Yhteiskuntaoppi

Opettaja

Margit Ylimäki
e-mail: margit.ylimaki@edu.karstula.fi
p. 044 4596539

Ylen politiikkauutiset

Sisäministeri Ohisalo: Avainministerit pikaisesti koolle pohtimaan Vastaamon tietovuotovyyhtiä – "kyseessä on erittäin vakava tietomurto"

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo, että Vastaamon tietomurto on otettava erittäin vakavasti. Hänen mukaansa hallituksen avainministerit kutsutaan pikaisesti kolle asioiden selvittämiseksi ja jatkotoimien suunnittelemiseksi. Ohisalon mukaan tekijät on tärkeä saada nopeasti kiinni kiristysvyyhdin pysäyttämiseksi.

Ohisalo kertoo, että hän on jo ehtinyt ottaa yhteyttä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan.

– Avainministerit tullaan kutsumaan koolle ja keskustelua on jo hieman ehditty käydäkin, Ohisalo kertoo Ylelle.

Ohisalon mukaan sektoriministerit on kutsuttava koolle, koska asioiden selvittämiseksi tarvitaan keskustelua yli eri hallinnonalojen.

– Avainministerien kanssa on keskusteltu, mutta pitää vielä kydä läpi nämä konkreettiset kehittämistoimet, joita ilman muuta tarvitaan.

Ohisalo: Kriisiapua järjestettävä kaikin mahdollisin keinoin

Ohisalon mukaan kyberturvallisuutta koskeva uhka koettelee paitsi suomalaista yhteiskuntaa myös kansainvälisesti.

–Ensinnäkin tämä ei ole ensimmäinen kerta ja se, mikä on varmaa, niin tämä ei myöskään ole viimeinen kerta.

Ohisalon mukaan Suomessa pitää olla enemmän keinoja puuttua tällaiseen uhkaan.

– Tässä pitää toimia nopeasti, koska rikollisetkin löytävät jatkuvasti uusia keinoa hyväksikäyttää yhteiskuntaa ja ihmisiä.

Ohisalon mukaan ministerien välisen neuvonpidon lisäksi myös poliitikkojen ja viranomaisten on keskusteltava keskenään ja katsottava mitä ongelmakohtia tähän tapaukseen ja sen hoitamiseen liittyy.

– Pitää käydä asiat läpi ja katsoa mitä voimme yhdessä tehdä. Tämä on tärkeää, koska voimme joutua näihin tilanteisiin uudelleen, Ohisalo sanoo.

Ohisalo korostaa, että kaikki mitä voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi on tärkeää. Hän nostaa esiin ennen muuta uhrien hädän.

–Heidän hätänsä on akuutti ja heistä tulee huolehtia niin hyvin kuin mahdollista.

Ohisalon mukaan kriisiapua on nyt järjestettävä kaikin mahdollisin keinoin.

–Kukaan heistä ei nyt saa jäädä yksin näiden asioiden kanssa.

Ohisalon mukaan viranomaistahojen ruuhkautuminen tapauksen vuoksi kertoo siitä, että myös tältä osin on selvitettävä miten voidaan asioita hoitaa paremmin jatkossa.

Poliisi kertoi lauantai-iltana, että poliisin sähköinen asiointipalvelu on ruuhkautunut ja tämän vuoksi rikosilmoituksen tekemisessä voi esiintyä häiriöitä. Sähköinen rikosilmoitusjärjestelmä ei ole käytettävissä yöaikaan kello 22.45–6.00. Tässä tilanteessa rikosilmoitus kannattaa tehdä myöhemmin.

Lue lisää:

Vastaamon asiakkaat saavat nyt kiristysviestejä sähköposteihinsa: viesteissä vaaditaan 200–500 euron arvosta bitcoineja – Poliisi: Vaatimuksiin ei tule suostua

F-Securen Hyppönen Vastaamon asiakkaiden kiristämisestä: Kansainvälisestikin poikkeuksellinen tapaus

Vastaamon tietomurto moninkertaisti yhteydenotot Rikosuhripäivystykseen – lisäapua värvätty uhrien auttamiseksi

Analyysi: Vastaamon tietomurto on kuin lento-onnettomuus – hirveä tilanne, josta kaikki voivat oppia jotain(23.10.)

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Lapissa odotetaan nopeasti selkeitä matkustussääntöjä – tilannetta pidetään kestämättömänä

Hallituksen edellinen malli matkustusrajoituksista korona-aikana kaatui perustuslakivaliokunnan täyteen tyrmäykseen, jossa valiokunta edellytti hallitukselta täysin uuden lakiesityksen valmistelua. Uutta mallia on valmisteltu hallituksessa vajaat kaksi viikkoa. Asialla on kiire, tähdentää sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.).

– Tässä mielessä tilanne on aivan surkea, koska nyt on aivan liian pitkään jouduttu odottamaan selkeitä matkustussääntöjä, Lohi toteaa.

Lohi tähdentää, että tilanteesta kärsivät päivä päivältä enemmän Finnair ja matkailuyrittäjät eri puolilla Suomea. Lapin matkailualalle suunnatussa kyselyssä 60 prosenttia yrittäjistä uskoo, että he eivät selviä enää seuraavaan talveen. Puheenjohtaja Lohi tähdentää selkeyttä matkustuslinjauksessa.

– Suomella pitäisi olla omat linjaukset, tai olisi pitänyt jo olla. Niiden pitäisi olla sen tyyppisiä, että jos olet terve, tervetuloa Suomeen ja jos olet sairas jää kotiin.

Terveydenhuollossa hallituksen periaatepäätöstä niin ikään odotetaan, jotta tarvittaviin toimiin voidaan ryhtyä hyvissä ajoin ennen 23. marraskuuta, jolloin tartuntatautilain muutoksen on määrä astua voimaan. Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkärin Markku Broaksen mukaan moniin kysymyksiin on vielä vastaukset saamatta.

– Tilanne on kestämätön. Terveydenhuollon täytyy tietää, kuka esimerkiksi tarkistaa terveystodistukset rajalla. Kuinka ja missä mahdollinen koronatestaus järjestetään? Kuka testit maksaa?

Lentokoneita Helsinki-Vantaan lentokentälläFinnair pystyy lentämään ainoastaan 10 prosenttia lennoistaan tällä hetkellä.Mikko Ahmajärvi / Yle

Matkustusrajoituksista ovat riippuvaisia useat muutkin kuin pienet ja suuret matkailualan yritykset. Esimerkiksi Finnair on ilmoittanut jo aiemmin, että epäselvässä tilanteessa, kun koneita joudutaan pitämään maassa, yhtiön tappiot ovat päivittäin noin kaksi miljoonaa euroa. Yhtiö on ilmoittanut jo mittavista henkilöstövähennyksistä.

– Mitä pidempään ahdinko jatkuu, sitä pitempään palautuminen kestää. Finnair pystyy lentämään nyt noin 10 prosenttia lennoistaan. Jos lennoista voitaisiin palauttaa 30 prosenttia, niin se olisi merkittävä edistys nykytilanteeseen, toteaa Markus Lohi, joka tapaa ensi viikolla Finnairin toimitusjohtaja Topi Mannerin.

Hallituksen esityksiä matkustusrajoitusten linjauksista odotettiin tällä viikolla, mutta julkistaminen siirtyi ainakin ensi viikkoon.

– Täytyy tunnustaa, että tällä asialla olisi nyt kerta kaikkiaan kiire. Matkailuala on odottanut useita viikkoja ja ahdinko syvenee kaikkialla Suomessa, tuskailee Markus Lohi.

Lue myös:

Kansliapäälliköt puolustavat kehnoksi syytettyä lainvalmistelua: "On helpompi olla kriitikko kuin kirjoittaja”

Yli 60 prosenttia Lapin joulusesongin matkoista on peruttu – lumihotellin yrittäjä: "Surkeaa tulee, mutta vielä ei tiedä kuinka surkeaa"

Hallitus viimeistelee matkailun pelisääntöjä: Kolmen päivän matkalle riittäisi testi lähtömaassa, pidemmällä matkalla tehtäisiin toinen Suomessa

Lapin matkailuyrittäjät kaipaavat hallitukselta pikaisesti selkeitä linjauksia matkailun helpottamisesta – Lintilä: Toinen testi voisi olla pikatesti

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Pitäisikö puolueiden sopia yhteiset säännöt kampanjointiin korona-aikana? Useimmat puolueet kannattavat sopimusta, perussuomalaiset sanoo ei

Puolueet olisivat valmiita sopimaan yhteisistä kampanjasäännöistä koronatilanteen takia – perussuomalaisia lukuunottamatta.

Asia on noussut ensin esiin puoluesihteerien välisissä keskusteluissa.

Yle kysyi puoluesihteereiltä, pitäisikö puolueiden sopia keskenään, pahentuneen koronatilanteen vuoksi, ettei toritapahtumia järjestetä toistaiseksi ehdokashankinnassa.

Huhtikuun kuntavaaleihin on aikaa enää puoli vuotta, ja vaalit näkyvät jo vaalitapahtumina eri puolilla Suomea.

Koronasta huolimatta turuilla ja toreilla etsitään kiivaasti kuntavaaliehdokkaita ja kampanjoidaan oman puolueen puolesta.

Samaan aikaan koronatilanne on pahentunut leviämis- ja kiihtymisvaiheeseen osassa Suomea.

SDP ja perussuomalaiset: rajaten ja selvä ei sopimukselle

Demareiden mielestä alueelliset koronaerot tulisi huomioida.

– Emme kannata kategorista tori- tai muiden tapahtumien kieltoa koko maahan, sillä koronatilanne vaihtelee alueittain, sanoo demareiden puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Rönnholm kertoo keskustelleensa asiasta puolueiden kesken.

– Perussuomalaisia lukuunottamatta olisi ollut valmiutta lähteä tekemään yhteisiä sääntöjä. Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista, jos vain osa jättää kaiken järjestämättä, Rönnhom sanoo.

– Alueellinen tilanne huomioiden olen kehottanut omia piirijärjestöjämme etsimään yhteistyötä muiden puolueiden kanssa,

Perussuomalaiset on eri linjoilla.

Puolue ei syty viranomaismääräyksiä tiukemmista kokoontumisohjeista.

– Mielestäni ei ole tarvetta sille, että demokraattista päätöksentekoa edistävää toimintaa kiristettäisiin enemmän kuin esimerkiksi viihdetapahtumia tai muita kokoontumisia, puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo.

Keskusta ja kokoomus: valmius sopimukselle

Keskusta ei suosittele jäsenistölleen yleisötilaisuuksia sisätiloissa, kiihtymis- ja leviämisvaiheen maakunnissa.

– Olisin avoin myös puolueiden yhteiselle linjaukselle, sanoo keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.

Pirkkalaisen mielestä sopimus voisi koskea kaikkia kampanjatilaisuuksia, vähintään kiihtymis- ja leviämisvaiheen maakunnissa.

– En pidä hyväksyttävänä sitä, että poliittista kampanjointia tehtäisiin edes teoriassa suomalaisten terveyttä riskeeraten, Pirkkalainen toteaa.

Kokoomuksen puoluesihteerin Kristiina Kokon mukaan kampanjasopimus kuntavaalien ajaksi ollut esillä puoluesihteerien välillä.

– Koronatilanteen huonontuessa harkitaan myös yhteisten ohjeiden antamista, Kokko sanoo.

Kokon mielestä puolueiden edustajien erilaiset tilaisuudet ja kansalaistapaamiset eri puolilla Suomea ovat paljon suurempi ja moniulotteisempi kokonaisuus kuin ehdokashankintaan liittyvät toritapahtumat.

– Joka tapauksessa voimassaolevia alueellisia viranomaisohjeita on noudatettava. Voi olla lisäksi paikallaan, että puolueet antavat vielä yhteisiäkin ohjeita, Kokko toteaa.

Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP: kyllä sopimukselle

Vihreät on puolueiden koronsopimuksen takana.

– Kannatan yhteisistä pelisäännöistä sopimista puolueiden välillä, sanoo vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen.

– Olemme suositelleet, että kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla yleisötilaisuuksia järjestetään vain ulkoilmassa. Olemme kannustaneet maskien käyttöön kaikissa tapahtumissa, joissa turvavälien pitäminen on hankalaa, Liikanen kertoo.

Vasemmistoliitto on myös sopimisen kannalla.

– Minusta olisi hyvä, että puolueet tekisivät yhteisen linjauksen valtakunnallisella tasolla. Sen tulisi ohjata piirejä ja puolueosastoja, sanoo Vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen.

Koikkalainen pelkää, miten puolueiden koronasopimuksen kävisi juuri paikallistasolla.

– Vasemmistoliiton paikallistaso peruuttaa yleisötilaisuuden, koska puoluetoimistolta saanut sellaisen ohjeen. Samaan aikaan toisen puolueen toimijat pitävät yleisötilaisuuden, on sitten heidän puolueensa linjannut mitä tahansa, Koikkalainen pohtii.

Myös RKP:ssa ajatus yhteisestä sopimuksesta saa kannatusta.

– Kyllä, tämä voisi olla järkevää tässä tilanteessa, toteaa RKP.n puoluesihteeri Fredrik Guseff.

- Mitään yhteisiä sopimuksia siitä, miten kampanjoidaan, ei ole. Mikäli rajoituksia kiristetään, puoluesihteerityöryhmä varmaan päättää yleisistä suosituksista, sanoo Ylelle kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

Missä lähtötilanteessa puolueet suuntaavat ensi kevään kuntavaaleihin? Puoluesihteerit SDP:stä, perussuomalaisista, kokoomuksesta ja keskustasta ovat vieraina A-studiossa ma 26.10. klo 21.00 TV1:llä.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Kansliapäälliköt puolustavat kehnoksi syytettyä lainvalmistelua: "On helpompi olla kriitikko kuin kirjoittaja”

Sanavalinnat ovat olleet kovia, kun lainvalmistelijat ovat saaneet pyyhkeitä korona-ajan rajoitusten läpiviennistä.

Hallituksen esitykset ravintoloiden koronarajoituksista ja Suomeen tulevien matkailijoiden koronatesteistä törmäsivät eduskunnassa perustuslaillisiin ongelmiin. Ravintolarajoitukset piti korjata pika-aikataululla eduskunnassa, ja matkailijoiden testausmallin eduskunnan perustuslakivaliokunta palautti uuteen valmisteluun.

Esityksiä on valmistelu liikenneministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Testausmalli sai oikeusoppineelta jopa tyrmäyksen “kenties epäonnistuneimpana hallituksen esityksenä vuosikymmeniin”. Apulaisprofessori Pauli Rautiainen moitti, että lakiesityksen kohdalla "kaikki meni pieleen".

Miksi nyt syntyy lainsäädäntöä joka törmää perustuslaillisiin ongelmiin?

Lainvalmistelussa on ollut ongelmia ennen koronaakin. Nyt ilmenneitä ongelmia ministeriöiden ylimmät virkamiehet selittävät ennen kaikkea kovalla kiireellä.

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen puolustautuu sillä, että testausmallin valmisteluun ei ollut montaa päivää aikaa.

Pursiainen sanoo myös, että perustuslakivaliokunta teki lausuntonsa pitkälti Pauli Rautiaisen näkemyksen pohjalta.

Muilta lausunnonantajilta tuli kuitenkin Pursiaisen mukaan vähemmänkin kriittisiä kantoja. Tällaisiin oikeudellisiin näkemyksiin ministeriö oli hänen mukaansa tukeutunut.

– Aika paljon helpompi on olla tässä, niin kuin muissakin asioissa kriitikko kuin kirjoittaja, Pursiainen sanoo.

Pursiaisen mukaan nuhteista otetaan kuitenkin opiksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila myöntää, että valmistelijat eivät pysty ennakoimattomasti etenevän tautitilanteen ja kiireen takia tuottamaan sellaista lainsäädännön tasoa, mitä eduskunta edellyttää.

– Se on valitettavaa, hän sanoo.

Varhila lisää, että perustuslakivaliokunta on myös "kehittänyt" matkan varrella kriteereitään ja muuttanut "valtiosääntöoikeudellista rimaa", mitä ei ole osattu ottaa kiireellisessä lainvalmistelussa huomioon.

Varhilan mukaan tämän syksyn lakiongelmien taustalla on ylipäätään se, että poikkeusoloihin tarkoitetun valmiuslain käyttämisestä on haluttu eroon. Varhila huomauttaa, että perustuslakivaliokunta halusi keväällä siirtymistä normaaliajan lainsäädäntöön, jotta eduskunta saisi sille kuuluvan roolin muokata hallituksen esityksiä.

Valmiuslain käytössä ollessa eduskunta saatoi vain hyväksyä tai hylätä hallituksen käyttöönotto- ja soveltamisasetukset.

Mistä lainvalmistelussa tingitään ensimmäisenä, kun jostain on pakko tinkiä?

Varhila kuvaa, että nyt tartuntatautilakiin on tehty muutamassa viikossa muutoksia, jonka kaltaiset olisivat aiemmin vieneet paljon kauemmin.

– Emme pysty myöskään teettämään vaadittavaa lausuntokierrosta, jotta eri asiantuntijat voisivat auttaa meitä valmistelussa.

Myös liikenneministeriön Pursiainen sanoo, että lausuntoaikojen kestosta on pitänyt tinkiä. Hän korostaa, että lausuntokierrokset ovat erittäin tärkeitä lakiesitysten laadun parantamiseksi, ja niissä kolmesta neljään viikkoa on vakioaika.

– Nyt on jouduttu tarjoamaan vajaata viikkoakin, joka on kyllä huono asia, Pursiainen myöntää.

– Lainsäädäntöhankkeet, jotka ennen olisivat vieneet kuukausia, tehdään muutamissa viikoissa.

Miksi ministeriö piti ravintoloiden jakamista kahteen ryhmään niin vaikeana, kun se nyt kuitenkin etenee?

Ravintolarajoitusten takkuisasta etenemisesestä Varhila sanoo, että hänen on vaikeaa ottaa kantaa siihen, miksi ravintolarajoitusten jatkaminen tyssäsi perustuslakiongelmiin eduskunnassa.

Perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt hallitukseen suunnitelmaa jatkaa ravintoloiden aukiolon rajoittamista kesän alusta alkaneella tavalla. Tarkoitus oli jatkaa ravintoloiden aukiolon rajoittamista myös lokakuun lopusta eteenpäin, jolloin nykyisen tilapäisen lain voimassaolo päättyy.

Varhila perustelee, että perustuslakivaliokunnan arvio ravintolarajoituspykäliin ei ollut tiedossa. Syynä on, että eduskunta hyväksyi keväällä ravintoloiden aukioloaikojen ja asiakasmäärän rajoitukset, mutta perustuslakivaliokunta ei tuolloin ehtinyt sanoa viimeistä sanaa rajoitussäädösten muutoksista.

Toukokuussa herätti hämmennystä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan oikeudellinen linjaus rajoituksista poikkesi perustuslakivaliokunnan kirjauksista.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta toteutti tämän viikon alussa perustuslakivaliokunnan vaatimukset nopealla aikataululla niin, että yökerhoille tulee tiukemmat ja ruokaravintoloille sekä kahviloille löyhemmät koronarajoitukset.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ihmetteli tiistaina, että hänelle oli kuvailtu, ettei olisi mahdollista erottaa yökerhojen ja lounasravintoloiden rajoituksia toisistaan.

– Se on vaikeaa edelleenkin, koska lupamenettely kummankin osalta on yhtenäinen. Eli lounasravintola, jossa on anniskeluoikeudet, versus yökerho, jossa on anniskeluoikeudet, Varhila sanoo.

– Nyt täytyy selkeästi käydä yhdessä (ravintoloiden etujärjestön) Maran kanssa läpi, millä tavalla erottelu tehdään. Ja oletettavaa on, että yhä enemmän myös anniskeluravintolat alkavat tarjota myös ruokaa, mikä sinällään ei ole laisinkaan huono asia.

Tajuavatko virkamiehet jo lakiesityksiä kirjoittaessaan, että ne eivät mene läpi?

Tikun nokkaan joutuneiden ministeriöiden kansliapäälliköt sanovat, että kukaan ei tee tahallaan läpimenemätöntä esitystä.

Varhilan mukaan ministeriöt arvioivat aina, millaisia riskejä otetaan, ja virkamiehet aika usein asian tajuavat.

Toinen asia on se, miten saamme ymmärryksen poliittiselle päätöksentekijälle eli hallitukselle siitä, kuinka nopealla aikajänteellä säädöksiä pystytään tekemään, Varhila sanoo.

Pursiaisen mukaan riski on ainakin siitä, että lakiesityksiä joudutaan eduskunnassa muokkaamaan.

– Ei ollenkaan varmuudella olla sitä mieltä, päästäänkö perille asti, mutta mentävä on, Pursiainen kuvaa.

Olisiko valmiuslaki selkeämpi kuin kiireessä tehdyt nykylait?

Oikeustieteilijöiden piiristä on arvosteltu sitäkin, että tartuntatautilain muutoksilla on luotu ”pienoisvalmiuslaki”.

Helsingin Sanomien haastattelussa oikeusprofessorit väläyttivät valmiuslain käyttöönottoa mahdollisena parempana ratkaisuna.

