
• Vaikuttamismahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti ja säännöllisesti
• opiskelijakunta
• henkilöstön monipuolinen osallistuminen ja vaikuttaminen

 3. Kehittyvä toimintakulttuuri

• Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa
• ajantasainen ja luotettava tietoperustan ja tiedolla johtamine
• verkostot ja yhteistyö
• toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja palaute
• edistetään kieli-, katsomus- ja kulttuuritietoisen toimintakulttuurin tunnustamista ja tunnistamista
• toimintakulttuuri vahvistaa myönteistä asennetta oppimiseen

 4. Lukiokoulutuksen saavutettavuus.

• jokaisella nuorella ja aikuisella on yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti toisen asteen yleissivistävää koulutusta sekä kehittää itseään sosioekonomisten tai muiden tekijöiden sitä estämättä
• Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus voi osaltaan vahvistaa lukiokoulutuksen saavutettavuutta
• digitalisaatio ja yhteistyö
• Koulutuksen järjestäjien yhteistyö ja digitaalisuuden hyödyntäminen vastaavat lukiokoulutuksen alueellisen saatavuuden haasteisiin.

 

Esimerkkejä
Koulutuksen järjestäjä määrittää omat seurattavat laatutekijät ja indikaattorit. Laatutekijät voidaan nähdä eräänlaisina laatukriteereinä ja niiden tarkasteluun voidaan koota sekä laadullisia että määrällisiä kuvauksia alla mainituista osa-alueista. Koulutuksen järjestäjä rastittaa kohdat niiden valmiusasteen mukaan seuraavaa asteikkoa käyttäen:

Laatutekijä Puuttuva taso Alkava taso Kehittyvä taso Edistynyt taso Huomioita

Laatustrategian teossa tarvittavia taustatietoja:

• opiskelijamäärien ja ylioppilasmäärien kehitys (aloittavat opiskelijat, lukuaineiden keskiarvo-/pisteraja lukioon pääsemiseksi, opinnot päättävät opiskelijat)
• henkilöstön rakenne (rehtori(t), kielten opettajat, luonnontieteiden ja matematiikan opettajat, taito- ja taideaineiden opettajat, reaaliaineiden opettajat, tuntiopettajat ja muut opettajat
• henkilöstön kelpoisuus
• lukion tiimit ja niiden vastuuvetäjät
• taloudelliset indikaattorit
• opiskelijoiden sijoittuminen koulutuksen jälkeen
• opintojen keskeyttäminen ja läpäisy
• ylioppilastutkinnot ja -kokeet (osallistujamäärät, ainevalinnat, koetulokset, uusijoiden määrä)
• Ylioppilastutkintolautakunnan tilastotiedot
• kansainvälisyys (kansainväliset projektit ja yhteistyö, opiskelijoiden kotikansainvälisyys, kansainvälinen vaihto ja henkilökunnan kansainvälinen vaihto)