Liikenneministeriön Pursiaista ajatus epäilyttää.

– En ole ihan vakuuttunut siitä, että valmiuslaki, joka ehkä jollakin tavalla vaikuttaa simppeliltä ja selkeältä, lopulta tilannetta muuttaisi.

Hän huomauttaa, että normaaliin lainsäädäntöön verrattuna eduskunnan vaikutusvalta on paljon vähäisempi, kun käyttöönotto- ja soveltamisasetukset joko hylätään tai hyväksytään. Iso kysymys on myös se, onko Suomen nykyisessä korontilanteessa vielä poikkeusolojen tunnusmerkkejä.

Pursiainen sanoo myös, että liikenneministeriön toimialan kohdalla poikkeuslain pykälät eivät olleet voimassa.

– Ei se meidän asioissamme auttaisi.

Lue lisää:

Perustuslakivaliokunta pysäytti ravintolarajoitukset ja vaatii muutoksia – hallituksen esitys rajoittaa liikaa elinkeinovapautta

Sote-valiokunta linjasi: Yökerhoille ja pubeille tiukemmat, ruokaravintoloille ja kahviloille löyhemmät koronarajoitukset – aukioloajat alueen epidemiatilanteen mukaan

Miksi lakiesitys viipyi ja miksi siitä tuli kehno? Virkamies vastaa

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Maailman CO2-päästöt ovat jo lähes samat kuin ennen koronaa – ilmastoasiantuntija Petteri Taalas Ykkösaamun vieraana

Korona hiljensi talouksia, mutta vaikutukset hiilidioksidipäästöihin ovat olleet hetkellisiä.

– Viime kuukausina hiilidioksidipäästöt ovat palanneet lähelle 2019 syksyn tasoa, sanoo Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas.

Eri puolilla maailmaa toteutetut yhteiskuntien sulkemiset pudottivat hiilidioksidin päästöjä tilapäisesti. WMO:n ja Global Carbon Projectin arvion mukaan huhtikuussa havaittiin tilapäisesti 17 prosentin päästöjen pudotus verrattuna 2019 tilanteeseen. Pudotus liittyi liikenteen ja teollisuustuotannon vähenemiseen.

Koko vuoden päästöjen odotetaan putoavan 4–7 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Tästä huolimatta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jatkanut kasvuaan, sillä CO2:n elinikä ilmakehässä on yli 100 vuotta.

Ilmastonmuutos ei ole vaikuttanut pandemiaan

WMO ja WHO järjestivät elokuussa konferenssin, jossa arvioitiin ilmaston ja sään vaikutusta covid-19:n esiintymiseen.

– Useimmilla kausi-influenssoilla on sääriippuvuus, mutta tällaista ei ole löydetty nykyisen pandemian osalta, kertoo Taalas.

Useiden tautien esiintyvyys riippuu sääolosuhteista, ja ilmaston muuttuessa tautien esiintyvyysalueet muuttuvat. Tällaisia ovat esimerkiksi malaria, kolera, dengue-kuume sekä Suomessakin tunnetut punkkien levittämät sairaudet.

Ilmastonmuutoksen ja koronaviruksen torjuntakeinot vaikuttavat eri tavoin

Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen hillintä voidaan toteuttaa varsin pienin muutoksin ihmisten arkielämään ja pienin taloudellisin uhrauksin. Koronaviruksen torjunta on johtanut huomattaviin rajoituksiin arjessa ja merkittävään talouspudotukseen. Toisaalta korona tuottaa lyhytaikaisen shokin, kun taas epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillinnässä johtaisi jopa satoja vuosia kestävään negatiiviseen vaikutukseen maailman talouteen ja ihmisten elinolosuhteisiin.

– Molempien ratkaiseminen on olennaista. Lyhyellä tähtäimellä korona ja sen talousvaikutukset ovat merkittävin asia. Lähivuosikymmenten skaalassa ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin haaste.

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ratkotaan myös ilmastopolitiikan suuntaa

Yhdysvalloissa presidentinvaalikamppailu on tiivistymässä ja ehdokkaiden, Donald Trumpin ja Joe Bidenin, ilmastopolitiikan erot ovat selkeät.

– Trump on julkisesti sanonut, että siellä ei haluta edistää asiaa, mutta valtio siitä huolimatta, erityisesti osavaltiotasolla ja yritystasolla etenee aivan oikeaan suuntaan, Petteri Taalas sanoo.

Biden on puolestaan ilmoittanut laajasta paketista ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Biden on ilmoittanut, että jos hänet valitaan, palataan Pariisin sopimukseen. USA on ollut ilmastoneuvotteluissa edelleenkin mukana.

Kiinan ilmastotavoite "erinomainen tieto, iso haaste Kiinalle"

Petteri Taalas pitää erinomaisena uutisena, että Kiina on puolestaan muutama viikko sitten ilmoittanut maan tavoitteeksi olla vuoteen 2060 mennessä hiilineutraali.

– Tämä on iso haaste Kiinalle, koska Kiinan energiantuotanto pohjautuu hyvin paljon kivihiileen ja heillä on myös valtavan suuri autokanta tällä hetkellä. Se, että Kiina pyrkii tällaiseen tavoitteeseen, on loistava uutinen. Kiina on maailman ykköspäästäjä tällä hetkellä.

Kiinalla on oma intressi ilmastonmuutoksen torjunnassa muun muassa siksi, että ilmastonmuutos on aiheuttamassa Kiinassa merkittävän vesipulan. Taalaksen mukaan hiilivoimaa joudutaan todennäköisesti korvaamaan laajasti ydinvoimalla. Hän pitää Kiinan ilmoittamaa aikataulua, vuotta 2060, täysin realistisena.

– Osa Kiinan hiilivoimaloista on vanhaa teknologiaa, ja niiden korvaaminen on joka tapauksessa järkevä toimenpide. Samoin jos mietitään autokannan uusimista, parissakymmenessä vuodessa autokanta saadaan varsin hyvin uusittua.

Taalas: Suomen hiilineutraalius vaatii nopeita uudistuksia

Ykkösaamun yleisökysymyksen pohjalta Petteri Taalas arvioi, olisiko Suomen hiilineutraalius mahdollista vuoteen 2030 mennessä. Taalas ei pidä hiilineutraaliutta näin nopealla aikataululla, kymmenen vuoden kuluttua, kovin realistisena tavoitteena.

– Voi olla, että tämä ei ole kauhean realistista, suomeksi sanottuna.

Taalaksen mukaan autokanta olisi uudistettava hyvin nopeassa tahdissa. Tavoite vaatii myös energiajärjestelmän muutosta. Muutos olisi huomioitava myös asumisessa sekä lämmityksen että kasvavassa määrin jäähdyttämisen osalta. Taalaksen mukaan olisi ajateltava, mikä on yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta järkevää. Taalas pitää myös hallituksen tavoitetta, hiilineutraaliutta vuonna 2035, äärimmäisen vaativana.

EU:n asettamaa aikaulua, hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, Taalas pitää varsin realistisena.

Ilmastoguru suhtautuu optimistisesti ilmastohaasteesta selviytymiseen

Taalas on optimistinen sen suhteen, että ilmastonmuutoksen haaste kyetään ratkaisemaan. Hänen mukaansa aikaa haasteen ratkaisemiseen on.

– Tähän on tullut kasvavassa määrin valtioita, yksityissektoria ja finanssisektoria mukaan. On syytä olla optimistinen, että tämä ongelma kyetään selättämään ja parhaassa tapauksessa päästään Pariisin sopimuksen 1,5–2 asteen haarukkaan.

Tällä hetkellä koko maailma kamppailee koronavirusta vastaan. Keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaikuttavat ihmisten elämään huomattavasti vähemmän kuin nyt tehnyt koronatoimet, Taalas muistuttaa.

– Keinot, joita tarvitsemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ovat huomattavasti vähemmän dramaattisia kuin ne, joita on tarvittu covidin torjuntaan. Kykenemme varsin pienillä keinoilla ja pienillä taloudellisilla uhrauksilla selättämään ilmastonmuutoksen.

Lue lisää

EU-parlamentti hyväksyi kantansa ilmastolakiin – vaatii vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämistä

Kansainvälinen energiajärjestö: Ilmastotavoitteita ei enää voida saavuttaa ilman valtavaa panostusta hiilidioksidin talteenottoon suoraan tehtaista

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Vainoaminen laajeni parisuhteista someen – Oikeuskäytäntö linjaa nyt, miten laki taipuu somevainon suitsimiseen

Monet viime aikojen suuret sananvapauteen liittyvät oikeusjutut ovat puineet vainoamista, törkeitä kunnianloukkauksia ja verkkohäiriköintiä.

Vihapuheesta niskalenkkiä viime vuosina tiuhaan vääntänyt syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen sanoo, että vainoamiseen liittyvissä oikeusjutuissa tekotapa on muuttunut.

– Vainoaminen on alunperin ollut rikos, joka on liitetty lähisuhderiitoihin ja parisuhteiden purkautumisiin. Sosiaalinen media ja verkko ovat luoneet vainoamisesta tekotavaltaan uudenlaisen rikoksen. Sitä voidaan luonnehtia nettikiusaamiseksi.

Joku voisi luonnehtia vainoamista myös verkkopiinaksi, sillä vainoaminen on tekotavaltaan pitkäaikaista, toistuvaa, ahdistusta aiheuttavaa ja kontrolloivaa.

– Vainoaminen on tässä genressä juuri tällä hetkellä erityisen ajankohtainen ilmiö. Meillä on tullut tuomioistuimista melko isoissa vainoamisjutuissa ratkaisuja, joissa on kyse uudesta tekotavasta eli rikoksista sähköistä ja sosiaalista mediaa hyväksikäyttäen. Puheet ovat koventuneet.

Korkein oikeus panee pian pisteen vuosia velloneelle vainoamisjutulle

Laissa vainoaminen rikoksena on ollut vasta vuodesta 2014. Oikeuden tuoreet ratkaisut linjaavat nyt oikeuskäytäntöämme eteenpäin.

Vuosikausia kestänyt MV-julkaisuun liittyvä Johan Bäckmanin vainoamisjuttu etenee korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeusaste punnitsee, vainosiko Venäjä-yhteyksistään tunnettu dosentti Johan Bäckman toimittaja Jessikka Aroa.

Lisäksi juuri hiljan Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa vainoamisjutussa, joka koski myös toimittaja Jessikka Aroa. Mieshenkilö tuomittiin ehdolliseen vankeuteen ja koviin korvauksiin Aron vainoamisesta ja infosotaan perehtyneen tutkijan törkeästä kunnianloukkauksesta.

Juha-Mikko HämäläinenKonkarisyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen on joutunut tonkimaan loukkauksia ja törkyä netin syövereistä MV-jutussa jo usean vuoden ajan. Laura Railamaa / Yle

Häirikkö ratsastaa sananvapaudella väittäen: Mitään ei saa enää sanoa!

Some-häirintään, vainoamiseen, maalittamiseen, kunnianloukkauksiin ja verkon laittomiin uhkauksiin liittyy usein rasismia, maahanmuuttovastaisuutta ja vähemmistöjen halveksuntaa.

Syyttäjä Hämäläinen pohdiskelee yhteiskunnan olevan käymistilassa.

– Epävarmuutta on aiheuttanut muun muassa maahanmuuttajien tulo Suomeen ja ihmisten epävarmuus työpaikoistaan ja toimeentulostaan.

Liikuteltava verkko ja älypuhelmet helpottavat kiusaajaa: on yksinkertaista panna tuohtuneena nettiin paljon materiaalia, lisätä uhrin piinaa ja maalittaa.

– Jokainen meuhkaa lähinnä omien oikeuksiensa puolesta. Verkkoviestintä antaa mahdollisuuden viestiä ja purkaa raivoaan sosiaalisessa mediassa 24 tuntia vuorokaudessa. Ennen vanhaan piti hankkia kirjoituskone, naputella teksti siististi sekä sitten käydä ostamassa kirjekuori ja postimerkki. Ensimmäinen raivo ehti jo siinä vaiheessa hälvetä.

Mutta törkeät kunnialoukkaukset ja vainoaminen eivät ole hetkellistä raivoa. Vainoaminen vaatii toistuvuutta ja usein myös tekojen jatkumista pitkään.

Moni koettaa vetää häiriköintinsä verhoksi demokratian kannalta yhtä tärkeimmistä perusoikeuksista eli sananvapautta.

– Sananvapaus on yksi keskeisimmistä perusoikeuksista. Vihapuhe ei kuulu sananvapauden piiriin. Siitä on ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä, Hämäläinen vakuuttaa.

Kimmo Nuotio työhuoneellaan Helsingin yliopistolla 29.12.2016Professori Kimmo Nuotio muistuttaa, että jokainen on somessakin vastuussa teksteistä. Ison joukon selän taa ei voi törkyä suoltaessaan mennä piiloon. Samu Takala / Yle

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio muistuttaa ihmisiä pastori Marjaana Toiviaisen oikeusjutun opetuksesta. Huorittelu, uhkailu ja helsinkiläispapin raiskauksen toivominen toivat tuomion 28 ihmiselle laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksista.

– Ihmisten on hyvä muistaa, että vaikka joukkokampanjalla sosiaalisessa mediassa kehotetaan käymään jonkun toisen kimppuun, niin jokainen on omista teoistaan rikosvastuussa. Ei voi ajatella niin, että kun on paljon väkeä mukana, niin itselle ei koidu seurauksia. Jokaisen viestin levittäjän roolia katsotaan erikseen.

Maalittaminen on tikun nokkaan nostamista ja tulituslupa

Esimerkiksi niin sanottua maalittamista on käsitelty MV-julkaisuun liittyneissä oikeudenkäynneissä. On pohdittu, voitaisiinko maalittaminen kieltää lailla.

Maalittamis-termillä tarkoitetaan yleensä ihmisen nostamista niin sanotusti tikun nokkaan verkossa ja muiden usuttamista maalitetun kimppuun.

Esimerkiksi vaikutusvaltainen poliitikko tai some-vaikuttaja pystyy helposti maalittamaan verkossa yksittäisen ihmisen, kun antaa ymmärtää, että ihmisen häiritseminen on suotavaa.

Professori Kimmo Nuotio arvioi, ettei maalittamisen kriminalisointi ole helppoa.

– Maalittamista on vaikea määritellä riittävän täsmällisesti. Enkä usko, että missään päin maailmaa on osattu sellaista rikostunnusmerkistöä toteuttaa. Olemme tällä hetkellä pienten viilausten tiellä. Mutta kyllähän näitä juttuja on kuitenkin pystytty viemään tuomioon asti.

Nuotio sanoo vielä, että esimerkiksi kunnianloukkausrikoksen hyödyllisyys on käynyt ilmi.

– Lisäksi yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on rikoksena saanut uutta ilmaa alleen kovien some-ilmiöiden keskellä.

Oikeusministeriössä on myös valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi. Laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

Lisäksi seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksessa on luvassa parannus, joka estänee seksuaalisten kuvien levitystä somessa.

– Seksuaalisen ahdiskelun alaa on tarkoitus laajentaa. Rangaistavaa ei ole pelkästään fyysinen ahdistelu. On tarkoitus laajentaa tätä myös muun tyyppiseen häirintään eli rumien kuvien lähettelyyn whatsappissa tai vaikkapa sähköpostissa.

Rikos on rikos, vaikka "tyylitajun puutteesta ei voi rangaista"

Vireillä on myös useita eduskuntaan asti ulottuvia poliitikkojen puheisiin kohdistuvia rikostutkintoja.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen haki kesällä lupaa kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) asettamiseksi syytteeseen tämän puheista eduskunnan suuressa salissa. Mäenpää puhui maahanmuutosta ja heti tämän jälkeen vieraslajien torjunnasta tavalla, joka rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.

Syytelupa torpattiin lopulta 54 kansanedustajan voimin.

Eduskunnassa työskentelevä juristi päivittelee somen keskustelukulttuurin ryöstäytymistä twitterissä:

Jotkut kansanedustajat tulkitsevat, että vaatimus kansanedustajan arvokkaasta käytöksestä koskee vain istuntosalia, ei sosiaalista mediaa.

Syyttäjäkonkari Juha-Mikko Hämäläinen naurahtaa hivenen ja sanoo, että kansanedustajan puheiden typeryydestä ei ole säädetty laissa.

– Kynnys on korkealla. Politiikassa pitää sallia poliitikoille myös kova kielenkäyttö, mutta siinäkin on tietyt rajat, joita ei voi ylittää. Mutta pelkästä tyylitajun puutteesta ei voi rangaista.

Lue lisää:

Jessikka Aron vainoamiseen syyllistyneelle ehdollista vankeutta ja lähes 100 000 euroa maksettavaa

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Kysely: Kokoomuksen kannattajat huolissaan talousromahduksesta, vasemmiston kannattajat ääriliikkeiden noususta

Suomalaiset näyttävät pelkäävän etenkin hyvinvoinnin hiipumista, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) suomalaisten uhkakuvia käsittelevä tutkimus.

63 prosenttia kyselyyn vastanneista on ainakin jossain määrin vakuuttunut siitä, että Suomessa pahoinvointi lisääntyy ja hyvinvointi hiipuu. Yli puolet oli ainakin jossain määrin vakuuttuneita myös vastakkainasettelun ja eriarvoisuuden lisääntymisestä.

Huolissa on eroja sen mukaan, mitä puoluetta kannattaa. SDP:n ja keskustan kannattajien näkemykset ovat melko lähellä väestön keskiarvoa. Perussuomalaisten tukijoilla on pahoja aavistuksia lähes kaikesta. Kokoomuksen kannattajat ovat keskimäärää vakuuttuneempia, että Suomea kohtaa talousromahdus.

Vasemmistoliiton tukijat ovat muita vakuuttuneempia, että radikaalien ääriliikkeiden kannatus maassamme vahvistuu.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Aineisto on koottu Gallup Kanavalla syyskuussa. Haastatteluja tehtiin 1 039. Virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Analyysi: Työmarkkinapöydässä ei päästä eläkeputkestä yli eikä ympäri – järjestöjen pitäisi sopia työllisyystoimista marraskuussa

Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluista yli 55-vuotiaiden työllisyyttä tukevista toimista näyttää tulevan neuvottelut eläkeputken katkaisemisesta.

Neuvotteluita eri kulmista tarkkailevat kertovat, että muuten osapuolten on vaikeaa saada kasaan hallituksen asettamaa tavoitetta 10 000 lisätyöllisestä.

Osa jopa epäilee sitä, ettei edes putken katkaisemisella päästä tavoitteeseen.

Paine ratkaisun saamiseksi on kova. Hallitus on linjannut, että jos työmarkkinapöydässä ei löydetä ratkaisua, se tekee päätökset järjestöjen puolesta joulukuun aikana.

Neuvotteluissa näyttääkin olevan kyse siitä, tekevätkö ammattiliittojen keskusjärjestöt ikävän ratkaisun hallituksen puolesta.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on kannattanut eläkeputken katkaisemista työllisyyskeinona jo jonkin aikaa.

Mutta miksi ammattijärjestöt tekisivät päätöksen, joka leikkaa niiden jäsenistön etuja tulevaisuudessa?

Siirtymäaika auttaisi pahimman yli

Työntekijäjärjestöjen pomot ovat tällä hetkellä puun ja kuoren välissä. Keskusjärjestöille ja varsinkin niiden johdoille sataa tällä hetkellä todella kovaa kansalaispalautetta ja se on ymmärrettävää.

Ihmiset ovat huolissaan työpaikoistaan, ja työttömyydestä on kriisin aikana vaikeampaa ponnistaa työlliseksi kuin noususuhdanteessa.

Eikä eläkeikää lähestyvien työllisyystilanne ole ollut aiemminkaan kadehdittava.

Vielä viime vuonna yli 55-vuotiaiden työllisyysaste oli Suomessa 66,8 prosenttia, kun taas Ruotsissa saman ikäluokan työllisyys oli 11 prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla.

Samaan aikaan keskusjärjestöjen tehtävä on kuitenkin vaikuttaa jäsenistöään koskeviin päätöksiin.

Yksi asia, johon työntekijäjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan, ovat siirtymäajat.

Työntekijärjestöissä ajatellaan, ettei eläkeputken poistaminen ole inhimillistä aikana, jolloin yritysten ilmoitukset yt-neuvotteluista arkipäiväistyvät.

Osa järjestöissä miettii, että putken poistamisen voimaantulolle olisi hyvä saada siirtymäaika. Tälle ajatukselle löytyy myös hallituksessa vastakaikua.

Muutosturva myös pöydällä

Työntekijäjärjestöt vaativat vastineeksi vaikeasta ratkaisusta parannuksia työntekijöiden jaksamisen tukemiseen, muutosturvaan ja mahdollisuuksiin kehittää osaamistaan.

Tätä hallitus on myös edellyttänyt tehtävänannossaan työmarkkinajärjestöille.

– Työkyvyn tukeminen työuran aikana on olennainen tekijä, jotta ikääntyneiden työllisyyttä voidaan kestävästi nostaa. Siksi myös työnantajien roolia työkyvyn ylläpitoon ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn on vahvistettava, hallituksen tehtävänannossa sanotaan.

Asiaa tarkkailevat tahot kuitenkin sanovat, ettei näillä muutoksilla täysin voida kompensoida raskasta päätöstä eläkeputkesta. Ei ainakaan siten että työntekijäjärjestöjen jäsenet olisivat tyytyväisiä lopputulokseen.

Kyse onkin osaltaan siitä, että työmarkkinajärjestöt voisivat päätöksellään helpottaa vasemmistovetoisen hallituksen elämää.

Eläkeputken katkaisemisen voisi aina laittaa järjestöjen piikkiin, kun siitä esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla kysyttäisiin.

Tästä on olemassa tuore esimerkki. Työmarkkinajärjestöt ehdottivat yksituumaisesti eläkeputken lyhentämisestä vuodella noin vuosi sitten ja hallitus teki ehdotuksen mukaisen päätöksen.

Päätöksestä ei syntynyt kipakkaa julkista väittelyä, koska se tulkittiin työmarkkinajärjestöjen päätökseksi.

Osaltaan ikääntyneiden työllisyystoimissa on kyse myös vallasta. Työmarkkinajärjestöt mielellään pitävät itsellään edelleen vallan päättää asioista, joissa niillä on ollut perinteisesti suuri rooli.

Missä neuvottelut menevät?

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut ovat vasta alkutekijöissä. Osapuolten neuvotteluryhmät ovat kokoontuneet tähän mennessä kerran viikossa ja nyt tahti on kiihtymässä, kun eri osapuolet ovat saaneet asetettua itselleen tavoitteitaan.

Neuvotteluita seuraavat kuvaavat tilannetta ainakin vielä toiveikkaaksi. Tähän vaikuttaa se, että työmarkkinaosapuolet pitävät hallituksen ilmoitusta itsenäisistä työllisyytoimista uskottavana.

Työmarkkinaosapuolten analyysin mukaan hallituksen on tehtävä niitä jo oman uskottavuutensa takia, jos työmarkkinaosapuolet eivät saa ratkaisua aikaiseksi.

Hallituksen piti tähän mennessä esittää toimet, joilla se lisää työllisyyttä 30 000:lla. Näistä kolmannes on nyt työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydällä.

Tavoitteesta luistaminen näyttäisi pahalta, varsinkin kun hallitus on ladannut suuret odotukset työllisyystoimien toteuttamiselle.

Valmista työmarkkinapöydässä pitäisi olla marraskuun lopussa.

Lue lisää:

Turpeen verotusta kiristetään, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, yli 30 000 työllistä lisää – Yle seurasi hetki hetkeltä hallituksen päätöksiä budjetista

Ylen tiedot: Hallitus ei saavuta työllisyystavoitetta ilman eläkeputken rukkaamista – vasemmistoliitto vastustaa yhä esitystä

Analyysi: Valtiovarainministeriö esittänee tänään työllisyystoimia, joita hallituspuolueiden on vaikea hyväksyä

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Yrityksille tulossa pian jakoon jättipotti suoraa koronatukea jota jaetaan aiempaa hövelimmin

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan kiivaasti Valtiokonttorista haettavan uuden kustannustuen jatkoa. Perjantaina 7. lisäbudjetin yhteydessä hallitus päätti, että tukipotti nousee 550 miljoonaan euroon. Potti koostuu budjetin 410 miljoonasta ja edellisen kustannustuen ylijäämästä, jota tähän käytetään 140 miljoonaa.

– Tuo oli se mitä hain ja hallitus tunnistaa sen, että yritysten tilanne vaikeampi. Tätä kokoluokkaa sen tukisumman on oltava, koska tässä yleistuessa ovat nyt mukana ravintolatkin. Niille ei olla tekemässä enää erillistä tukea, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo.

Mika Lintilä puhuu lehdistölle.Uutta kustannustukea valmistellaan nyt vauhdilla, jotta tukea pääsee hakemaan joulukuussa, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Arttu Timonen / Yle

Uusi kustannustuki tulee myös olemaan rajauksiltaan edeltäjäänsä väljempi. Edellisessä kustannustuessa potti oli 300 miljoonaa. Siitä kuitenkin jäi valtaosa jakamatta. Pääsyyksi yritykset nimesivät liian tiukat kriteerit.

Uusi tuki ottaa tapahtuma-alan paremmin huomioon

Kustannustuen tukijakso, jonka perusteella yrityksen tilaa ja tuen perusteita tarkastellaan, oli edellisessä rajattu tiukasti huhti-toukokuuksi. Jatkossa tukijakso tulee pitenemään vaikkapa kesäkuusta syyskuuhun, mutta kuinka paljon sitä vielä mietitään.

– Meille tulee pitempi tukijakso. Tulemme muuttamaan sitä ensimmäisestä kierroksesta, Lintilä sanoo.

Tukeen oikeuttava liikevaihdon minimiraja tukikaudella on poistumassa kokonaan, jolloin tuki kohdistuisi paremmin pieniin yrityksiin. Aiemmin raja oli 20 000 euroa.

Myös tukeen kelpuutettavien kustannusten listaa laajennetaan.

– Tästä meitä kritisoitiin paljon viimeksi ja sitä pohditaan nyt laajasti. Esimerkiksi leasing-maksut eivät olleet viimeksi mukana, Lintilä sanoo.

Kustannuksiin voisi jatkossa myös lisätä tukikauteen kohdistuvia, mutta myös sitä edeltävänä aikana muodostuneita kustannuksia, mikä on tärkeää etenkin tapahtuma-alan yrittäjille.

Tukeen oikeuttavia liikevaihdon putoamisprosenttejakin valittavalla tukikaudella saatetaan laskea. Aiemmassa yrityksen toimialan laskun piti olla vähintään 10 prosenttia ja yrityksellä itsellään vähintään 30 prosenttia.

– Niitä laskelmia nyt tehdään, mutta lähtökohtana ovat olleet nuo samat prosentit, Lintilä toppuutelee.

Valtiokonttorin kyltti.Uutta kustannustukeakin haetaan Valtiokonttorista.Petteri Bülow / Yle

Sen sijaan kustannustuessa olisi edelleen mukana vain tietyt toimialat, joskin jakoa ollaan Lintilän mukaan laventamassa. Pienin maksettava tuki olisi edelleen 2000 euroa ja suurin 500 000 euroa. Myös EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen mukainen tukien enimmäismäärä, joka on yhteensä 800 000 euroa yritystä kohden säilyisi ennallaan. Tuen enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon aiemmin saadut koronatuet.

Lakimuutokset pyritään saamaan voimaan joulukuussa ja haku avattua joulukuun lopussa.

Yritykset toivovat tukikautta pidemmäksi ja joustavammaksi

Kustannustuesta järjestetty lyhyt lausuntokierros keräsi huomioita laajasti ja Lintilän mukaan yrityksiä on myös kuultu uutta tukea sorvatessa.

Moni lausunnonantaja toivoi, että uudessa kustannustuessa tukikausi olisi pidempi kuin edellisessä, jossa se oli 1.4.-31.5. Lisäksi toivottiin, että yrittäjä voisi valita tukikauden itse. Näitä esittivät muun muassa matkailu- ja ravintola-alan, kulttuurin ja tapahtumajärjestäjien edustajat.

– Esimerkiksi osalla tapahtuma-alasta kuten festareiden järjestäjillä kesäkuukaudet muodostavat merkittävän osan vuosittaisesta liikevaihdosta, mutta rajoitusten takia toiminnan järjestäminen oli viime kesänä mahdotonta. Toisaalta taas koronan toisen aallon takia osalla yrityksistä esimerkiksi loka- ja marraskuu tulevat olemaan erittäin vaikeita, eivät niinkään kesäkuukaudet, sanoo pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä.

Tukikauden pituus voi Kuismasen mukaan kuitenkin olla vaikka sen kaksi kuukautta kuten edellisessä kustannustuessa, mutta yritykselle tulisi antaa mahdollisuus valita se jakso pidemmältä ajanjaksolta.

– Kaikille yrityksille kaikilla toimialoilla koronasta aiheutuvat ongelmat eivät vaan satu samoille kuukausille, Kuismanen toteaa.

Liikevaihtorajauksen poistoa kiiteltiin laajasti ja 2000 euron minimiraja pääosin hyväksyttiin. Sen sijaan maksimisumman moni lausunnonantaja toivoi olevan suurempi.

Toimialarajauksen jatkuminen nieltiin pääosin, mutta tukiratkaisuihin toivottiin enemmän yrityskohtaista harkintaa.

– Luokituksen ulkopuolelle jäävän yritysten tulovirta voi muodostua aloilta, jotka ovat pandemian takia seisahtuneet ja silloin senkin yrityksen tulot ovat tyrehtyneet. Näin on voinut käydä vaikkapa ravintoloiden sähkötöihin erikoistuneelle yritykselle, Kuismanen sanoo.

Lue lisää:

Hallitus sai 1,5 miljardin euron lisäbudjetin valmiiksi – lisärahaa koronatoimiin, yritysten kustannustuki kasvoi 550 miljoonaan euroon

Yritysten uusiin koronatukiin tulee todennäköisesti muutoksia tuen alarajaan ja kustannusten määrittelyihin – potti kasvamassa 500 miljoonaan

Yritysneuvojat kyselyssä: Koronatuista huonoiten toimi Valtiokonttorin kustannustuki

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Suomen ulkopolitiikan lähivuosien näkymät paketissa: Ulkopolitiikan johto viimeisteli ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sisällön

Presidentti Sauli Niinistö ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat sopineet hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yksityiskohdista.

Ulko-ja turvallisuuspoliittinen selonteko menee ensi viikon torstaina valtioneuvoston istuntoon, jossa se on tarkoitus antaa eduskunnalle.

Koronakriisi on viivästyttänyt ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua, mutta nyt Suomen ulkopolitiikan toimintaympäristön kuvaus ja lähivuosien suuntaviivat ovat valmiina.

Eduskunta käsittelee selonteon lähikuukausien aikana ja lyö siihen oman puumerkkinsä.

Selonteon valmistelua on seurattu suurella mielenkiinnolla. Yhdysvaltain ja Kiinan suurvaltakilpailu, Venäjän kehitys ja Itämeren turvallisuustilanne ovat saaneet rinnalleen uusia kysymyksiä koronapandemian tuomista uhkakuvista aina 5G-verkon kyberturvallisuuteen.

Ulko-ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistuminen polkaisee vauhtia myös puolustusvoimien toimintaa ohjailevan puolustusselonteon käsittelylle. Puolustuksen linjausten arvivoidaan tulevan eduskunnan käsiin ensi vuoden kevään aikana.

Hallituksen vaihtuminen ei mullistanut ulkopolitiikkaa

Ulko-ja turvallisuuspoliittisen selonteon päälinjat toteuttavat Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaa, jonka kirjauksista sovittiin toukokuussa 2019 Antti Rinteen (sd.) johtamissa viiden puolueen hallitusneuvotteluissa.

Juha Sipilän (kesk.) keskustaoikeistolaisen hallituksen vaihtuminen Rinteen ja Marinin uuteen, vasemmistopainotteiseen punamultaan ei ole muuttanut Suomen ulkopolitiikan peruslinjaa.

Ulkopolitiikan käytännön toiminnan yksityiskohdissa on tietenkin näkynyt painotuseroja, joita on henkilötasolla kuvannut Pekka Haaviston (vihr.) nousu ulkoministeriksi Timo Soinin (sin.) jälkeen.

Mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä ennallaan

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon Nato-kirjauksia on seurattu perinteisesti suurella mielenkiinnolla. Kaikki viittaa siihen, että selonteossa ei ole tulossa mitään yllätyksiä, vaikka jokainen hallitus haluaa siihen oman puumerkkinsä.

Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuksensa uskottavasta kyvystä.

– Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen, hallitusohjelmassa paalutetaan suuntaviivoja myös selonteon kirjaukselle Suomen Nato-optiosta.

Lue myös:

Analyysi: Nato-kumppanuus hyödyttää Suomea nyt suoremmin kuin alkuvuosina

Harakka: Suomi ei ole kieltämässä Huawein tuotteita tietoverkoista – "Uusi 5G-laki maailman tiukin ilman laitetoimittajien nimeämistäkin"

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Kuka enää haluaa kuntajohtajaksi? Maalittaminen kiihtyy – luottamushenkilö ei aina ymmärrä rooliaan kuntajohtajan esimiehenä

Kuntien johtopaikoilla pelataan kovaa peliä. Epäluottamus hiertää monen kuntajohtajan ja luottamushenkilöiden välejä.

Lapin kunnanjohtajia on ollut otsikoissa tänä vuonna useita: Keminmaalta, Kittilästä, Kolarista, Pelkosenniemeltä ja Sodankylästä. Myös Lounais-Suomessa on syksyn aikana nähty kipeitä prosesseja.

Esimerkiksi Pöytyällä Työterveyslaitos alkaa selvittää johtamisongelmia. Kemiönsaaren kunnanjohtaja kyllästyi epäluottamukseen ja päätyi itse eroamaan tehtävästä. Samoin teki Kokemäen kaupunginjohtaja. Pyhärannassa taas valtuutettujen viisikko vaatii kunnanjohtajan erottamista.

Neljästä lounaissuomalaisesta tapauksesta kolme koskee naisjohtajia. Myös Lapissa luottamuspulan kanssa kipuilleet ovat enimmäkseen naisia.

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ei koe, että naiset olisivat alttiimpia rumalle kohtelulle.

– Ehkä naisten osuus epäluottamustapauksissa on kasvanut, koska naisten määrä ylipäänsä kuntajohtajissa on kasvanut. Totta on, että viime aikoina julkisuudessa on ollut useita naisjohtajia, mutta tapaukset ovat keskenään hyvin erilaisia.

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen 5.2.2020Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ei koe, että kuntajohtajiin kohdistuva epäluottamus liittyisi mitenkään sukupuoleen tai ikään.Antti Haanpää / Yle

Karhunen sanoo, että monet naiset ovat kunnianhimoisia uudistajia ja saattavat edetä reippain askelin. Siltikin hän kiistää, että kärjistyneet tilanteet liittyisivät nimenomaan sukupuoleen.

– Eivät ne liity kuntajohtajan ikäänkään.

Kiusaamisesta ja maalittamisesta on Karhusen mukaan kuitenkin selvää näyttöä.

– Kovin usein näkee myös sellaista, jossa kunnanjohtaja ei ole itse ollut syypää tilanteen syntyyn.

Miksi juuri nyt?

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtajalta löytyy oitis kolmen kohdan lista, miksi kuntajohtajien ja luottamushenkilöiden välit kärjistyvät kiihtyvään tahtiin.

– Kunnat ovat tukalassa taloustilanteessa, ja budjetteja joudutaan leikkaamaan. Toiseksi: kuntavaalit lähenevät, ja puolueiden huoli kannatuksestaan koventaa kannanottoja. Kolmanneksi: sosiaalisessa mediassa kielenkäyttö on rumaa, Minna Karhunen toteaa.

Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen jatkaa luetteloa.

– Toimintaympäristö on muuttunut kiivaaksi. Nopeilla ratkaisuilla olisi kysyntää, mutta kunnalliseen maailmaan kuuluu hitaus, joka tulee demokratiasta. Asioita haluttaisiin viedä eteenpäin, mutta kun se ei ole toivottuun tahtiin mahdollista, turhaudutaan ja syytetään kunnanjohtajaa.

Yleisimmät syyt, miksi aloite epäluottamuksesta jätetään
  • huono talouden hoito
  • henkilöstöjohtamisen puutteet
  • tietojen salailu luottamushenkilöiltä
  • heikko yhteydenpito kuntalaisiin ja sidosryhmiin

Lähde: Kuntaliitto, 2014

Airaksinen puhuu myös siitä, miten kuntajohtajien taustat ovat laajentuneet.

Suurten ikäluokkien kuntajohtajat olivat saaneet samankaltaisen koulutuksen: oli hallintotieteilijöitä ja oikeusoppineita, myös talousoppineita. Heillä oli sama sukupolvikokemus suomalaisesta yhteiskunnasta.

– Nykyään nuoremman polven kunnanjohtajissa on kaikkea teologista diplomi-insinööriin, terveystieteilijästä suomen kielen maisteriin.

Kaarinassa luodaan omaa "KiVa Kunta"-mallia

Harri Virta on johtanut Kaarinan kaupunkia 13 vuotta. Hän kertoo keskustelu- ja neuvottelukulttuurin muuttuneen tuossa ajassa selvästi.

– Sosiaalinen media on tuonut ihan oman värinsä. Kaikkiaankin sävy, jolla keskustellaan, on tullut rajummaksi.

Viimeiset kolme vuotta Virta on saanut seurata kuntien johtopaikoilla puhaltavia tuulia näköalapaikalta, Suomen Kuntajohtajat -yhdistyksen hallituksesta.

– En kommentoi julkisuudessa esillä olleita tapauksia, mutta yhä tiukemmin otetaan kantaa niin virkamiesten kuin poliitikkojenkin sanomisiin ja tekemisiin. Somesta on saatu kanava, jossa on helppo nokitella ja kiusatakin.

Kuntajohtajien työhyvinvointi
  • yli puolet oli harkinnut alanvaihtoa
  • vaihtoehtoisia suunnitelmia eniten nuorilla, alle 40-vuotiailla
  • 41 % ilmoitti kokeneensa uhkailua tai häirintää työssään

Lähde: Keva, Kuntaliitto, Suomen Kuntajohtajat ry, 2018

Kaarina on ollut ensimmäisten joukossa luomassa järjestelmää, jolla voidaan puuttua kaupungin henkilöstön epäasialliseen kohteluun.

– Syksyllä valtuuston puheenjohtajan johdolla rakennettiin malli, jolla voidaan tarttua poliitikkojen väliseen kiusaamiseen. Ja nyt rakennamme mallia sen varalle, että poliitikko kiusaa esimerkiksi esittelevää virkamiestä.

Kaarinan kaupunginjohtaja Harri VirtaKaupunginjohtaja Harri Virta kertoo, että Kaarinassa kehitetään parhaillaan mallia sen varalle, että poliitikko kiusaa esimerkiksi esittelevää virkamiestä. Ari Welling / Yle

Harri Virran mielestä Kuntaliittokin voisi hyödyntää Kaarinassa kehitettyä järjestelmää. Kutsuttakoon sitä vaikka eräänlaiseksi KiVa Kunta -ohjelmaksi, sillä esikuvana on helppo nähdä koulukiusaamiseen puuttuva KiVa Koulu -malli.

Onko kaupunginjohtaja Virralla itsellään välineitä puuttua, jos joku alkaa kiusata häntä?

– Entisen esimieheni johtamisoppi oli, että kannattaa aina käyttäytyä normaalisti. Kiusaamistapausta pitää lähteä purkamaan heti alkuunsa. Pitkään jatkuneen kiusauksen lopettaminen on vaikeaa.

Törmäävätkö naiset "äijäkulttuuriin"?

Entinen Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko, joka on toiminut myös selvitysmiehenä Kittilän kunnan selkkauksessa, on selittänyt Lapin kiistoja perinteisen "äijäkulttuurin” ja uuden sukupolven johtajien yhteentörmäyksinä.

– Lapissa ovat pitkään pärjänneet johtajina kansanmiehet, jotka metsästävät, saunovat ja menevät siihen todellisuuteen, jossa Lapissa eletään. Jos johtaja tulee etelästä, puhuu strategiakieltä ja viestii somessa, voi tulla hankaluuksia, Rantakokko avasi asiaa Helsingin Sanomissa.

Ehkä nuoret, koulutetut naiset päätyvät myrskyn silmään, kun he eivät pysty katsomaan sormiensa läpi kunnassa tutuksi tullutta toimintatapaa.

– Uusilla johtajilla voi olla voimakas eettisyyden vaatimus. Ristiriita syntyy, jos luottamushenkilöillä on pitkäaikainen toimintatapa, jonka kuntajohtaja kokee epäeettiseksi, yliopistonlehtori Jenni Airaksinen sanoo.

Jenni Airaksinen, , Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori– Kuntajohtajien tilanteessa ikävä ilmiö on henkilöön meneminen, vaikka kyse on asemasta, sanoo yliopistonlehtori Jenni Airaksinen.

Kuntaliiton Minna Karhunen on samoilla linjoilla. Hän nostaa kuntajohtajan keskeiseksi hyveeksi tunneälyn.

– Miten erilaisten poliittisten ryhmien kanssa kommunikoidaan? Miten tehdään niin kutsuttuja vietteleviä siirtoja? Miten löydetään puhutteleva tapa viedä asioita eteenpäin? Tilanteisiin liittyy myös huumori ja puhetapa.

Kun kuntajohtajaa maalitetaan ja kiusataan, mitä hänen pitää sietää?

– Kyllä joutuu nauramaan vitseille, jotka eivät ole aina hyvän maun mukaisia. Jos kaikessa lähtee pahoittamaan mielensä, on tie aika lyhyt. Pitää antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Toki jossain tulee raja vastaan: selvää kiusaamista ei pidä sietää, Minna Karhunen linjaa.

Kunnanhallitus on kunnanjohtajan esimies

Kuntaliiton toimitusjohtajaa huolestuttaa, kuka kohta enää haluaa tai suostuu kuntajohtajaksi. Kunnilla on edessään taloudellisesti vaikeita vuosia, ja niistä selviämiseen tarvitaan osaavia johtajia.

Miten keskustelukulttuuri ja asioiden hoitaminen saadaan kunnissa siistittyä asialliseksi?

Minna Karhunen uskoo koulutuksen voimaan.

– Otamme tämän vahvasti esiin uusien luottamushenkilöiden koulutuksessa, kun kevään kuntavaaleissa on valittu uudet valtuustot. Aion myös keskustella asiasta poiittisten puolueiden kanssa. Puolueiden on herätettävä edustajansa ymmärtämään, mitä kunnanhallituksen rooli työnantajan edustajana ja kunnanjohtajan esimiehenä edellyttää.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella lauantaihin 24. 10. klo 23:een asti.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Entinen puoluejohtaja Touko Aalto soimaa vihreitä uutuuskirjassa: ”Asiakysymykset vaihtuvat lifestyle-viestintään”

Vihreiden entinen kansanedustaja ja puoluejohtaja Touko Aalto soimaa oman puolueensa viestintää tällä viikolla ilmestyneen Kertomuksen vaarat – Kriittisiä ääniä tarinataloudesta -kirjan (Vastapaino) haastattelussa.

Kirja arvioi, että niin kutsuttu kertomuskriittisyys on ollut erityisesti vihreille vaikea pala. Puolue on tempautunut kertomusbuumiin muita puolueita aiemmin ja kunnianhimoisemmin. Toisin sanoen vihreät ovat säästelemättä käyttäneet vetoavia kertomuksia ja tarinallisuutta hyödykseen omassa viestinnässään.

Touko Aallon mukaan ”vihreiden ydinpiirin raamattuna” on ollut vuonna 2012 ilmestynyt Jonah Sachsin Winning the story wars -teos.

Kirjan alaotsikko on ”Why Those Who Tell (and Live) the Best Stories Will Rule the Future”. Siis: miksi he, jotka kertovat (ja elävät) parhaat tarinat, hallitsevat tulevaisuutta.

– Vihreissä on ensin päätetty viestintälinja ja sitten mietitty sisällöt. Harjoitetaan identiteettipolitiikkaa ja mietitään, miten tavoittaa mahdollisimman paljon ihmisiä, joissa resonoivat tietyt arvot. Asiakysymykset vaihtuvat lifestyle-viestintään. Politiikkaa seuraamattomat ihmiset voivat samaistua osaksi jotain tarinaa – olla hyvien puolella pahaa vastaan, Aalto sanoo kirjassa.

Myös Aalto itse rakensi kertomuksia

Kirja analysoi kehityksen alkaneen Ville Niinistön aikakaudella. Aalto itse sanoo vihreiden puheenjohtajakisaan vuonna 2017 lähtemisen olleen eräänlainen vastareaktio tälle kehitykselle.

Toisaalta kirja ei säästä myöskään Aaltoa itseään kritiikiltä.

– Valtaan noustessaan vihreiden entinen puheenjohtaja Touko Aalto vaikutti henkilöhaastattelujen ja sosiaalisen median päivitysten perusteella ääriesimerkiltä narratiivisesta persoonallisuudesta. Jokainen Aallon kertoma sattumus on tuottanut epifanian, käänteentekevän oivalluksen omasta minuudesta ja henkilökohtaisista tavoitteista. Lisäksi Aallon haastatteluista välittyy kuva, että näillä oivalluksilla on ollut suora yhteys hänen kulloinkin harjoittamaansa politiikkaan, kirjassa kirjoitetaan.

Kertomuksen vaarat -kirjan juuret ovat Tampereen yliopistossa vuosina 2017–2020 toteutetussa samannimisessä hankkeessa. Projektin tavoitteena on ollut perehtyä muun muassa narratiivisuuden yhteiskunnallisen ja poliittisen hyötykäytön kysymyksiin.

Millaista tarinaa puoluejohtajat itsestään ja omista joukoistaan kertovat? Kertomuksen vaarat -projektin johtaja ja yksi kirjan kirjoittajista, Maria Mäkelä, on Ylen Jaa, ei, tyhjiä, poissa -podcastin vieraana. Voit kuunnella jakson alta:

Voit keskustella aiheesta huomiseen lauantaihin 24. lokakuuta klo 23 saakka.

Aiheesta lisää:

Varo kertomusta! -podcast Yle Areenassa

Vihreiden ex-puheenjohtaja Touko Aalto siirtyy Apteekkariliiton leipiin

Masennusta sairastava Touko Aalto vetäytyy vihreiden johdosta: "Kiitos valosta ja myötätunnosta, kukaan meistä ei pärjää yksin"

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Hallitus sai 1,5 miljardin euron lisäbudjetin valmiiksi – lisärahaa koronatoimiin, yritysten kustannustuki kasvoi 550 miljoonaan euroon

Koronamenoihin ohjataan taas lisää rahaa, kun hallitus neuvotteli vuoden seitsemännestä lisäbudjetista perjantaina Säätytalossa. Valtio on ottamassa tänä vuonna uutta lainaa lähes 20 miljardia euroa.

Lisäbudjetin keskeisiä lukuja neuvotteluiden jälkeen esitelleen valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan lisäbudjetti on kooltaan yhteensä 1,5 miljardia euroa. Siitä suurin osa menee koronakriisin hoitoon. Kun huomioon otetaan myös vähentyneet tulot, lisäbudjetti kasvattaa valtion alijäämää 1,8 miljardilla eurolla.

Kaikkiaan arvio vuoden kokonaisalijäämästä on nyt 19,8 miljardia euroa. Tämän verran valtion on siis otettava velkaa menojen kattamiseksi.

Yritysten kustannustuki on saamassa jatkoa, mistä hallitus päätti jo syyskuun lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tuki on suunnattu kiinteiden kustannusten ja palkkamenojen korvaamiseen.

Yritysten kustannustukeen lisättiin 410 miljoonaa euroa. Aiemmin kertyneet säästöt mukaan lukien kustannustukeen on nyt Vanhasen mukaan käytettävissä 550 miljoonaa euroa.

Lakia sorvataan pika-aikataululla, jotta tukien haku saataisiin avattua vielä tämän vuoden puolella.

  • Yle seurasi neuvotteluja suorassa verkkolähetyksessä. Näet tallenteen klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Lisärahaa kunnille ja sairaanhoitopiireille

Hallitus on antamassa lisärahaa myös kunnille ja sairaanhoitopiireille. Kuntien valtionosuuksiin esitetään 400 miljoonan euron lisäystä koronan aiheuttamien kustannusten kattamiseen ja muun muassa maskien hankintaan vähävaraisille. Sairaanhoitopiirit saavat 200 miljoonaa euroa koronavirustilanteesta aiheutuvien muiden kustannusten ja tulojen menetysten kompensoimiseksi.

Joukkoliikenteen tukeen lisättiin 100 miljoonaa euroa. Lisäksi henkilöjunaliikenteen palveluiden ostoon esitetään 11 miljoonan euron lisämäärärahaa koronatilanteen vuoksi.

Lisäksi koronarokotteiden hankintaan päätettiin varata aiemmin varatun 110 miljoonan euron lisäksi vielä 90 miljoonaa euroa lisää.

Pienemmistä summista Vanhanen mainitsi kulttuuritoimialan tapahtumajärjestäjille suunnatun 23 miljoonan euron tuen.

Istunnossa tehtiin myös periaatepäätös viime viikolla esitellyistä uusista koronatoimista. Niihin kuului esimerkiksi valtakunnallinen etätyösuositus sekä joukko alueellisia suosituksia, jotka on jaettu alueiden epidemiatilanteen mukaan. Sen sijaan matkailijoiden niin sanotusta "tule ja testaa" -mallista ei tehty tänään linjauksia.

Periaatepäätöksen yhteydessä julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus ryhmäharrastustoimintaan liittyen. Kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla kunnat voivat suositella harrastustoiminnan keskeyttämistä, mikäli harrastukseen liittyy korkea koronariski.

Hämmennystä on herättänyt se, että listausta korkean koronariskin lajeista ei kuitenkaan ole julkaistu. Sellaista ei kuulunut myöskään tänään. Voit lukea lisää harrastustoimintaan liittyvistä suosituksista täältä.

Lisätalousarvio on seitsemäs tänä vuonna. Vielä ei voida sanoa varmasti, jääkö se tämän vuoden viimeiseksi. Nykyinen arvio kansantuotteen supistumisesta 4,5 miljardilla on tehty budjettiriihen yhteydessä, mutta vuotta on vielä jäljellä.

– Jos asiat menevät hyvin niin jää (viimeiseksi), mutta tänä vuonna on pitänyt tottua siihen, että pistemäisiä lisätalousarvioita tehdään tarpeen mukaan, Vanhanen sanoi kokoukseen mennessään.

  • Neuvotteluun saapuneiden ministereiden kommentit näet alta.

Paluu menokehykseen ensi vuonna

Ensi vuonna ylimääräisiin menoihin on tarkoitus suhtautua tiukemmin, kun hallitus palaa hallitusneuvotteluissa sovittuun menokehykseen. Liikkumavaraa jätetään kuitenkin yhä koronamenoihin.

Hallitus sopi budjettiriihessä, että kaikki koronaan liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen turvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot katetaan ylimääräisinä menoina kehyksen ulkopuolelta.

Ensi vuodelle on varattu ylimääräiset 500 miljoonaa euroa yllättäviin koronan aiheuttamiin tarpeisiin. Sen lisäksi voidaan tehdä lisäbudjetteja.

Korjattu kello 23.04 ensimmäisen väliotsikon jälkeen: Joukkoliikenteelle suunnattu tuki on 100 miljoonaa euroa, ei 50 miljoonaa euroa.

Lisää aiheesta:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Yritysten uusiin koronatukiin tulee todennäköisesti muutoksia tuen alarajaan ja kustannusten määrittelyihin – potti kasvamassa 500 miljoonaan

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Eurooppa-kirje: Koronamittarit vilkkuvat punaisella, yhteiskuntia suljetaan taas – keväällä kuoli liki 170 000 ihmistä enemmän kuin yleensä

Tervehdys Brysselistä!

Parin rauhallisen kuukauden jälkeen koronamittarit vilkkuvat taas punaisella Belgiassa. Maassa esiintyy nyt väkilukuun nähden enemmän koronaa kuin muualla EU:ssa, Tšekkiä lukuun ottamatta. Belgian terveysministeri sanoi "tsunamin" uhkaavan, jos toista aaltoa ei pian saada hallintaan.

Huoli ei ole liioiteltu: kevään ensimmäisessä aallossa koronaan kuoli Belgiassa pahimmillaan satoja ihmisiä päivässä. Toisesta aallosta on tulossa sairaaloille pahempi kuin ensimmäisestä. Hallituksen entinen koronatiedottaja Emmanuel André alleviivasi niin ikään tilanteen vakavuutta yleisradioyhtiö RTBF:n haastattelussa. "Kysymys ei ole siitä mitä suljetaan, vaan siitä, minkä annamme olla edelleen auki", André totesi.

Belgiassa asuvien kanssakäymistä rajoitettiin alkuviikosta, kun ravintolat, baarit ja kahvilat suljettiin kuukaudeksi. Lähikoulussa lapset jätetään aamulla pihalle sisätilojen ruuhkautumisen välttämiseksi.

Nähtäväksi jää, voidaanko tilanne saada hallintaan ilman kevään kaltaista täysimittaista sulkua. Irlanti ja Tšekki ilmoittivat keskiviikkona mittavista sulkutoimista epidemian hillitsemiseksi. Esimerkiksi Irlannissa kaupat menevät kiinni ja kotoa saa liikkua vain viiden kilometrin päähän.

Paheneva pandemia varjostaa myös EU-instituutioiden työtä. Päämininsteri Sanna Marin (sd.) sai keskiviikkona vastakaikua toiveelleen etäkokouksista, kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kutsui johtajat epäviralliseen videotapaamiseen koronaviruksen tiimoilta.

Marin joutui viime viikolla poistumaan Eurooppa-neuvoston kokouksesta korona-altistumisen takia. Ennen poistumistaan Marin ehti Tanskan pääministerin kanssa esittää kokousten pitämistä etänä. Etäkokoukset eivät kuitenkaan voi kokonaan korvata fyysisiä kokouksia, ja ero korostuu arkaluontoisia ja luottamuksellisia asioita käsiteltäessä.

Loppurutistus Britannian ja EU:n välillä alkoi eilen, lue täältä analyysini på svenska: neuvottelut ovat kuin laskettelua ylämäkeen.

Seuraavaksi kollegani kooste viikon kiinnostavista uutisaiheista – mitkä tämän viikon aiheet on hyvä tietää? Lopuksi katsaus ensi viikkoon.

Tämä juttu on osa Eurooppa-kirjesarjaamme, tästä linkistä voit kirjeen suoraan omaan sähköpostiisi.

#SOMESSA: EU laski liikkeelle ensimmäisen suuren velkakirjalainansa, sijoittajat innostuivat

Tällä viikolla on nähty ensimmäistä kertaa some-kommentteja EU:n ottamasta yhteislainasta – koska nyt sitä on ensimmäistä kertaa otettu iso määrä!

Muistattehan EU:n elvytyspaketin? Tiistaina komissio käytti jäsenmaiden sille myöntämiä uusia valtuuksia ja hankki sijoittajilta merkittävästi lainarahaa koronaelvytystä varten. Komissio laski liikkeelle EU:n ensimmäisen 17 miljardin euron "sosiaalisen" joukkovelkakirjalainan, joka rikkoi heti ennätyksiä. Sijoittajien mukaan EU-lainapaperi sai maailmanmarkkinoilla suurimman määrän tilauksia koskaan. "Sijoittajat maksavat voidakseen lainata EU:lle!" Saksalaisekonomistin (yllä) mukaan EU-lainoissa on ainesta sijoittajien varojen turvasatamaksi.

Nyt komissio haki rahaa SURE-työllisyysrahastoa varten. Ensi vuoden loppuun mennessä EU aikoo lainata sijoittajilta elvytystoimiin noin 200 miljardia euroa.

#FAKTA: Koronakeväänä oli kuolemia selvästi aiempia vuosia enemmän

Tilastografiikka EU:n kuolemantapauksista viikoittain.Harri Vähäkangas / Yle

EU-maissa kuoli maaliskuusta kesäkuuhun 168 000 ihmistä enemmän kuin neljän aiemman vuoden vastaavana aikana keskimäärin. Eurostatin tilastossa ovat mukana kaikki viikkojen 10–26 kuolemat. Tilasto voi olla hyödyllinen, kun koronaviruksen suoria ja epäsuoria vaikutuksia EU-maiden kansalaisten terveyteen arvioidaan, Eurostat toteaa. Esimerkiksi Espanjassa viikoilla 13–15 laskettiin yli kaksinkertainen määrä kuolemia kuin aiempina vuosina. IItaliassa henkensä menetti yli 40 prosenttia useampi kuin tavallisesti viikkoina 11–15.

Suomessa ero normaaliin oli suurin huhtikuun viikkoina 15 ja 17, jolloin kuolemia oli 13–14 prosenttia normaalia enemmän. Mustread-verkkojulkaisu arvioi jo elokuussa, että Suomi selvisi koronaviruksesta muita paremmin.

LUE VIELÄ NÄMÄ: Show-elkeitä ja draamaa brexitin loppumetreillä, Ranska jahtaa terroristeja entistä ankarammin

Boris JohnsonBritannian pääministerillä Boris Johnsonilla on usein tukka pörrössä.Andy Rain / EPA

Neuvottelut Britannian EU-eron jälkeisestä suhteesta käynnistyivät täydellä teholla taas torstaina. Nyt siirryttiin niin kutsuttuun tunnelivaiheeseen, täältä voit katsoa mitä se tarkoittaa. Siirtymäajan lopun häämöttäessä Britannian edustajien puheet ovat koventuneet. Lue täältä, miksi jonkinlaiseen sopimukseen on välttämätöntä päästä.

Lähiviikkoina neuvotellaan myös viikonloppuisin. Neuvottelujen käytännön työtä järjestelemään perustetaan erillinen sihteeristö. Sunnuntaihin asti yksityiskohtia hiotaan Lontoossa, sen jälkeen sopimuksen mukaan etänä tai fyysisesti erikseen sovittavissa paikoissa.

Ketään ei taida suuresti yllättää, että EU-kansalaisista 77 prosenttia tukee unionin varojen käytön yhdistämistä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Ongelman muodostavat jäsenmaiden hallitukset, jotka eivät onnistu sopimaan asiasta. Kunpa tällaisista kansalaisille tärkeistä asioista voitaisiin päättää ilman, että yksittäiset maat kuten Unkari tai Puola voivat sen veto-oikeudellaan estää.

Ääri-islamistin murhaaman opettajan, Samuel Patyn, muistoksi pidettiin keskiviikkoiltana kaunis tilaisuus Pariisissa, jossa oli paikalla koko Ranskan poliittinen johto. Terrori-iskussa murhattu historianopettaja oli näyttänyt luokassa profeetta Muhammedista tehtyjä pilakuvia. Ranskalaiset ovat olleet jo useasti kaduilla sankoin joukoin murhan vuoksi, tapaus on käynnistänyt laajan keskustelun uskontoryhmien suhteista ja sananvapaudesta. Islamistijärjestö kielletään ja moskeijoita suljetaan. Presidentti Emmanuel Macronin twiitin mukaan viime päivinä on tehty kymmeniä terrorisminvastaisia toimenpiteitä.

Äärioikeiston suosio eri puolilla Eurooppaa horjuu, vallassaolevien puolueiden valta kasvaa. Ääripuolueet nahistelevat keskenään, lue täältä miten koronapandemia ajaa niitä ahtaalle.

EU:n maatalouspolitiikka ja kuinka se syntyikään on aiheena Brysselin koneessa. Entä miten maatalouspolitiikka muuttuu tulevaisuudessa? Eri maissa on erilainen suhtautuminen maaseutuun, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Maija Elonheimon haastattelussa.

Politiikkaradiossa taas uudesta maatalousbudjetista keskustelee Tapio Pajusen kanssa kolme suomalaista meppiä. Parlamentti äänestää yhteensä 1 500:stä budjetin kohdasta perjantai-iltaan mennessä tällä viikolla.

Ruotsi liittyi tällä viikolla niihin EU-maihin, jotka kieltävät kiinalaisen verkkojätin Huawein osallistumisen maan 5G-verkon rakentamiseen. 5G-teknologia on yksi Kiinan ja EU:n suurimpia kiistakysymyksiä, ja Kiina uhkasikin Ruotsia jo vastatoimilla. Maailmassa on Huawein lisäksi vain kaksi merkittävää verkkoyhtiötä eli Nokia ja Ericsson. Kiina on jo uhannut myös niitä vastatoimilla.

Tammerkosken kansallismaisema kuvattu museokeksus Vapriikin terassilta 15 EU-maan huippukokous pidettiin 15.-16. lokakuuta 1999 Tampereella museokeskus Vapriikissa.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

16-vuotias tamperelaislukiolainen Raisa Räisänen katosi Tampereella runsas 21 vuotta sitten 16. lokakuuta. Miten se liittyy EU:hun? Siten, että tuolloin Tampereella pidettiin EU-johtajien huippukokous, josta myös on etsitty yhteyksiä katoamiseen. Kannattaa kuunnella rikostoimittaja Marko Niemen dekkarimaisen koukuttava 6-osainen Viimeinen johtolanka -podcast siitä, mitä tuona lauantai-iltana on saattanut tapahtua. Se löytyy Yle Areenasta.

ENSI VIIKOLLA: EU-johtajat summaavat videokokouksessa koronatilannetta ja tarvittavia uusia toimenpiteitä

Koronatartuntojen määrä lisääntyy nyt erittäin nopeasti eri puolilla Eurooppaa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on kutsunut jäsenmaiden valtioiden ja hallitusten päämiehet ja -naiset ylimääräiseen etäkokoukseen aiheesta ensi viikon torstaina. Eurooppa-neuvosto on EU:n ylin päättävä elin. Se määrittelee unionin yleiset suuntaviivat. Luultavasti johtajien keskusteluissa vähintään sivutaan myös brexit-neuvottelujen tilaa.

Huippukokouksen jälkeen perjantaina etäkokoustavat terveysministerit. Ei liene kysymystä siitä, mikä on kokouksen pääaihe.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Miten Bidenin tai Trumpin valinta vaikuttaa Suomeen? 7 kuvaa kertoo, millaisen talouden uusi Yhdysvaltojen presidentti saa edeltäjiltään

Yhdysvaltojen nykyinen presidentti Donald Trump on kehunut auttaneensa maansa talouden parhaaseen kuntoon ikinä.

Trumpin mukaan talous kasvaa historiallisen nopeasti, miljoonat kansalaiset ovat onnistuneet nousemaan hänen ansiostaan köyhyydestä ja työttömyys on ennätysmatalalla. Hän lupaa jatkaa "samalla tiellä", jos tulee valituksi uudelleen.

Trump on osin oikeassa.

Ennen koronapandemiaa Yhdysvaltojen taloudella meni hienosti. Trendi eli "sama tie" tosin alkoi jo Barack Obaman presidenttikaudella finanssikriisin jälkeen. Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden oli Obaman varapresidentti.

Obaman kaudella oli myös vuosia, jolloin talous kasvoi nopeammin kuin kertaakaan Trumpin aikana.

Samantyyppinen kehitys jatkuu luultavasti uuden presidentin aikana, oli tämä kuka tahansa – kunhan koronapandemia saadaan ensin kuriin.

Tilastografiikka Yhdysvaltojen talouskasvusta.Harri Vähäkangas

Koronavirus on lyönyt maailman mahtavimpaan talouteen syvimmän loven koko bruttokansantuotteen mittaushistoriassa.

Työttömyysaste ja myös velkaantumistahti ovat huipuissaan. Samalla tasolla ne ovat olleet vain toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla.

Miten Trump ja Biden sitten poikkeaisivat toisistaan taloudenpidossa? Esimerkiksi sijoittajat vaikuttavat ajattelevan, että eivät juuri mitenkään, eikä markkinoilla panna rahoja likoon kummankaan politiikan puolesta.

Miksi Yhdysvaltojen talouspolitiikalla on vaikutuksia myös Suomeen?
  • Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen.
  • Pohjois-Amerikasta tulee noin 15 prosenttia suomalaisyritysten ulkomaisesta liikevaihdosta. Liki 300 yrityksellä on Yhdysvalloissa tytäryhtiöitä.
  • EU ja Yhdysvallat ovat toistensa tärkeimmät kauppakumppanit. Niiden välisen kaupan arvioidaan luovan noin kahdeksan miljoonaa työpaikkaa.

"America first" jatkuu

Herroja yhdistää käsitys siitä, että tuotantoa pitää siirtää tulevaisuudessa takaisin Yhdysvaltoihin. Myös Bidenin kaudella jatkuisi Amerikka ensin -politiikka, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen uskoo.

– Bidenkin haluaisi selvästi suosia kotimaisia yrityksiä esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, ja hänkin haluaa houkutella yrityksiä palauttamaan valmistusta USA:han, Turtiainen kuvaa.

Tilastografiikka työttömyysasteesta Yhdysvalloissa.Harri Vähäkangas

Uuden presidentin on lähes ensitöikseen alettava keksiä keinoja turvata ja luoda uusia työpaikkoja.

Obaman kaudella työttömyys väheni suhteellisesti enemmän kuin Trumpin kaudella, ja alimmillaan työttömyysprosentti kävi tämän vuoden alussa noin 3,5 prosentissa. Nyt työttömiä on yli kaksinkertainen määrä helmikuuhun verrattuna.

Biden on ennakoitavampi

Jos demokraattien ehdokas Biden voittaa vaalit kahden viikon päästä, kansainvälisellä näyttämöllä ero Trumpiin on suuri – mutta ennen kaikkea tyylissä ja tavassa neuvotella, ei niinkään sisällöissä.

– Rauhoittuisi tämmöinen kauppasotaspekulaatio ja hirveän tempoileva politiikka, että tehdään pikadiilejä. Tyylistä tulee linjakkaampaa ja johdonmukaisempaa, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi.

Biden ei ole täysin vielä paljastanut korttejaan, mutta EK:n Turtiaisen mukaan Yhdysvallat pysyy kyllä jatkossakin sisäänpäin käpertyneenä. Esimerkiksi irtautuminen kauppasuhteista Kiinan kanssa jatkuisi Bideninkin kaudella.

Kangasharjun mielestä taas Biden on tarkoituksellisesti pysynyt hiljaa kauppapolitiikasta, hän ei ole halunnut "revitellä" aiheella.

– Hän antaa Trumpin tehdä revittelyt ja kerää pisteet kotiin. Biden on kuitenkin todennäköisesti monenkeskisten kansainvälisten sopimusten puolella aivan eri tavalla kuin Trump, Kangasharju sanoo.

Tilastografiikka osakekurssien vaihtelusta Obaman ja Trumpin kausilla.Harri Vähäkangas

Trump on ollut poikkiteloin esimerkiksi Maailman kauppajärjestön WTO:n yhteistyössä, kun taas Bidenin myötä WTO:n ongelmat voisivat lieventyä.

WTO:n ongelmat tosin ovat monimutkaisia ihan riippumatta siitä, kuka Yhdysvaltoja johtaa. Jäsenmailla on ollut vaikeuksia löytää yhteisymmärrystä asiassa kuin asiassa.

Trumpin toinen kausi olisi kuitenkin elinkeinoelämän asiantuntijoiden mielestä WTO:lle erittäin huono asia, koska Trump on koko valtakautensa ajan kyseenalaistanut Yhdysvaltojen sitoutumista järjestöön ja sen sääntöihin.

– Jos Trump toisella kaudellaan jatkaisi toimintaa, joka rikkoisi kauppajärjestön sääntöjä, niin se saisi muut maat miettimään, että miksi me ollaan sitoutuneita, jos yksi maailman suurimmista talouksista ei niin tee, EK:n Turtiainen kuvailee.

Ensiksi on hoidettava kotimaiset ongelmat

Ensi alkuun uusi presidentti joutuu puuttumaan työttömyyden ohella muihin kotimaisiin ongelmiin kuten esimerkiksi terveydenhuoltoon.

Terveydenhoitoon kuluu Yhdysvalloissa noin 9 300 euroa kansalaista kohden vuodessa, kun esimerkiksi Suomessa hinta on selvästi alle puolet siitä.

Tilastografiikka Yhdysvaltojen terveydenhuollon osuudesta BKT:stä.Harri Vähäkangas

Jos Biden valitaan, hän alkanee ensimmäiseksi korjata Trumpin kauden terveydenhoitoon tuomia ongelmia. Lisäksi hän korottanee esimerkiksi rikkaiden ja yritysten veroja.

– Nythän siellä on jäänyt ilman [sairaus-]vakutuusta kymmeniä miljoonia ihmisiä. Tämä ja verotus ovat varmaan suurimmat linjat, jotka muuttuisivat Bidenin kaudella, Etlan Kangasharju pohtii.

– Biden on kuitenkin sanoutunut irti puolueensa kaikkein vasemmistolaisimmista ideoista eli esimerkiksi siitä, että terveydenhuolto olisi pohjoismaalaisittain kaikille [lähes ilmaista].

Vaaleissa tärkeää ei ole Kangasharjun mielestä vain valituksi tuleva presidentti vaan sekin, millainen muusta hallinnosta tulee.

– Demokraatit saattavat saada veret seisauttavan vaalivoiton, jolloin he saavat värisuoran alahuoneeseen, senaattiin ja Valkoiseen taloon. Tällöin pystytään tekemään paljon enemmän kuin siinä tapauksessa, että valta joudutaan jakamaan, Kangasharju sanoo.

Tilastografiikka amerikkalaisten palkkakehityksestä.Harri Vähäkangas

Amerikkalaisten mediaanipalkka on noussut Trumpin vuosina selvästi. Mediaani tarkoittaa joukon keskimmäistä, eli sen ylä- ja ala-puolella on yhtä paljon palkansaajia.

Palkkojen nousua selitetään sillä, että Trumpin kaudella etnisten vähemmistöjen työttömyys on kasvanut. Esimerkiksi mustat ja latinot työskentelevät matalapalkka-aloilla, ja kun he poistuvat palkkatilastoista, mediaani nousee.

Ansiotulojen parantumisen vaikutusta heikentää myös se, että asuntojen hinnat ovat nousseet. Näin myös kotitalouksien velkaantuminen on lisääntynyt Trumpin kaudella.

Tilastografiikka kotitalouksien velan määrästä.Harri Vähäkangas

Etlan Kangasharjun mielestä Bidenin valinta helpottaisi suomalaistenkin kaupankäyntiä maailmalla, koska Biden tuskin uhkailee esimerkiksi autotulleilla Trumpin tapaan. Autotullit olisivat erittäin vahingolliset EU:n suurimmalle taloudelle Saksalle, joka on myös Suomen suurin kauppakumppani.

– Vanhoista tulleista tuskin tuosta vain päästään eroon, varsinkaan terästulleista, Kangasharju sanoo. Yhdysvallat lätkäisi EU:sta tulevalle teräkselle ja alumiinille isot tullit pari vuotta sitten.

Mitä siis tapahtuu, jos Biden voittaa?

– Toivoisin, että länsimaat löytäisivät paremmin toisensa ja toimisivat paremmin yhdessä tämmöisenä liberaalin demokratian airueena. Näin ne yhdessä pystyisivät taistelemaan nousevaa Kiinaa ja sen autoritaarisia pyrkimyksiä vastaan, Etlan Aki Kangasharju tiivistää.

Bidenin voitto tietäisi hänen mielestään uuden aikakauden alkamista, aivan kuten viestinnän professori Anu Kantola kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa.

Kangasharju vertaa tilannetta 1930-lukuun, jolloin lamasta seurasi totalitarismia, natsismia ja toinen maailmansota.

Populismi ei tällä kertaa ole johtanut sotiin kuten tuolloin. Sen sijaan on nähty neljän vuoden taistelu brexitistä ja Donald Trumpin valtakausi.

– Nyt mennään kohti tilannetta, jossat brexit saadaan pois päiväjärjestyksestä ja Trump vaihdetaan Bideniin. Samalla meillä on tämä hurja elvytys koronapandemian vuoksi ja julkisen sektorin nousu.

– Kun lisäksi tulee ilmastonmuutoksen vuoksi tehtävä sääntely ja on tämä nollakorkojen aika, joka antaa julkiselle sektorille enemmän liikkumatilaa, niin on helppo ennustaa eräänlaista suurta valtion aikakautta.

EU- ja kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen EK:sta.Saila TurtiainenMarkku Rantala / Yle

EK:n Saila Turtiainen ei usko, että Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä suurvaltakilpailusta päästään Bideninkaan kaudella. Sen sijaan Biden parantaisi suhteita Yhdysvaltojen vanhoihin liittolaisiin kuten EU:hun.

Siitä voi olla EU:lle myös haittaa, koska Eurooppakin saattaa joutua osapuoleksi kiistoissa.

– EU on pystynyt olemaan sivustaseuraaja, kun Trumpin kauden johtoajatus on ollut, että USA on vahvempi yksin. Bidenin kaudella voisikin olla tilanne, jossa Biden edellyttää EU:lta aktiivista osallistumista suurvaltojen väliseen kiistelyyn, Turtiainen sanoo.

Aki KangasharjuAki KangasharjuMikko Ahmajärvi / Yle

Mitä tapahtuu, jos Trump jatkaa?

Kangasharju uskoo, että Trump pyrkisi toisella kaudella jättämään jälkeensä jonkinlaisen perinnön. Kaoottinen epävarmuus ja kauppasota Kiinan kanssa jatkuisi.

– Kun hänen ei tarvitsisi miettiä uudelleenvalintaa, meno voisi olla aika myrskyisääkin, Kangasharju sanoo.

Turtiaisen mielestä ennakoimattomuus ja protektionismi eli keskittyminen omaan napaan ja talouteen lisääntyisi entisestään. Trump pyrkisi yhä vähentämään Yhdysvaltojen riippuvuutta Kiinasta kaupassa.

– Trump puhuu USA:n ja Kiinan talouksien irtikytkemisestä. Hänen USA:nsa varmaan lähtisi yksipuolisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoitus olisi nimenomaan vahingoittaa Kiinaa ja estää sen nousua, Turtiainen sanoo.

Toisella kaudella Trumpin pidäkkeet kauppapolitiikassa vähenisivät. Se tarkoittaisi Turtiaisen mukaan epävarmuutta suomalaisille yrityksille.

– Myös Euroopan ja USA:n välien kiristyminen voi olla yksi Trumpin toisen kauden seuraus, koska Trump saattaa asettaa uusia tulleja EU:lle jatkossakin.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Harakka: Suomi ei ole kieltämässä Huawein tuotteita tietoverkoista – "Uusi 5G-laki maailman tiukin ilman laitetoimittajien nimeämistäkin"

Suomessa ei edelleenkään mitään aikomusta kieltää Huawein laitteiden käyttöä tietoverkoissa Ruotsin tapaan.

Ruotsi on päättänyt estää kiinalaisten Huawein ja ZTE:n tekniikan käyttämisen maan 5G-verkkoa rakennettaessa. Kiina puolestaan uhkaa Ruotsia ikävillä seurauksilla, ellei maa peru päätöstä.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan kieltoihin ei ole tarvetta.

– Suomen verkkolainsäädäntö ei nimeä erikseen mitään laitevalmistajaa. Lain lähtökohtana on ollut huolehtia verkkojen kansallisesta turvallisuudesta. Lähtökohta on peräisin jo 90-luvulta ennenkuin muualla maailmassa oli tällaista kansallisen turvallisuuden huolta edes havaittu. Nyt eduskunnassa oleva uusi 5G-lainsäädäntö on varmasti yksi maailman tiukimpia ilman että mainitaan edelleenkään mitään nimiä, Harakka sanoo.

timo harakka liikenne ja viestintäministeriUudesta 5g -laista on tulossa maailman tiukin, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Markku Rantala / Yle

Lain tiukkuutta Harakka perustelee sillä, että meillä kansallista turvallisuutta uhkaava laite voidaan poistaa käytöstä takautuvastikin.

– Lähtökohtana on, että kansallista turvallisuutta uhkaava verkkolaite voidaan poistaa verkosta. Tämä on myös ainakin hallituksen esityksen mukaan takautuva velvollisuus eli operaattoreiden täytyy etukäteen pohtia sitä aiheutuuko laitteesta jotakin vaaraa, Harakka sanoo.

Operaattorin on siis hankintoja tehdessään mietittävä hinnan ja laadun lisäksi laajemmin ja entistä tarkemmin mitä riskejä ostopäätökseen liittyy. Niinpä yritysten nimiä ei tarvitse erikseen laissa mainita.

Esimerkiksi Telia, DNA ja Elisa rakentavat 5G-verkkoa kovaa vauhtia. Elisa mainostaa 5G-verkkonsa toimivan jo yli 50 paikkakunnalla.

– Emme ota kantaa siihen mistä valtiosta näitä laitteita tulee. Ehdokkaita on muitakin kuin yksi, toteaa Harakka.

Uutta 5G-lainsäädäntöä on ollut kätilöimässä peräti neljä ministeriötä.

– Eduskunnan käsittelyssä oleva 5G-lainsäädäntö on tehty poikkeuksellisen avoimessa ja laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden kesken. Liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi siihen ovat aktiivisesti osallistuneet ulkoministeriö, sisäministeriö ja puolustusministeriö, Harakka kertoo.

Tekniikan rajaus onnistuisi Suomessakin

Opetaattoreihin ja tietoverkkoihin kohdistuvia vaatimuksia on Ruotsissa kiristetty turvallisuussyistä. Merkittävässä käytössä jo oleva Huawein ja ZTE:n tekniikka on poistettava 1. tammikuuta 2025 mennessä.

– Huaweillä on laadukkaita tietoverkkolaitteita, mutta niitä saa kyllä muualtakin. Tottakai on teknisesti meilläkin mahdollista samalla tavalla kuin Ruotsissa poistaa Huawein laitteet verkosta, mutta se maksaa, sanoo Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Raimo Kantola.

Fyra metalldosor fästa på en 5G-mast.Uuden sukupolven tekniikka ulottuu niin syvälle talouden ja yritysten toimintaan, että se luo riskin vakoilulle ja väärinkäytöksille./All Over Press

Huawein tekniikkaa on käytössä muun muassa operaattoreilla. Kantola ei ole kuitenkaan varma olisiko valmistajan vaihdossa järkeä.

– Uudemmat tietoverkkolaitteet ovat älykkäitä ja sinne tuodaan pilvitekniikka verkkoon sisälle. Verkon tietoturvan avaimet on silloin sen käsissä, joka niitä ohjelmia tekee. Mutta ehkä laitteiden valmistajaa tärkeämpää, on se kuka sitä verkkoa teknisesti hallitsee ja ylläpitää. Esimerkiksi operaattorit antavat aika usein mobiiliverkkojensa teknisen hallinnan ulkopuolisille toimijoille, kuten Nokialle, Ericssonille tai Huaweille, koska ne osaavat sen tehdä operaattoreita paremmin, Kantola sanoo.

Kiinalaisen Huawein hylkiminen johtuu sen merkityksestä 5G-tekniikan osaajana ja pelinappulana suurvaltapolitiikassa.

– Erityisesti 5G on nostanut tämän pintaan. Kun kaikkea digitalisoidaan ja yksi avaintekniikka on 5G, sen kosketuspinta reaalimaailmaan, talouteen ja teollisuuteen on potentiaalisesti niin suuri. Sen takia houkutus vakoiluun on suuri ja tietenkin samalla riski joutua sen kohteeksi on suuri. Tästä syystä se nousee niin korkealle suurvaltapolitiikassa. Kysymys on pitkässä juoksussa digitaalisesta suvereenisuudesta, Kantola selittää.

Mikä on 5G?

  • 5G tarkoittaa seuraavan sukupolven mobiiliverkkoa.
  • Verkkovalmistajien mukaan se tulee olemaan kymmenen tai jopa kaksikymmentä kertaa nopeampi kuin nykyinen 4G-verkko on.
  • 5G poistaa parhaimmillaan viiveen mobiileista nettiyhteyksistä lähes kokonaan ja mahdollistaa esimerkiksi teräväpiirtokuvan lähettämisen älypuhelimiin.
  • Teknologiaa voi hyödyntää myös mm. liikenteessä ja terveydenhuollossa.

Lue lisää:

Kiina uhkaa Ruotsia ikävillä seurauksilla kiinalaisyhtiöiden tekniikan 5G-verkosta rajaavan päätöksen vuoksi

Ruotsi rajaa kiinalaisyhtiöiden tekniikan pois 5G-verkostaan turvallisuuspoliisin ja puolustusvoimien suosituksesta

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Perussuomalaiset vaati hallitusta tuomitsemaan terroriteon Ranskassa, kokoomus kysyi sähkön siirtohinnoista – Yle seurasi eduskunnan kyselytuntia

Perussuomalaiset avasi tänään eduskunnan kyselytunnin kysymällä viime perjantaisesta veriteosta Pariisissa.

Tšetšeenimies Abdoullakh Anzorov puukotti opettaja Samuel Patyn kuoliaaksi ja leikkasi hänen päänsä irti Pariisin esikaupungissa ilmeisesti kostoksi tämän sananvapausopetuksesta. Murhattu opettaja oli näyttänyt luokassa profeetta Muhammedista tehtyjä pilakuvia.

– Islamisti murhasi erityisen raa'alla tavalla viattoman ihmisen keskelle katua. Kohteena oli koulun opettaja, joka oli puhunut koulussa sananvapaudesta, edustaja Leena Meri (ps.) kuvaili.

  • Yle näytti kyselytunnin suorana lähetyksenä Areenassa ja Yle TV1:ssä. Voit katsoa tallenteen klikkaamalla jutun pääkuvaa.
  • Seurasimme kyselytuntia myös tässä jutussa.

Meren mukaan hallituksen riveistä ei kuitenkaan ole kuulunut teon tuomitsemista.

– Arvoisa hallitus, miksi ette ole tuominneet tekoa? Oletteko turtuneet? hän kysyi.

– On aivan selvää, että hallitus tuomitsee tällaisen terroriteon mitä jyrkimmin sanoin, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vastasi.

Haaviston mukaan Suomi tukee Ranskaa selvitystyössä kaikin mahdollisin tavoin.

– Tämä on isku sananvapautta ja niitä periaatteita vastaan, joihin kaikki uskomme.

Ranskan tapaus kirvoitti keskustelua terrorismilainsäädännöstä

Meren kysymystä seurasi puolisen tuntia kestänyt debatti terrorismirikoksista ja -lainsäädännöstä.

Kysymyksiä esittivät myös kokoomuksen ja kristillisdemokraattien edustajat. Muun muassa Päivi Räsänen (kd.) pohti, että ulkomailla tehdyistä terrorismirikoksista on vaikeaa saada näyttöä.

– Siksi tarvitsisimme edelleen terrorismin kriminalisointiin liittyvän lainsäädännön tehostamista, hän sanoi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) muistutti, että hän esitteli viime viikolla terrorismin rahoittamisen kriminalisointiin liittyvää lakiesitystä.

– Se on nyt lakivaliokunnan käsittelyssä, Henriksson sanoi.

– Pohdimme onko seuraava askel iso kokonaisuudistus, johon menisi paljon aikaa, vain tuommeko käsittelyyn osakokonaisuuksia, joissa esimerkiksi osallistuminen terroristijärjestön toimintaan kriminalisoitaisiin jollain järkevällä tavalla.

Entinen sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) puolestaan muistutti edellisen vaalikauden lainsäädäntöhankkeista. Tuolloin esitettiin, että Suomessa oleskeluluvalla oleva karkotettaisiin ulkomailla tehdystä terroriteosta ilman Suomeen kutsumista.

– Ovatko nämä lait tulossa eduskuntaan? Mykkänen kysyi.

– Palautukset eivät aina ole aivan helppoja ilman palautussopimuksia, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi.

Lintilä lupaili marraskuun alkuun sähkön siirtomaksujen suitsimista

Kyselytunnin toinen puolikas käsiteltiin sähkön siirtohintoja. Kokoomuksen Heikki Vestman vaati, että hallitus laittaisi siirtomaksut kuriin.

– Sähköverkkojen myynti oli valtiolta virhe, mutta ei suurin syy hintojen nousuun. Sekä yksityiset että kuntien verkkoyhtiöt ovat syyllistyneet kohtuuttomiin hinnankorotuksiin ja voitonjakoon. Yle paljasti, että tämän taustalla on viranomaisen laskentamalli. Hallitus on lupaillut lakiluonnosta siirtohintojen hillitsemiseksi, mutta se on torso. Se ei puutu ydinasiaan, kohtuuttomaan monopolituottoon, hän sanoi.

Vestman vaati elinkeinoministeri Mika Lintilältä (kesk.) "rahastuskoneen sulkemista" ja kokoomuksen esityksen toteuttamista.

– Olen katsonut sen teidän mallinne, mutta siinä laitetaan aika lailla koko valvontapuoli uusiksi. Jos me haluamme nopeampia muutoksia, niin tämä hallituksen lakiesitys toisi niitä, Lintilä sanoi.

Vestmania vastaus ei tyydyttänyt.

– Olette virkamiestenne kanssa sanoneet, ettei tuottomallia voisi lailla muuttaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Ministeriöönne on toimitettu jo keväällä oikeudellinen selvitys, jonka mukaan EU-direktiivi tai perustuslaki ei estä tuottoon puuttumista. On toimittava ripeästi. Nykytila maksaa yli miljoona euroa ylimääräistä joka ikinen päivä. Olette lykänneet tätä lakiesitystä kahdesti, hän sanoi.

Lintilä sanoi, että eduskunta tulee saamaan lain käsiteltäväkseen marraskuun alussa.

– Edustaja (Vestman) muistaa, että eduskunnassa oli sopimus, että kiistanalaisia lakeja ei tuoda käsiteltäväksi kevätistuntokaudella, Lintilä sanoi.

Myös vasemmistoliitto yhtyi kokoomuksen huoleen. Toisaalta Paavo Arhinmäki (vas.) muistutti, että korotukset mahdollistanut lainsäädäntö vietiin läpi kokoomuslaisen pääministerin Jyrki Kataisen ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren kaudella.

– Lintilä, lasketteko korotuskattoa merkittävästi ja puututteko tuottomaliin? Arhinmäki kysyi.

– Arvoisa puhemies, tulemme laissa tekemään muutamia isompia siirtoja. Energiavirastolle annetaan mahdollisuus valvoa, ettei sähköverkkoihin yli-investoida. Toinen asia, jokatulee olemaan merkittävää, on korotuskaton laskeminen. Tällä hetkellä se on 15 prosenttia, ja tulee olemaan merkittävästi alempi.

Kyselytunnilla paikalla lähes koko hallitus

Ennakkotiedon mukaan paikalla vastaamassa ovat tänään lähes kaikki Sanna Marinin (sd.) hallituksen ministerit – ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosta (vihr.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.) lukuunottamatta.

Korona on vaikuttanut eduskunnan arkeen. Täysistuntoihin ja siten myös kyselytunnille voi osallistua vain 74 kansanedustajaa kerrallaan. Salissa eduskuntaryhmille on varattu turvaetäisyydet mahdollistavat ryhmäkohtaiset paikat.

Puhemiesneuvosto päätti tänään jatkaa täysistuntotyössä noudatettavia poikkeuksellisia menettelytapoja tammikuun 2021 loppuun saakka.

Tällä viikolla kaikissa eduskunnan yleisissä tiloissa otettiin käyttöön myös kasvomaskisuositus. Täysistuntosalissa maskin käyttöä on suositeltu jo syyskuun lopulta.

Viime perjantaina kerrottiin, että kansanedustaja Tom Packalénilla (ps.) oli todettu koronavirustartunta. Uusista tartunnoista ei ole kerrottu, mutta monet kansanedustajat ovat käyneet testeissä ja asettuneet omaehtoiseen karanteeniin. Varotoimenpiteenä noin neljäkymmentä kansanedustajaa ja kolme virkamiestä tuli testatuksi koronatartunnan varalta, kertoi hallintojohtaja Pertti Rauhio Demokraatille tiistaina.

Varotoimet ovat vaikuttaneet myös valiokuntatyöskentelyyn. Esimerkiksi ulkoministeri Haaviston ministerivastuuasian käsittely viivästyy koronavarotoimien vuoksi.

Juttu on päivitetty lopulliseen muotoonsa klo 17.11.

Voit keskustella aiheesta huomiseen perjantaihin 23. lokakuuta klo 23 saakka.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Myös Stora Enso valmistautuu työmarkkinaneuvotteluihin – Metsäteollisuus ry:n Kimmo Kurjesta yhtiön työmarkkinajohtaja

Metsäyhtiö Stora Enso on aloittanut valmistelut tulevia työmarkkinaneuvotteluja varten.

Stora Enson työmarkkinajohtajaksi on nimitetty Kimmo Kurki, joka siirtyy tehtävään Metsäteollisuus ry:n paperiteollisuuden työmarkkinapäällikön paikalta.

Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa työmarkkinajuristina Teknologiateollisuus ry:ssä sekä Elinkeinoelämän keskusliitossa.

Kurki vastaa yhdessä Suomen henkilöstöjohtajan kanssa Stora Enson työehtosopimusneuvotteluista ja uuden neuvottelu- sekä sopimusprosessin rakentamisesta.

Yhtiö kertoo tiedotteessa, että uudenlainen sopimustapa rakennetaan yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.

UPM kertoi keskiviikkona nimittäneensä Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollménin työmarkkinajohtajaksi ja työmarkkinapäällikkö Mikko Lehtosen työmarkkinajuristiksi.

Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuun alussa lopettavansa työmarkkinatoimintansa kuluvan työehtosopimuskauden päättyessä.

Lue myös:

Metsäteollisuuden työmarkkinapomot metsäjätti UPM:n leipiin – Jyrki Hollménista yhtiön työmarkkinajohtaja

Yritykset koronakriisissä: Stora Enso pitää palkkaneuvottelujen siirtymistä yrityksiin positiivisena asiana

Metsäteollisuus hylkäsi tessin: laskeeko tai nostaako se palkkoja muilla aloilla? 6 helppoa kysymystä ja vastausta dramaattisesta irtiotosta

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Eduskunnan uudeksi viestintäpäälliköksi valittiin Rainer Hindsberg

Eduskunnan uudeksi viestintäpäälliköksi on nimitetty nykyinen palvelupäällikkö Rainer Hindsberg. Hän aloittaa tehtävässä marraskuun alussa. Päätöksen valinnasta teki puhemies Anu Vehviläisen (kesk.) johtama kansliatoimikunta torstaina.

Hindsberg seuraa tehtävässä Marjo Timosta, joka luotsasi eduskuntatiedotusta vuodesta 2003 alkaen.

Rainer Hindsbergillä on pitkä työkokemus eduskunnassa. Hän vetää tällä hetkellä palveluyksikköä, joka vastaa eduskunnan asiointi- ja tapahtumapalveluista. Aiemmin hän on työskennellyt eduskuntatiedotuksen apulaistiedotuspäällikkönä ja tiedottajana lähes 20 vuotta.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Eduskuntapuolueiden enemmistö tukee aborttilain muutosta – kansalaisaloite vaatii, että abortin saamiseen riittäisi raskaana olevan oma tahto

Ylen kyselyssä enemmistö eduskuntapuolueista tukee eduskuntakäsittelyyn tulevan kansalaisaloitteen tavoitetta aborttilainsäädännön uudistamisesta.

Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että jatkossa abortin saamiseksi riittäisi raskaana olevan oma tahto ja nykyisen lain vaatimus kahden lääkärin erillisistä lausunnoista tulee poistaa.

Yle kysyi kaikkien eduskuntapuolueiden eduskuntaryhmien kantaa kansalaisaloitteeseen. Eduskuntapuolueista SDP, kokoomus, vihreät, RKP, vasemmistoliitto ja Liike nyt ilmoittavat tukevansa kansalaisaloitteen tavoitteita.

Tuetteko kansalaisaloitteen tavoitetta aborttilainsäädännön uudistamisesta?Ilkka Kemppinen / Yle

Aloitetta tukevien mielestä 70-luvulta peräisin oleva lainsäädäntö olisi korkea aika päivittää nykyaikaan.

– Suomessa aborttilainsäädäntö on Euroopan tiukimpia. Haluamme saada sen yleiseurooppalaiselle tasolle, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko.

Aloitteen kannattajat korostavat raskaana olevan itsemääräämisoikeutta omasta kehostaan.

Lakialoitteessa tavoitellaan muutosta, jossa raskauden keskeytyksen saa alle 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa pyytämällä, ilman vaatimusta erillisistä perusteluista tai lääkärien lausunnoista.

– Oman tahdon pitää riittää silloin, kun kysymys on itsemääräämisoikeuden piiriin kuuluvasta päätöksestä. Tässä näkyy selvästi, että Suomen lainsäädäntö on jäänyt jälkeen, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.

Pääministeripuolue SDP:llä on asiasta puoluekokouksen päätös vuodelta 2017, jonka mukaisesti eduskuntaryhmä kannattaa mahdollisuutta raskauden keskeytykseen 12. viikolle saakka naisen omaan pyyntöön perustuen.

Myös Liike Nytin Harry Harkimo kannattaa lakimuutosta.

– Laki on vanhanaikainen. Abortista päättäminen on yksityisasia, en ymmärrä miksi siitä päättämiseen tarvitaan kahta lääkäriä. Ihmiset keskustelevat tällaisista asioista muiden kuin lääkärien kanssa, Harkimo perustelee.

Lainmuutosta tukevat myös monet asiantuntijat, toteaa Ylen jutussa haastateltu Suomen Gynekologiyhdistyksen puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston professori Oskari Heikinheimo.

Kun voimassaolevasta aborttilainsäädännöstä päätettiin 50 vuotta sitten abortit tehtiin kirurgisesti. Nykyään noin 97 prosenttia aborteista tehdään lääkkeillä. Asiantuntijat pitävät vaatimusta kahden lääkärin lausunnosta vanhentuneena.

Keskustalaisille annetaan vapaat kädet

Keskustan ja perussuomalaisten eduskuntaryhmissä asiaan ei oteta kantaa.

Keskustan ryhmänjohtajan Antti Kurvisen mukaan eduskuntaryhmä ei todennäköisesti tule tekemään ryhmäpäätöstä asiaan liittyen, vaan aborttilainsäädännön kaltaisissa omantunnon kysymyksissä edustajille annetaan vapaat kädet.

– Keskustalla on sata vuotta vanha perinne, että niin sanotuissa omantunnonkysymyksissä annamme jokaisen edustajan muodostaa oman kantansa, Kurvinen sanoo.

Keskustanaiset ovat mukana aborttilain päivitystä tavoittelevassa OmaTahto2020-kampanjassa. Myös keskustan puoluehallitus esittää marraskuussa puoluevaltuustolle sen tukemista.

Toisaalta esimerkiksi oululainen kansanedustaja Pekka Aittakumpu vastustaa aborttilain muuttamista ja vetoaa tiedotteella puolueen kansanedustajiin, jotta se ei muutosta hyväksyisi.

– Naisten oikeudet ja tasa-arvo ovat tärkeitä, mutta kuka puolustaa syntymättömän lapsen ihmisoikeuksia ja hänen tasa-arvoista oikeuttaan elämään, Aittakumpu kysyy tiedotteessa.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavio ilmoittaa, että ryhmä ei ole vielä muodostanut kantaa aloitteeseen.

– Ennen kannan muodostusta on hyvä kuulla asiantuntijoita ja käydä myös eettistä pohdiskelua, Tavio viestittää.

Kristillisdemokraattien Räsänen huolissaan harkinta-ajan lyhenemisestä

Ainoana eduskuntapuolueena kristillisdemokraatit ilmoittaa vastustavansa kansalaisaloitetta.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Päivi Räsäsen mukaan raskaana olevan naisen itsemääräämisoikeuden lisäksi huomioon pitää ottaa myös syntymättömän lapsen oikeudet.

Jos laista poistuu vaatimus kahden lääkärin päätöksestä, samalla harkintaan käytetty aika lyhentyisi.

– Menetettäisiin mahdollisuus käydä läpi sosiaalisia ongelmia, jotka ovat johtamassa aborttiin, jos mitään perusteluja ei tarvittaisi. Myös lääkärin kannalta olisi ongelma, että hänestä tulisi pelkkä abortin suorittaja ilman mahdollisuutta tarjota vaihtoehtoja, sanoo Räsänen.

Räsäsen mukaan huoli siitä, että nykyinen malli vie tarpeettomasti kahden lääkärin resursseja, ei ole perusteltu. Päinvastoin lääkärikohtaamisiin tulisi ohjata enemmän resursseja ja tapaamisissa tarjota abortille vaihtoehtoja, esimerkiksi adoptiota.

– Suomi tarvitsee vauvoja. Kaikki vauvat ovat arvokkaita ja tervetulleita ja mielestäni tämä ei saa olla kysymys siitä, onko lääkärillä aikaa vai ei.

Aborttilain muutosta vaativa kansalaisaloite keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavat yli 50 000 allekirjoitusta alle kuukaudessa. Kansalaisaloitteen puolesta kampanjoivat muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International, Suomen kätilöliitto, Suomen gynekologiyhdistys, Väestöliitto ja Naisasialiitto Unioni.

Lisää aiheesta:

Aborttilain muutos -kansalaisaloite keräsi yli 50 000 nimeä: naiselle halutaan mahdollisuus keskeyttää raskaus ilman kahden lääkärin lausuntoa

Kansalaiset yrittävät saada aborttilakiin muutoksia – myös asiantuntijat arvostelevat lakia: Kenen etu on juoksuttaa naista kahden lääkärin puheilla?

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan halutaan puuttua lujemmin – Oikeusministeriö: "Merkittävä ongelma Suomessa"

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa yritetään torjua uudella ohjelmalla. Siinä painotetaan erityisesti digitaaliseen väkivaltaan ja kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumista.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman tekemisestä sovittiin hallitusohjelmassa. Torjuntaohjelman on laatinut oikeusministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä.

Ohjelmassa keskiössä on väkivallan ennaltaehkäisy ja tiedon lisääminen. Monet toimista keskittyvät nuoriin.

– Tutkimusten mukaan seksuaalinen häirintä kohdistuu enemmän nuoriin naisiin, esimerkiksi ammattikoulu- ja lukioikäiset naiset kokevat sitä enemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Verkossa tapahtuva häirintä on huomattavasti yleisempää nuorilla naisilla kuin vanhemmilla, sanoo neuvotteleva virkamies Elina Ruuskanen oikeusministeriöstä.

Keskeistä on myös viranomaisten kouluttaminen ja väkivallan tekijöiden kanssa tehtävä työ.

Naisiin kohdistuva väkivalta merkittävä ongelma Suomessa

Oikeusministeriön mukaan naisiin kohdistuva väkivalta on tutkimusten mukaan merkittävä ongelma Suomessa.

– EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan me olemme ihan siellä kärkipaikoilla siinä, kuinka usein naiset kokevat väkivaltaa, sanoo Elina Ruuskanen.

Oikeusministeriö huomauttaa myös, että Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeusvalvontaelimiltä suosituksia ongelmaan puuttumiseksi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson saapui Säätytalolle Helsingissä 29. syyskuuta 2020.Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä tarvitaan monia toimia.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) toteaa ministeriön tiedotteessa, että oikeusministeriössä valmistellaan myös muun muassa seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta, lähestymiskieltolain tarkastelua ja ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa.

  • Lue myös:

Seksuaalirikoslainsäädännön uudistus viivästyy – Henriksson: "Tämän hallituskauden tärkein lainsäädäntöhanke, joka minun pöydälläni on"

Kampanjalla aiotaan herätellä sivustakatsojia

Oikeusministeriön mukaan esimerkiksi nuoriin naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään yritetään vaikuttaa kampanjalla, joka nostaa esille sivustakatsojan roolia.

– Sivustakatsojan roolia ei ole kauheasti Suomessa hyödynnetty rikoksentorjuntatyössä. Haluamme herätellä siihen, että meillä kaikilla voi olla roolia siinä, miten voimme puuttua häirintään. Uskon, että monet ovat todistaneet tilanteita, joissa jollekin esimerkiksi huudellaan, Elina Ruuskanen sanoo.

Nuorille kerrotaan toisen kampanjan avulla myös digitaalisesta väkivallasta.

Digitaalinen väkivalta kuvaa Ruuskasen mukaan vainoa, väkivaltaa ja seksuaalista häirintää, jossa hyödynnetään tavalla tai toisella digitaalista teknologiaa.

– Joko niin, että että se tapahtuu verkossa tai niin, että hyödynnetään digitaalista teknologiaa, esimerkiksi paikannuslaitteita ja tietynlaisia vakoiluohjelmia.

Nuorille aiotaan kertoa myös turvallisesta seurustelusta ja tunnetaidoista.

Viranomaisille annetaan lisää koulutusta

Tiedon lisääminen on oikeusministeriön mukaan tärkeä osa myös kunniaan liittyvän vakivallan ehkäisyssä. Tästä huolehtivat oikeusministeriön mukaan esimerkiksi järjestöt maahanmuuttajayhteisöissä.

Lisäksi naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja siihen liittyvistä uusista ilmiöistä aiotaan antaa koulutusta muun muassa poliisille, syyttäjille ja tuomareille.

Myös kuntien, järjestöjen ja turvakotien ammattilaisia aiotaan kouluttaa.

Neuvotteleva virkamies Elina Ruuskanen kertoo Suomea huomautetun siitä, että viranomaisten koulutus näistä teemoista on edelleen riittämätöntä.

– Tutkimuksissa ja selvityksissä on myös tullut ilmi, että esimerkiksi kunniaan liittyvään väkivaltaan liittyen viranomaisten osaaminen ei ole vielä riittävän hyvällä tasolla, Ruuskanen sanoo.

Torjuntaohjelmassa halutaan myös ohjata väkivallan tekijöitä tehokkaammin palveluihin ja kehittää katkaisuohjelmia.

Ohjelma on laadittu vuosiksi 2020–2023.

* Aiheesta voi keskustella perjantaihin 23.10.2020 klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

"Asiakas laski housut alas ja paljasti sukupuolielimensä" – Palvelualojen naiset kokevat seksuaalista häirintää, josta harva puhuu

Naisten ja tyttöjen oikeuksien vastainen kehitys huolettaa Pohjoismaiden pääministereitä

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Valtio aikoo pääomittaa lentokenttäyhtiö Finaviaa 350 miljoonalla eurolla

Valtio valmistelee lentokenttäyhtiö Finavian pääomittamista 350 miljoonalla eurolla.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut, että hallitus hakee eduskunnalta valtuutta pääomittamisen tekemiseksi. Pääomitus on tarkoitus tehdä ensi vuoden talousarvion yhteydessä.

Pääomituksella valtio vastaisi koronakriisiin Finavian tulevaisuuden turvaamiseksi. Finavian lentokenttien kautta on koronapandemian puhkeamisen jälkeen kulkenut noin 90 prosenttia vähemmän matkustajia kuin vuotta aiemmin.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki sanoo STT:lle, ettei yhtiön toiminta ole tällä hetkellä uhattuna, mutta se tarvitsee apua. Hän luonnehtii koronakriisiä ennennäkemättömäksi ilmailun historiassa.

– Jotta pääsemme tämän kriisin yli, tarvitsemme ulkopuolista pääomaa ja meidän pitää onnistua säästötoimenpiteissä, Mäki sanoo.

Erityisesti rahoitusta tarvitsee kaksi isoa strategista kehitysohjelmaa: Helsinki-Vantaan laajennushanke sekä Lapin lentoasemien kehittäminen. Ne ovat Mäen mukaan loppusuoralla.

Valtion omistajaohjausosaston päällikkö Kimmo Viertola valtioneuvoston kansliasta (VNK) pitää valtion kannalta tärkeänä, että Finavia vie kehitysohjelmansa loppuun.

– Näemme, että koronakriisin jälkeen matkustus elpyy takaisin, jolloin pääomitusta tarvitaan tukemaan kehitysohjelman loppuun saattamista ja operatiivista toimintaa pandemian synkimmillä hetkillä, Viertola sanoo.

Finavian mukaan maaliskuussa alkanut säästöohjelma tähtää yhteensä 200 miljoonan euron säästöihin. Se sisältää isoja kululeikkauksia operatiivisesta toiminnasta sekä koko henkilöstöä koskevia pitkäkestoisia lomautuksia.

Finavian liikevaihto vuonna 2019 oli noin 390 miljoonaa euroa. Sen hallinnoimien kenttien kautta kulki 26 miljoonaa matkustajaa. Yhtiö hallinnoi tällä hetkellä 21:tä kenttää.

Finnairia pääomitettu vajaalla 300 miljoonalla eurolla

Valtio omistaa Finavian kokonaan.

– Valtio pitkäjänteisenä omistajana haluaa kehittää Finavian kilpailukykyä ja siten varmistaa, että koko Suomessa on tulevaisuudessakin edellytykset hyviin kotimaisiin ja kansainvälisiin lentoyhteyksiin, eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo valtioneuvoston tiedotteessa.

Koronakriisin aikana valtio on aiemmin osallistunut lentoyhtiö Finnairin pääomittamiseen. Hallitus haki eduskunnalta enintään 700 miljoonan euron suuruisen valtuuden osallistua Finnairin pääomitusjärjestelyihin. Pajumaan mukaan valtion osuus toteutetusta osakeannista oli 286 miljoonaa.

Valtioneuvoston mukaan Finavian laaja kehitysohjelma on tarkoituksenmukaista viedä loppuun matkustajakadosta huolimatta, sillä investointi luo mahdollisuudet liikenteen kasvulle kriisin jälkeen. Kehitysohjelmaan kuuluvat esimerkiksi Helsinki-Vantaan laajennushanke sekä Lapin lentoasemien kehittäminen.

Lue myös:

Finnair saattaa lopettaa lennot monille maakuntakentille ainakin vuodeksi – Kulmuni muistuttaa: "Eduskunta käsittelee 700 miljoonan tukea"

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Koronakriisi on nakertanut äärioikeiston suosiota eri puolilla Eurooppaa – puolueet nahistelevat keskenään, eikä selkeää säveltä löydy

Koko maailmaa koetellut koronapandemia on ajanut äärioikeiston paikoin ahtaalle Euroopassa. Samalla eri maissa on nähty, kuinka vallassa olevat puolueet ja johtajat ovat kasvattaneet kannatustaan.

Yksi syy tähän on se, että korona-aikana hallitukset ovat tehneet äärioikeiston vaatimia toimia, kuten sulkeneet rajojaan, kertoo äärioikeiston tutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta.

Kotosen mukaan monella äärioikeistolaisella ryhmällä on ollut vaikeuksia asemoitua tilanteeseen.

– Ja löytää sitä oikeantyyppistä sanomaa, miten tämä nykyinen kriisi voitaisiin yhdistää aiemmin toistettuun sanomaan, lähinnä pakolaiskysymyksiin, Kotonen kertoo.

Toisin oli esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana, jolloin edettiin vielä vuoden 2008 finanssikriisin jälkitunnelmissa.

– Tyypillisin tilanne, missä äärioikeisto kasvattaa kannatustaan on talouden kriisin yhdistyminen johonkin ulkoiseen tekijään, Kotonen sanoo.

Keskinäinen kilpailu syö suosiota

Näin kävi vuonna 2015 Itävallassa, jossa maahanmuuttovastainen nationalistipuolue FPÖ eli Itävallan vapauspuolue korjasi potin Wienin aluevaaleissa.

Itävaltalaisen politiikan tutkijan Thomas Hoferin mukaan vaalit olivat tuolloin vapauspuolueelle kuin joulu, pääsiäinen ja syntymäpäivä yhtä aikaa.

– Maahanmuuttokriisi oli korkeimmillaan ja pettymys maltillisten puolueiden koalitiota kohtaan oli laajaa, Hofer sanoo Financial Times -lehdelle.

Nyt viisi vuotta myöhemmin, muutama viikko sitten FPÖ koki paikallisvaaleissa rökäletappion: äänisaalis romahti 31 prosentista yhdeksään prosenttiin.

– Tällä kertaa muut puolueet eivät voittaneet meitä, vaan FPÖ itse teki tämän työn muiden puolesta, sanoi Herbert Kickl puolueen kannattajille vaalituloksen selviämisen jälkeen Financial Times -lehden mukaan.

Lehden mukaan ”pysäyttämättömältä” näyttäneet äärioikeistolaiset populistiset puolueet kompastelevat nyt keskinäiseen kilpailuun joko puolueen sisällä tai muita samanmielisiä vastaan.

Vaihtoehto Saksalle -puolueen liittopäiväryhmän toinen puheenjohtaja Alice Weidel (vas), Itävallan Vapauspuolueen puheenjohtaja Herbert Kickl sekä AfD:n toinen johtaja Alexander Gauland lehdistötilaisuudessa Berliinissä tammikuun lopussa.Vaihtoehto Saksalle -puolueen liittopäiväryhmän toinen puheenjohtaja Alice Weidel (vas), Itävallan Vapauspuolueen puheenjohtaja Herbert Kickl sekä AfD:n toinen liittopäiväryhmän johtaja Alexander Gauland lehdistötilaisuudessa Berliinissä tammikuun lopussa.Alexander Becher / EPA

Esimerkiksi Italiassa oikeistopopulistisen La Legan kannatus on laskussa. Puolueen johtohahmo, entinen sisäministeri Matteo Salvini tuli tunnetuksi EU:n talouskurin kovasanaisesta kritisoinnista ja maahanmuuttovastaisuudestaan. Viime syksynä Salvini puolueineen putosi oppositioon.

Nyt oikeistosiiven valokeilaa tavoittelee myös Italian veljet -puolueen johtaja Giorgia Meloni, joka luotsaa äärioikeistolaista puoluettaan marginaalista kansan suosioon.

Saksan suurimman oppositiopuolueen suosio kärsinyt

Saksassa Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) nousi vuonna 2017 suurimmaksi oppositiopuolueeksi.

Maahanmuutto- ja islamvastaisesta retoriikasta tunnettu puolue kasvatti suosiotaan kun Saksaan saapui suuri määrä turvapaikanhakijoita vuonna 2015.

Koronakriisin aikana äärioikeiston syyttävä sormi osoitti maan rajojen ulkopuolelle.

– Saksassa jotkut äärioikeistolaiset ryhmät ovat esittäneet, että koronapandemia on globalisaation tulos, Kotonen sanoo.

Mielipidemittauksissa AfD:n suosio on laskenut huippulukemista.

Tuoreessa tutkimuksessa kerrotaan, että kuluneen vuoden aikana AfD:n suosio on tipahtanut ensimmäiseltä sijalta kolmanneksi vahvalla tukialueella Itä-Saksassa, uutisoi Deutche Welle.
.

Mielenosoittajat vastustivat Saksan hallinnon Dortmundissa Saksassa. Tämä ryhmä naamioi itsensä numeroiduiksi nimettömiksi kansalaisiksi, jotka hyväksyvät kaikki viranomaisrajoitukset ilman valitusta.Mielenosoittajat vastustivat Saksan hallinnon koronatoimia Dortmundissa Saksassa. Tämä ryhmä naamioi itsensä numeroiduiksi nimettömiksi kansalaisiksi, jotka hyväksyvät kaikki viranomaisrajoitukset ilman valitusta.AOP

Ääriryhmät voivat hyödyntää koronatyytymättömyyttä

Saksassa on järjestetty kuluneen vuoden aikana hallinnon koronarajoituksia vastustavia protesteja, jotka ovat koonneet yhteen laajan joukon ihmisiä äärioikeistosta rokotevastaisiin tahoihin.

Saksassa on epäilty, että ääriryhmät hyödyntävät koronakriisin aiheuttamaa tyytymättömyyttä.

Lue lisää: Saksalaismies veti Ruotsi-paidan päälle ja kääri lippiksensä folioon – Yle tutustui koronatoimia vastustavaan mielenosoitusliikkeeseen Stuttgartissa

Samasta tyytymättömyydestä voivat ammentaa myös verkon salaliittoteoreetikot.

Koronakriisin seurauksena ihmiset ovat paljon sisällä ja kotona, ja tavallista enemmän tietokoneiden äärellä ja verkossa, Kotonen muistuttaa.

– Ryhmät, jotka panostavat verkkopropagandaan, saattavat jopa hyötyä siitä ja tavoittaa paremmin ihmisiä, Kotonen sanoo.

Äärioikeistoon perehtynyt tutkija muistuttaa, että äärioikeisto on muutakin kuin puoluepolitiikkaa.

– Kyse on monennäköisistä ryhmistä, jotka toimivat eri areenoilla – jotkut toimivat verkossa, osa kaduilla tai puoluepolitiikan kautta.

Koronarajoitusten takia monessa maassa ulkona liikkuminen on ollut hankalaa, ja tämä on puurouttanut kadulla toimivien ääriryhmien toimintaa.

– Esimerkiksi Suomessa nähtiin keväällä kun katupartiojärjestö Odinit joutuivat lopettamaan toimintansa, Kotonen sanoo.

Lue myös:

Kreikan äärioikeistopuolueelle tuomio – oikeuden mukaan Kultainen aamunkoitto toimi rikollisjärjestönä

Belgiassa tuhannet äärioikeistomielenosoittajat protestoivat lähellä maan pääkaupunkia

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Keskustavaikuttajat Kanava-lehdessä: Keskustan on tehtävä politiikkaa, josta se tunnistetaan!

Keskustan valahtaminen kannatusmittauksissa kymmenen prosentin puolueeksi herättää keskustan sisällä suurta levottomuutta.

Monissa tehtävissä keskustapolitiikassa vuosikymmenten varrella vaikuttaneet ministeri Seppo Kääriäinen, yhteiskuntatieteiden maisteri Ossi Martikainen ja valtiotieteen tohtori Pekka Perttula linjaavat keskustan uuden nousun eväitä tänään ilmestyvässä Kanava-lehdessä.

– Keskustalla on kannatuspotentiaalia paljonkin enemmän kuin kymmenen prosentin verran. Jos keskusta nousee puolueena edessä olevan yhteiskunnan uudelleenrakennustyön suunnannäyttäjäksi, sillä on mahdollisuus palata takaisin suurten joukkoon, keskustan kokeneet miehet valavat uskoa ja toivoa keskustan kentälle.

Kääriäinen, Martikainen ja Perttula antavat synninpäästön keskustan entiselle puheenjohtajalle Katri Kulmunille.

Kirjoittajat muistuttavat, että keskustan kannatus romahti jo ennen Kulmunin puheenjohtajakautta, ja kannatuksen laskusta on omalta osaltaan vastuussa myös nykyinen puheenjohtaja, Kulmunin syyskuussa syrjäyttänyt Annika Saarikko.

Keskustan on löydettävä omaleimaisuutensa

Kääriäinen, Martikainen ja Perttula näkevät keskustan vaikeuksien johtuvan siitä, että keskusta ei tee sitä politiikkaa, josta se tunnistetaan.

– Keskustan olemukseksi ei riitä oikeiston ja vasemmiston välissä oleminen tai yhteistyökykyisyys, vaan tunnistettava olemus edellyttää omaleimaista poliittis-ideologista linjaa ja politiikkaa, keskustavaikuttajat harjoittavat aatteellista syväkyntöä.

Kääriäinen, Martikainen ja Perttula arvioivat, että 2010-lukua edeltänyt keskusta voidaan määritellä suureksi puolueeksi, jonka laaja kannatus perustui tunnistettavaan aatteelliseen olemukseen.

– Puolueella oli identiteetti ja strategia, jota ilmensi muutaman toisiaan tukevan kärkiteeman ympärille rakennettu ohjelmavalmistelu ja laaja osallistuminen.

Keskustavaikuttajat: Valta hallitsee ajattelua

Kirjoittajat muistelevat, että puoluekuvatutkimuksissa 1990–2000-lukujen keskusta näyttäytyi yhteistyökykyisenä mutta toisaalta omille kannattajilleen tärkeitä asioita vahvasti ja taitavasti ajavana puolueena.

– On nytkin virhe ajatella, että nämä kaksi ominaisuutta sulkevat toisensa pois, Kääriäinen, Martikainen ja Perttula arvioivat

Puolueen yleiskuvaa täydensi kirjoittajien mukaan laaja toimintakykyinen järjestö.

– Moni-ilmeinen mutta omaleimainen keskusta on 2010-luvulla muuttunut joksikin muuksi – sen olemusta näyttää määrittävän valta-asema enemmän kuin sisällön selkeys. Kanta moniin asioihin on epäselvä. On kysyttävä, deideologisoituuko keskusta samaan aikaan kun kilpailijat ideologisoituvat?

Puolueen tehtävä on luoda yhteinen linja

Kääriäisen, Martikaisen ja Perttulan mielestä 2010-luku on ollut keskustan aate- ja ohjelmatyön lama-aikaa.

– Hallituksissa keskusta on leimautunut yhteistyökumppaneidensa kautta. Vain oppositiossa se on erottanut itsensä vaihtoehdoksi, kirjoittajat murehtivat.

Kuvassa on Keskustan vastavalittu puheenjohtaja Annika Saarikko.Annika Saarikko nousi keskustan johtoon syyskuussa.Silja Viitala / Yle

Kääriäisen, Martikaisen ja Perttulan mukaan keskustan olemuksen ongelma näkyy myös vuoden 2018 periaateohjelmassa. Kannatuksen huventuessa aateperusteista linjanvetoa on heidän mielestään ruvettu varomaan.

– Annika Saarikko sanoi puoluekokouksen ehdokaspuheessaan, että keskustoja on ”monta”. Tietenkin yksilötasolla näkemykset eroavat, mutta puolueen tehtävä on työstää ja sovittaa yhteen, säilyttää ne fundamentit, joista puolue tunnistetaan, keskustaveteraanit muistuttavat.

Kuntavaaleihin tarvitaan vahva ohjelma

Kääriäinen, Martikainen ja Perttula harmittelevat, että esimerkiks ialuepoliittinen ajattelu ja retoriikka ovat keskustan kielenkäytössä kaventumassa ”monipaikkaisuudeksi” ja ”kotiseuturakkaudeksi”,vaikka niiden kautta avautuu heidän mielestään vain kapea näkökulma Suomen tai EU:n aluepolitiikan ja aluekehityksen laajaan kenttään.

– Vahvalla keskustalla oli käsitys, että Suomi on olosuhteiltaan erityinen maa. Sen maakuntien, kulttuurien ja aluetalouksien kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, ja sen eri osissa aluepolitiikka ja aluekehitys tarvitsevat erilaisia välineitä. Nykyään tämä ei näytä olevan ollenkaan selvä asia tai ei sitä ainakaan sanota selkeästi.

Kirjoittajien mielestä koronakriisin aikana keskustan perinteisten vahvuuksien kysyntä on suuri.

– Paikallisuus, kotimaisuus, omavaraisuus ja asioita joustavasti hoitava vahva paikallishallinto olisivat teemoja, joilla keskusta olisi vahva kuntavaaleissa ja joista sen olisi kannattanut koronavuoden aikana koota omaa kokemustietoa, Kääriäinen, Martikainen ja Perttula opastavat puoluejohtoa.

– Jos puolueella olisi nyt nämä asiat esiin nostava ohjelma kuntavaalien pohjaksi ja kentälle annettaisiin siitä tehokasta koulutusta, ihmiset tulisivat kysymään, pääsevätkö he keskustan ehdokkaiksi. Mahdollisuus on olemassa, mutta ei itsestään muutu operaatioksi, töitä vaaditaan.

Keskustan menestyshistoriasta olisi kirjoittajien mukaan syytä oppia, että vahva järjestötyö ja ihmisten halu osallistua kumpuavat politiikan sisällöstä ja mahdollisuudesta vaikuttaa siihen.

Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan 23.10.2020 klo 23.

Lue myös:

Annika Saarikko linjasi keskustan sillanrakentajaksi: "Olen 2020-luvun maa- ja kotitalousnainen"

Annika Saarikko keskustan johtoon selvin lukemin – "Saatte minusta sitoutuneen puheenjohtajan ja naisen, jolla on jalat arjen kuralätäköissä"

Seppo Kääriäinen keskustan johtajakisasta: Kilpailu ei ole miehiltäkään kielletty

Keskustakonkareiden mukaan viime vaalikauden suurin virhe oli vaikenemisen kulttuuri: "Tultiin jopa etukäteen sanomaan, että nyt pitäisi olla hiljaa"

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Britanniassa on ilmastolaki, jonka avulla on ajettu muun muassa kivihiiltä alas – tehdäänkö Suomeen samanlainen nyt, kun lakia uudistetaan?

Videolla pieni tyttö piirtää hiekkaan meren rannalla. Tuuli tuivertaa hiuksia, kun lapsen ääni sanoo englanniksi:

– Miten voi olla, että minä ymmärrän miten vaarallinen ilmastonmuutos on, mutta poliitikot, joiden pitäisi kantaa vastuuta, eivät ymmärrä sitä?

Puhe muistuttaa viime vuosien ilmastoaktivismia, jota ovat tähdittäneet nuoret, ruotsalainen Greta Thunberg etunenässä.

Youtube-video on kuitenkin kymmenen vuotta vanha. Se oli osa ilmastolakikampanjaa Britanniassa.

Laki tuli Britanniassa voimaan vuonna 2008, ja sitä pidettiin pitkään maailman kunnianhimoisimpana ilmastolakina.

Laki on uraauurtava ennen kaikkea sen sisältämien hiilibudjettien vuoksi. Budjetit määräävät, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä saa syntyä tietyn ajan kuluessa.

Viiden vuoden päästöbudjetit lasketaan megatonneissa ja ne ovat sitovia, vaikka alituksia tai ylityksiä voikin siirtää aina seuraavalle jaksolle.

Lain avulla Britanniassa on ajettu alas muun muassa kivihiilen käyttöä.

Sittemmin hiilibudjetit on sisällytetty ilmastolakiin esimerkiksi Ranskassa. Tuorein esimerkki löytyy Saksasta, jossa laki uusittiin viime vuonna.

Suomessakin uudistetaan ilmastolakia, mutta hiilibudjetit näyttävät epätodennäköisiltä

Ilmastolakia uudistetaan Suomessakin parhaillaan. Lain vahvistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan.

Monitieteellinen työryhmä esitti keskiviikkona, että päästöbudjetit olisi hyvä sisällyttää mukaan uuteen lakiin täälläkin. Ryhmältä on tilattu selvitys lain uudistamisen tueksi.

– Hiilineutraalisuustavoitteeseen on vain viisitoista vuotta aikaa. Tässä ajassa pitäisi tapahtua niin paljon päästövähennyksiä, että päästöbudjetit olisivat hyvä keino varmistaa tavoitteen saavuttaminen, tutkija ja professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Ryhmässä mukana olleen Seppälän mukaan pelkät pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet eivät riitä, vaikka lakiin toki kirjataankin myös hallituksen uusi hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035. Sen lisäksi kirjataan välitavoitteita ainakin vuosille 2020 ja 2040.

Seppälän mukaan Suomen esikuvaksi sopisi Britannian sijaan vaikkapa Saksa, jossa päästöbudjetti lasketaan vain yhdelle vuodelle kerrallaan. Budjetin koko on Saksassa myös kirjattu suoraan lakiin, kun esimerkiksi Britanniassa siitä päätetään erikseen.

– Henkilökohtainen näkemykseni on, että päästöbudjetteja voisi Suomessa laatia esimerkiksi kolmen vuoden sykleissä.

Myös Britannia päivitti ilmastolakiaan viime vuonna ja nosti päästövähennystavoitteen muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen vaatimalle tasolle: hiilineutraalius tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Aiemmin laissa oli vaatimus vähentää päästöjä vain 80 prosenttia.

Seppälän mukaan brittilaista löytyvät kuitenkin yhä vanhan päästövähennystavoitteen mukaan tehdyt budjetit – niiden kiristäminen on siis edessä.

Suomen nykyinen ilmastolaki taas on täysin ajassa ennen Pariisin sopimusta. Laki tuli voimaan syksyllä 2015.

Päästövähennystavoitteen nostamisen lisäksi uuteen lakiin tehdään liuta muitakin muutoksia. Siihen muun muassa sisällytetään päästökauppasektorin eli esimerkiksi energiateollisuuden ja maankäytön eli hiilinielujen päästöt.

Tähän saakka kansallinen ilmastolaki on säännellyt vain taakanjakosektoria eli liikenteen ja maatalouden päästöjä.

Ilmastolakia varten tilatun selvityksen alustavista tuloksista huolimatta virkamiestyöryhmä on sen valmistelussa jo loppusuoralla.

Laki on tulossa eduskuntaan jo ensi vuoden aikana.

Ryhmää vetävä ylijohtaja Leena Ylä-Mononen ympäristöministeriöstä arvioi, että hiilibudjettien työstäminen lakitekstiin on tässä vaiheessa haastavaa.

– Se on ihan uusi väline. Olisi vaatinut enemmän aikaa,hän sanoo.

Poliittinen keskustelu lain yksityiskohdista on vielä käymättä, mutta Mononen sanoo, että budjetteja voidaan mahdollisesti sisällyttää lakiin myöhemminkin. Tärkeämpää on saada laki voimaan aikataulussa, hän sanoo.

Myös kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta pitää uuden lain maaliin saattamista käänteentekevänä.

– Laki sitoo sen jälkeen kaikkia tulevia hallituksia. Jos nämä kirjaukset ovat vain hallitusohjelmissa, ilmastotoimet ovat sen varassa, että ottaako tuleva hallitus niitä omalla agendalleen, hän sanoo.

Laki on ennenkaikkea ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmä. Kuloveden mukaan se tekee politiikasta ennustettavaa ja läpinäkyvää.

– Ennustettavuutta kaipaavat erityisesti energiateollisuus ja elinkeinoelämä, kun ne suunnittelevat investointejaan.

Jyri Seppälä, johtaja, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Suomen Ympäristökeskus (SYKE)Tutkija ja professori Jyri Seppälä edustaa Ympäristökeskusta Uudet ilmastosääntelyn keinot ja ilmastolain vahvistaminen -hankkeessa.Rami Moilanen / Yle

Juttua korjattu 22.10. klo 13. Jutussa väitettiin virheellisesti, että Britannian ilmastolaissa olisi yhä päästövähennystavoite ajalta ennen Pariisin ilmastosopimusta. Maa kuitenkin päivitti lakiaan viime vuonna ja nosti vuoden 2050 tavoitettaan Pariisin linjausten mukaiseksi.

Lue lisää:

Pitääkö hallitus kiinni kovista ilmastotavoitteistaan koronakriisin keskellä? Ministeri: “Ilmastonmuutos ei ole kadonnut eikä peruutettu”

Eduskunta hyväksyi ilmastolain – uusia velvoitteita vain hallinnolle

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Analyysi: Nato-kumppanuus hyödyttää Suomea nyt suoremmin kuin alkuvuosina

– Jos Ruotsi pyytää apua, olen melko varma että sitä annetaan, Naton saksalainen kenraali Jörg Vollmer sanoi ruotsalaisen Dagens Nyheterin haastattelussa 21.10.

Ensin on kuitenkin yhä lisättävä yhteistyötä ja harjoiteltava entistä tiiviimmin. Päätös avusta on tehtävä poliittisesti, Vollmer sanoo.

Dagens Nyheterin haastattelu liittyy Ruotsin – ja myös Suomen – rooliin Naton kyljessä mutta ulkopuolella. Haastattelussa Vollmer kuvailee karttalinjaa, jota Venäjän ei pidä ylittää. Se kulkee Mustaltamereltä Baltian ja Suomen kautta Norjaan. Ruotsi ja Suomi jäävät tällä kartalla Nato-maiden kanssa lännen puolelle.

Miksi Vollmer toi nämä asiat esiin haastattelussa, ja onko kumppanuus tapa saada Natolta turvaa? Suomen puolustuslähteiden mielestä Nato-kumppanuus nimittäin ei ole turvatakuu. Suomelle se on tapa kehittää omaa puolustustaan.

Suomi on ollut Naton kumppani vuodesta 1994. Silloin Neuvostoliitto oli romahtanut, kylmä sota oli ohi ja Nato keskittyi hallitsemaan kriisejä.

Suomi oli mukana esimerkiksi Afganistanin ISAF-operaatiossa 2000-luvulla ja osallistuu yhä Afganistanin jatko-operaatioon. 2010-luvulla Naton kriisinhallintaoperaatiot alkoivat kuitenkin näivettyä. Niiden merkitys ei ollut sama kuin aiemmin.

Kumppanuuden ensimmäisinä vuosikymmeninä järjestelmiä on kehitetty yhteensopiviksi Naton kanssa ja suomalaiset sotilaat ovat oppineet toimimaan yhdessä Nato-sotilaiden kanssa.

Krimin miehitys käänsi Naton ja harjoitusten suunnan

Vuonna 2014 eurooppalaisten maailma muuttui, kun kesyyntyneeksi kuviteltu Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan sota alkoi.

Samalla Nato alkoi keskittyä siihen, mitä esimerkiksi Suomi oli tehnyt kaiken aikaa: oman alueensa puolustamiseen. Suomen linja ei muuttunut, vaan Naton linja muuttui: Nato tuli Suomen linjalle, suomalaiset lähteet arvioivat.

Muutos näkyi nopeasti käytännön työssä. Ennen Krimin miehitystä Suomikin osallistui muun muassa harjoituksiin, joiden skenaariot olivat Afrikassa. Hyvin nopeasti Krimin miehityksen jälkeen skenaariot keskittyivät paljon lähemmäs.

Suomen ja Ruotsin aiemmasta rauhankumppanuudesta tuli vuonna 2016 syvennetty kumppanuus, jolla maat erottuvat etäämmällä Naton liepeillä olevista valtioista.

Osa Nato-maista keskittyi sijaintinsa takia torjumaan terrorismin uhkaa. Toiset alkoivat aiempaa enemmän keskittyä Venäjän uhkaan.

Naton huomio siirtyi pohjoisemmaksi, ja arktinen alue ja Itämeri alkoivat kiinnostaa eri tavalla kuin ennen. Moni maa toi pienehköjä joukkoja Baltian-maiden turvaksi. Näin teki myös Yhdysvallat, vaikka se samaan aikaa töni Eurooppaa vastaamaan itse omasta puolustuksestaan ja panemaan siihen aiempaa enemmän rahaa.

Suomi osallistuu harjoituksiin, joissa muut puolustavat Nato-maita

Vuodesta 2014 lähtien Suomen kumppanuuden fokus on ollut juuri harjoituksissa.

Suomessa arvioidaan, että kumppanuus hyödyttää nyt Suomea suoremmin kuin aiemmin. Naton kanssa harjoitellaan nyt sitä mitä muutenkin tehtäisiin, mutta sotilasliiton kyljessä.

Kumppanimaa Suomella on harjoittelussa yksi raja: Suomi ei harjoittele Nato-maiden keskinäistä puolustusta.

Silti Suomi osallistuu myös niihin harjoituksiin, jotka ovat nimenomaan Naton keskinäisen puolustuksen eli artikla 5:n harjoittelua.

DN:n haastattelussa Vollmer mainitsee, että yhteisistä harjoituksista tärkeitä ovat esimerkiksi vuosittaiset Baltops-harjoitukset, jossa harjoitellaan Itämeren alueen puolustusta. Samoin tärkeä oli esimerkiksi Trident Juncture, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset harjoittelivat Naton rinnalla Norjan puolustamista vuonna 2018, Vollmer sanoo.

Trident-harjoituksessa oli kyse juuri artikla 5-harjoituksesta. Suomi kuitenkin kertoi osallistuvansa harjoitukseen kehittääkseen omaa puolustustaan.

sotilaat juoksevat rannallaBaltops on Baltiassa vuosittain järjestettävä harjoitus. Vuonna 2016 harjoitus järjestettiin Puolassa ja mukana oli tuhansia sotilaita Baltiasta ja Pohjoismaista.Adam Warzava / EPA

Baltopsissa vuonna 2018 Nato-joukot harjoittelivat maihinnousua Hankoniemelle. Harjoituksessa Nato keskittyy Baltian puolustuksen harjoitteluun, Suomi Suomen.

Harjoituksia karsittiin rajusti tänä vuonna

Harjoittelua ei kuitenkaan enää lisätä. Puolustusministeriön mukaan huippu ohitettiin pari vuotta sitten.

Tänä vuonna Suomi osallistuu ja käyttää harjoituksiin huomattavasti vähemmän rahaa kuin viime vuonna. Viime vuonna harjoituksia oli 92, vuoden 2020 suunnitelmassa niitä on 71.

Suomi katsoo, että harjoituksia on niin paljon, että Suomen kannattaa valita hyödyllisimmät. Vielä ei voi arvioida, onko kyseessä käytännön järkeily vai linjanmuutos.

Suomen työkalu ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on selonteko, jonka jokainen hallitus vuorollaan antaa eduskunnalle. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselta paperi on tulossa aivan pian, lokakuun lopussa.

Ylen tietojen mukaan selonteon määritelmät esimerkiksi Nato-yhteistyöstä ja yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa eivät ole sanasta sanaan samat kuin edellisessä, Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana laaditussa tekstissä. Merkittäviä linjanmuutoksia ei silti ole tulossa.

Presidentti Sauli Niinistö ryhmäkuvassa Varsovassa.Vuonna 2016 kumppanimaiden Suomen ja Ruotsin päämiehet kutsuttiin Nato-illalliselle Varsovan huippukokouksessa. Presidentti Sauli Niinistö kuvassa illallisen yhteydessä. Reuters

Kumppanimaat ovat usein päässeet Nato-kokouksiin mukaan. Tämän viikon puolustusministerikokoukseen Suomi ja Ruotsi eivät kuitenkaan osallistu, ei myöskään EU:n edustaja.

Korona-aika on vähentänyt Nato-maiden kanssakäymistä, ja tämän viikon kokouksessa ne puivat jäsenten välisiä asioita. Jos Nato keskustelee esimerkiksi ydinaseista tai ohjuksista, se ei kuulu kumppaneille.

Korona-aika on hankaloittanut myös kumppanien tiedonsaantia Natosta yleensä, sillä sotilasliiton asioista ei puhuta puhelimessa. Harjoituksiin tai muuhun toimintaan korona-ajan hiljaisuus ei kuitenkaan ole vaikuttanut.

Ruotsi ja Suomi pyörivät liepeillä

Suomen ja Ruotsin puolustuspolitiikka on eronnut huomattavasti viime vuosina. Kylmän sodan jälkeen Ruotsi vähensi puolustusresurssejaan. Viime vuodet se on kiireellä kasannut puolustustaan uudelleen, tuoreimpana on päätös lähes kaksinkertaistaa puolustusbudjetti.

Nato-kenraalin viesti siitä, että Ruotsi ja Suomi ovat samalla puolella Nato-maiden kanssa, voi olla tarkoitettu Ruotsin kannalta rauhoittelevaksi. Samalla se voi olla pieni varoitus Venäjälle.

Kukaan ei kuitenkaan voi luvata, että myös kumppanit olisivat Naton suojassa. Suomessa ei ainakaan virallisesti uskota Naton tukeen, vaan puolustusta harjoitellaan Naton kyljessä "kansallisista lähtökohdista".

Nato on tarkoitettu puolustamaan jäseniä. Jäseneksi pääsee vain hakemalla, eikä Suomi tai Ruotsi ole sitä tehnyt.

Lue myös:

Eduskunnan puolustusvaliokunta: Etenkin Suomen NATO-yhteistyöstä vaikeuksia saada tietoa ministeriöistä – Yksi tapaus "räikeä laiminlyönti"

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Hallitus viimeistelee matkailun pelisääntöjä: Kolmen päivän matkalle riittäisi testi lähtömaassa, pidemmällä matkalla tehtäisiin toinen Suomessa

Hallitus esittelee lähipäivinä uuden version niin kutsutusta "testaa ja tule" -mallista. Malli määrittelee käytännössä, miten Suomeen tulevia matkailijoita testataan rajoilla koronavirustilanteen vuoksi.

Ylelle kuvaillaan useasta hallituslähteestä, että periaatepäätös mallista olisi jo ”lähes valmis”, mutta lakiesityksen yksityiskohtia viilataan vielä. Hallitus haluaa julkaista periaatepäätöksen ja lakiesityksen samaan aikaan, jottei mallista synny epäselvyyksiä.

Muun muassa matkailualan yrittäjät odottavat kuumeisesti hallituksen ratkaisua.

Ylen tietojen mukaan periaatepäätöksessä linjataan, että korkeintaan kolmen päivän matkalle Suomeen riittäisi lähtömaasta saatu negatiivinen koronatestitulos. Yli kolme mutta enintään seitsemän päivää kestävän matkan aikana Suomessa olisi tehtävä toinen testi.

Viime viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunta torppasi mallin edellisen version, sillä se oli valiokunnan mielestä vielä keskeneräinen ja perusoikeusnäkökulmasta puutteellinen.

THL tai hallitus eivät voi määrätä matkailijoita karanteeniin

Hallituslähde kuvailee Ylelle, että hallitus voi edellyttää rajalla negatiivisen testituloksen matkailijalta. Sen sijaan se tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) eivät voi määrätä ketään karanteeniin. Yksilölliset päätökset karanteenista tekee aina tartuntatautilääkäri.

THL voi kuitenkin ohjeistaa tekemänsä mallinnuksen perusteella tartuntatautilääkäreitä siitä, millaisilla testauskäytännöillä tartuttavuuden riskiä on minimoitu riittävästi.

Jos lähtömaan koronatilanne on parempi kuin Suomessa, ei negatiivisia testituloksia edellytettäisi. Hallituslähteestä tätä perustellaan Ylelle siten, ettei tällaisessa tilanteessa ole epidemiologisia perusteita määrätä matkailijaa karanteeniin tai vaihtoehtoisesti tekemään tiettyä määrää testejä.

Mikäli matka kestää yli seitsemän päivää, arvion mahdollisista toimenpiteistä rajalla tekee yksilökohtaisesti tartuntatautilääkäri tartuntatautilakiin perustuen.

Huomisessa valtioneuvoston istunnossa vedetään takaisin eduskunnan käsiteltäväksi annettu esitys. Hallitus tekee mallista nyt kokonaan uuden esityksen.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 22. lokakuuta klo 23 saakka.

Lue myös:

Lapin matkailuyrittäjät kaipaavat hallitukselta pikaisesti selkeitä linjauksia matkailun helpottamisesta – Lintilä: Toinen testi voisi olla pikatesti

Perustuslakivaliokunta pysäytti ravintolarajoitukset ja vaatii muutoksia – hallituksen esitys rajoittaa liikaa elinkeinovapautta

Parkkipaikalla tikku nenään, ja näyte taksilla laboratorioon – tällainen on koronanäytteen tarina: "Soitto saattaa tulla keskellä yötäkin"

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Metsäteollisuuden työmarkkinapomot metsäjätti UPM:n leipiin – Jyrki Hollménista yhtiön työmarkkinajohtaja

Metsäteollisuusyrityksiä edustavan Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapomot siirtyvät metsäjätti UPM:n leipiin.

UPM kertoi tänään, että se on nimittänyt Metsäteollisuus ry:n työmarkkinjohtaja Jyrki Hollménin työmarkkinajohtajaksi ja työmarkkinapäällikkö Mikko Lehtosen työmarkkinajuristiksi.

Lehtonen aloittaa tehtävässään marraskuussa ja Hollmén joulukuun alusta.

UPM perustaa uuden työmarkkinatiimin, sillä Metsäteollisuus ry lopettaa työmarkkinatoimintansa tämän työehtosopimuskauden päättyessä.

Käytännössä työnantajia edustava Metsäteollisuus ei enää neuvottele työehtosopimuksista, vaan neuvottelutoiminta siirtyy yrityksiin. UPM kertookin, että ratkaisun myötä yhtiön omaa työmarkkina- ja sopimusosaamista halutaan vahvistaa.

Voit keskustella aiheesta huomiseen torstaihin 22. lokakuuta klo 23 saakka.

Lue myös:

Yritykset koronakriisissä: Stora Enso pitää palkkaneuvottelujen siirtymistä yrityksiin positiivisena asiana

Metsäteollisuus hylkäsi tessin: laskeeko tai nostaako se palkkoja muilla aloilla? 6 helppoa kysymystä ja vastausta dramaattisesta irtiotosta

Analyysi: Metsäteollisuuden irtiotto muuttaa merkittävästi suomalaisen sopimisen kulttuuria – Onko edessä palkanalennuksia vai lisää joustavuutta?

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

HS-gallup: SDP jatkaa Suomen suosituimpana puolueena – muutokset vähäisiä aiemmasta kannatusmittauksesta

Pääministeripuolue SDP jatkaa Suomen suosituimpana puolueena 20,9 prosentin kannatuksella, selviää Helsingin Sanomien teettämästä tuoreesta kannatusmittauksesta.

Toiseksi suosituin puolue on opposition perussuomalaiset, jota äänestäisi 19,9 prosenttia vastaajista. Kokoomusta kannattaa 16,8 prosenttia vastaajista.

Hallituspuolueista keskustaa kannattaa 11,2 prosenttia vastaajista, vihreitä 11,0 prosenttia, vasemmistoliittoa 7,8 prosenttia ja RKP:tä 4,4 prosenttia.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen puolueita äänestäisi lehden mukaan 55,3 prosenttia vastaajista. Kuukautta aiemmin vastaava luku oli 55,5 prosenttia.

Kristillisdemokraattien kannatus oli 3,8 prosenttia ja nyt-liikkeen 2,1 prosenttia.

Puolueiden kannatus muuttui aiemmasta mittauksesta vain hieman. Esimerkiksi niin perussuomalaisten kuin keskustan kannatus nousi 0,4 prosenttiyksikköä. Vihreiden laski 0,8 prosenttiyksikköä.

– Tilanne ei ole hirveästi kuukausitasolla muuttunut. Pieniä siirtymiä voi havaita puolueiden välillä, tutkimuksen toteuttaneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela sanoo lehdelle.

Kannatusmittaukseen osallistui 2 683 ihmistä Manner-Suomesta. 30 prosenttia vastaajista ei kertonut kantaansa tai ilmoitti, ettei äänestäisi.

Virhemarginaali on isoimmilla puolueilla noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Puhelinhaastattelut toteutettiin 14.9.–16.10.2020.

Voit keskustella aiheesta 22.10. kello 23:een asti.

Lue myös:

Ylen kannatusmittaus: Saarikon valinta ei nostanut keskustaa, eikä talousväittely kokoomusta – SDP jatkaa johdossa

Analyysi: Koronakriisi vie hapen poliittiselta keskustelulta – Ylen puoluekannatusmittaus voisi olla uusinta keväältä

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Saarikko Iltalehden puheenjohtajatentissä: Minulle kuvailtiin, ettei olisi mahdollista erottaa yökerhojen ja lounasravintoloiden rajoituksia toisistaan

Hallitus sai viime viikolla huutia perustuslakivaliokunnalta sunnitelmistaan jatkaa ravintolarajoituksia.

Perustuslakivaliokunta lausui torstaina, ettei lailla voi rajoittaa kaikkien ravintoloiden toimintaa eri puolilla maata. Sen sijaan rajoitukset olisi perusteltava alueittain ja ravintolatyypeittäin.

Tänään Iltalehden puheenjohtajatentissä kokoomuksen Petteri Orpo kysyi hallitukselta, miksi esitystä ei alun alkaen tehty huomioimaan paremmin erilaisten ravintoloiden eroja.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta teki aiemmin tänään esityksen, jossa esimerkiksi baareja ja lounasravintoloita kohdellaan eri tavalla.

– Minulle kuvattiin neuvotteluissa näkökulmana, lähtökohtana, että ei ole mahdollista eritellä yökerhoja ja lounasravintoloita toisistaan, keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) vastasi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti, ettei kyse ole varsinaisesti puoluepoliittisesta kysymyksestä.

– Se on totta, tämän arvion antoi esittelevä virkamies. Haluan täsmentää, ettei tähän liitty poliittista erimielisyyttä. Virkamies arvioi, että se olisi erittäin haastavaa. Se onkin, ja valiokunta on nyt käynyt asian läpi.

Ilmastohätätilan julistaminen ei saanut kannatusta

Tentissä käytiin läpi politiikan perinteistä asialistaa. Petteri Orpo ja Jussi Halla-aho (ps.) haastoivat Sanna Marinia, Annika Saarikkoa ja Maria Ohisaloa (vihr.) muun muassa koronasta, työllisyydestä, ilmastosta ja EU:n elvytysrahastosta.

Myös hallituspuolueiden keskinäiset erot tulivat esiin – ennen kaikkea puhuttaessa ilmastopolitiikasta.

Puheenjohtajilta kysyttiin, kuinka moni kannattaisi ilmastohätätilan julistamista Suomeen. Vihreiden kansanedustajat ehdottivat julistusta vajaa kaksi viikkoa sitten.

Ohisalon ja Marinin kädet nousivat ylös, muiden eivät.

– Ei minusta tarvitse julistella mitään ilmastohätätiloja. Meillä voitaisiin yhtä hyvin keskustella eriarvoisuuden hätätilasta tai huoltosuhteen hätätilasta. Politiikan tehtävänä on kertoa ratkaisuja, Saarikko sanoi.

Petteri Orpo Iltalehden puheenjohtajatentissä 20.10.2020– Hallitusohjelmanne kirjaukset ovat hyviä, mutta toimet puuttuvat, kokoomuksen Petteri Orpo haastoi ilmastopolitiikasta.

Vaikka ilmastohätätilalle ei lämmetty, suurin osa puheenjohtajista korosti ilmastonmuutoksen merkitystä. Kokoomuksen Petteri Orpo sanoi, että ilmaston lämpeneminen on "aikamme suurin haaste".

– Viime hallitus teki poikkeuksellisen paljon ja hyvää ilmastopolitiikkaa. Muun muassa kielsimme lailla kivihiilen käytön. Hallitusohjelmanne kirjaukset ovat hyviä, mutta toimet puuttuvat, Petteri Orpo haastoi.

Ohisalon mukaan ilmastohätätilan julistamisessa olisi enemmänkin kyse siitä, että poliitikot tunnistaisivat ilmastokriisin merkityksen. Hänen mielestään kivihiilikieltoa vastaava toimi on turpeen alasajaminen.

– Ei pidä paikkaansa! huudahti hallituskumppani Annika Saarikko.

– Turvetta ei olla kieltämässä lailla, toisin kuin kivihiiltä ollaan.

Ohisalo painotti, että hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä turpeen energiakäyttö on vähintään puolittunut.

Voit keskustella aiheesta huomiseen keskiviikkoon 21.10. klo 23 saakka.

Juttu on päivitetty lopulliseen muotoonsa klo 19.36.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä