Yhteiskuntaoppi

Opettaja

Margit Ylimäki
e-mail: margit.ylimaki@edu.karstula.fi
p. 044 4596539

Ylen politiikkauutiset

Työmarkkinajohtajat tentissä – Minna Helle korosti yrityskohtaista sopimista ja Jarkko Eloranta puolusti yleiskorotuksia

Politiikan toimittajien työmarkkina-aiheisessa tentissä haettiin aamupäivällä vastauksia työmarkkinaneuvottelujen muutoksiin. Väittelyssä kohtasivat SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle.

Keskustelussa Minna Helle sanoi, että kysymys ei ole siitä, että halutaan työehtojen joustavan vain alaspäin.

– Kysymys on siitä, että ne joustaa. Ja siellä täytyy työnantajan ja henkilöstön löytää pidemmällä aikavälillä tähän tasapaino. Voi olla semmoinen tilanne, että joudutaan tekemään ehkä jossain kohtaa vähän henkilöstölle ikävämpiä ratkaisuja, mutta sitten tulee se tilanne, jossa homma kääntyy toisinpäin, Helle arvioi.

Helteen mukaan sopimisessa tarvitaan pitkäaikaista luottamusta siihen, että molemmat osapuolet hyötyvät.

Jarkko Eloranta linjasi, että ammattiyhdistysliike ei voi hyväksyä tilannetta, jossa yleiskorotuksia ei ole lainkaan.

–Meidän lähtökohta on, että kaikkien palkkojen pitää kehittyä. Sellaista tilannetta että oltaisiin kokonaan ilman yleiskorotuksia niin se ei varmaan käy.

– Kyllähän tänä päivänäkin suurin osa palkkaratkaisuista on niin, että osa rahasta jaetaan paikallisesti. Sitten on kysymys siitä, miten se paikallinen osuus siellä jaetaan, että jaetaanko se työnantajan päätöksellä vai jaetaanko se niin, että siitä on pakko löytää yhteinen ratkaisu vai meneekö se sitten viime kädessä perälautaan, Eloranta pohti.

Kolmikannalla on edessä uusia haasteita

Minna Helle ennakoi, että työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteisellä kolmikantaisella päätöksenteolla voisi olla paljon tehtävää työlainsäädännön sopeuttamisessa uuteen aikaan. Helle viittasi siihen, että hallitus ei ole pystynyt tekemään rakenteellisia uudistuksia.

– Kyllä sopiminen on edelleen keskiössä. Me ei missään tapauksessa haluta muuttaa sitä tosiasiaa, että Suomi on sopimusyhteiskunta.

– Olisihan se todella hienoa, jos tämä kolmikantainen työmarkkinajärjestöjen välinen neuvottelutoiminta, johon hallitus voi sitten nojautua, jos se saataisiin toimimaan paremmin, Helle heitti haastetta Elorannalle.

Jarkko Eloranta epäili, että yksittäisistä kiistakysymyksistä sopiminen on vaikeaa.

– Olisihan se tietysti hienoa, mutta se näyttää olevan hyvin vaikeaa. Palkka-avoimuusasiassa EK lähti työryhmästä kalppimaan kesken kaiken, koska näkee, että se ei vie heidän tavoitteitaan eteenpäin.

– Silloin kun oli isompia paketteja, oli se sitten hyvä tai huono, niin siellä kumminkin löydettiin molemmille osapuolille riittävästi vaikeita asioita ja hyviä asioita ja niistä saatiin paketti kasaan, Eloranta vastasi.

Muutokset ovat jumittaneet neuvotteluja

Syksyn ja talven aikana on määrä neuvotella parin miljoonan suomalaisen työehdoista, mutta neuvottelujen alkua ovat mutkistaneet työnantajapuolen irtiotot aiemmista sopimisen tavoista.

Teknologiateollisuuden palkkaneuvottelut alkoivat viime viikolla pitkän jumituksen jälkeen, mutta työmarkkinoilla on uuden tilanteen vuoksi yhä lukuisia avoimia kysymyksiä.

Lue lisää:

Teknologiateollisuuden neuvottelut voidaan lopulta aloittaa – Teollisuusliiton Riku Aalto: Mukaan on saatu yli puolet yrityksistä

Metsäteollisuuden työehtosopimusneuvotteluissa läpimurto: Stora Enso ja Paperiliitto sopivat työehdoista, sopimus ensimmäinen laatuaan

STTK:n Palola: Kaikki pyrkivät ainakin Stora Enson palkankorotuksiin – "Täytyy muistaa, että nyt ollaan noususuhdanteessa"

Marin huolissaan työmarkkinoista: Näkymä erityisen sumea – Etlan Kangasharju: Ei ole niin vaarallista, vaikka lyhyellä aikavälillä rytisee

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Vihreät valitsee uuden puheenjohtajan eduskuntaryhmälle – muun muassa Atte Harjanne on kiinnostunut tehtävästä

Vihreiden kansanedustajat valitsevat tänään uuden puheenjohtajan eduskuntaryhmälleen.

Ainakin puolueen kansanedustajat Atte Harjanne ja Jenni Pitko ovat kiinnostuneita tehtävästä, minkä lisäksi kansanedustaja Saara Hyrkkö harkitsee asiaa. Henkilöt kertoivat asiasta STT:lle.

37-vuotias helsinkiläinen Harjanne, joka on puolueen tuore varapuheenjohtaja, oli jo aiemmin mukana puolueensa ministeri- ja puheenjohtajaspekulaatioissa. Oululainen Pitko, 35, ja espoolainen Hyrkkö, 34, ovat molemmat Harjanteen tapaan ensimmäisen kauden kansanedustajia. Aiemmin vaalikaudella Pitko sijaisti ryhmää tällä hetkellä johtavaa Emma Karia tämän äitiysloman ajan.

Vihreiden eduskuntaryhmä valitsee uuden johtajansa viikoittaisessa kokouksessaan iltapäivällä. Aiemmin tässä kuussa vihreät päättivät, että Kari siirtyy ympäristö- ja ilmastoministeriksi.

Vihreissä ei ole etukäteen päätetty sitä, tulisiko uuden ryhmäjohtajan jatkaa tehtävässään vaalikauden loppuun tai tehdä tilaa Karille, kun tämän ministeripesti päättyy. Ryhmäjohtajan paikka on perinteisesti katkolla valtiopäivien alkaessa joka helmikuussa.

Ohisalo jää vanhempainvapaalle

Iltapäivän kokouksesta odotetaan päätöstä keskeisille henkilövalinnoille, jotka ovat kestäneet vihreissä koko alkusyksyn.

Kun Kari siirtyy ympäristö- ja ilmastoministeriksi, tehtävää nykyisin hoitava Krista Mikkonen siirtyy sisäministeriksi. Ministerikierron takana on puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalon jääminen vanhempainvapaalle.

Ohisalolle on valittu erillinen sijainen myös puolueen puheenjohtajaksi. Tehtävää tulee hoitamaan Iiris Suomela, joka puolestaan valittiin yhdessä Harjanteen ja Hanna Holopaisen kanssa puolueen uusiksi varapuheenjohtajiksi syyskuun puoluekokouksessa.

Harjanteen tai Holopaisen mahdollinen tuplarooli olisi kuitenkin harvinaisuus, sillä puolueet pitkälti pitävät oman johtonsa ja eduskuntaryhmien johdon erillään toisistaan. Tällä hetkellä vasemmistoliiton Jussi Saramo on puolueiden varapuheenjohtajista ainoa, joka toimii eduskuntaryhmän johdossa. Läheltä liippaa vain RKP:n Sandra Bergqvist, joka toimii niin puolueen kuin ryhmän varajohtajana.

Kokouksesta mielenkiintoista odottaa ainakin eduskunnassa kolmatta kautta vaikuttava Heli Järvinen. Hän ei kommentoi, ketä tukee uudeksi ryhmäjohtajaksi, muttei ole itse käytettävissä tehtävään.

– Perinteisesti ryhmän puheenjohtajisto on tehnyt myös paljon yhteistyötä. Vielä suurempi merkitys on johtajiston kokonaisuudella kuin pelkällä puheenjohtajan henkilöllisyydellä, Järvinen sanoo.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Ylen tiedot: Puolustusministeriön kansliapäälliköksi nousee Esa Pulkkinen

Valtioneuvosto päättää torstaina, kuka johtaa puolustusministeriötä seuraavat viisi vuotta. Ylen tietojen mukaan puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) esittää tehtävään Esa Pulkkista.

Pulkkinen on nykyisin puolustusministeriössä ylijohtajana, ja hän on puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö. Sotilasarvoltaan hän on kenraaliluutnantti.

Tehtävään haki kahdeksan henkilöä, muun muassa apulaisosastopäällikkö Janne Kuusela ja hallitusneuvos Hanna Nordstöm.

Kansliapäällikkö johtaa ministeriötä virkamiehenä. Hänen työpöytänsä kautta kulkevat käytännössä kaikki ministeriön tärkeimmät päätökset.

Pulkkisella on monipuolinen kokemus sekä puolustusministeriöstä että puolustusvoimista. Hän on pitkään ollut johtavissa virkatehtävissä puolustusministeriössä. Puolustusvoimissa kotimaassa hän on ollut esimerkiksi Sodankylän Jääkäriprikaatin komentajana.

Kansainvälistä kokemusta Pulkkiselle on kertynyt lukuisista EU-tehtävistä, viimeksi hän oli EU:n sotilasesikunnan päällikkönä 2016–2020. Pulkkinen on valmistunut sotakorkeakoulusta, ja hänellä on opintoja myös Geneven ja Harvardin yliopistoista.

Tällä hetkellä kansliapäällikkönä on Jukka Juusti, taustaltaan insinöörikenraalimajuri. Juustin viisivuotiskauden piti päättyä jo viime vuonna, mutta tehtävää jatkettiin vuodella, koska hävittäjähankinta on kesken.

Suomen on tarkoitus päättää uudesta hävittäjästä joulukuussa. Uudesta hävittäjästä päättää valtioneuvosto, puolustusministeriön esityksestä.

Tällä kertaa valintaan ei liittyne yllätyksiä, sillä Pulkkista pidetään hakijoista ylivoimaisena. Kun nykyinen kansliapäällikkö Juusti nimitettiin Sipilän hallituksen aikana, kansliapäällikkönimitys jäi kerran hallituksen pöydälle. Tuolloin puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) nosti Juustin virkaan ohi silloisen kansliapäällikön Arto Rädyn.

korjaus 27.10.2021: korjattu Juustin sotilasarvo

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Asuntolainat uhkaavat kallistua ja yritysten rahoituksen saanti vaikeutua – EU esitteli pankkisäännöt, jotka iskevät kovaa pohjoismaisiin pankkeihin

Kuluttajien ja yritysten asiointi pankeissa uhkaa kallistua, kun EU:n uudet säännöt pankkien pääomista astuvat voimaan muutaman vuoden kuluttua.

Komissio esitteli keskiviikkona suunnitelmat siitä, miten pankkien pitää arvioida riskejään jatkossa niin kutsuttujen Basel III -sääntöjen pohjalta. Muutosten tavoitteena on vahvistaa pankkijärjestelmän vakavaraisuutta tulevissa kriiseissä ja laskusuhdanteissa.

Liikepankit, keskuspankit ja pankkialan valvojat ovat odottaneet – ja myös lobanneet – esitystä pitkään, koska muutoksesta tulee rahajärjestelmälle kuluja.

Komissio on kuullut toimialaa, sillä keskiviikkona esitelty paketti on alkuperäisistä suunnitelmista liudennettu versio. Esimerkiksi pääomavaatimuksia on kevennetty pankkien vaikutustyön tuloksena ja siirtymäaikoja tulee lisää.

Puskurit "hyvillekin" lainoille

Vuodesta 2025 eteenpäin sovellettavat säännöt aiheuttavat lisää kustannuksia etenkin pohjoismaalaisille pankeille. Pankkeja edustava Finanssiala ry (FA) on pettynyt komission esitykseen.

– On valitettavaa, että komissio ei ole kuunnellut pankkien ja monien muiden tahojen esille nostamia huolia. Uudistus uhkaa nostaa suomalaispankkienkin pääomavaatimuksia. Tälle ei ole perusteita, sillä suomalaisten pankkien vakavaraisuus on vahva, FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo tiedotteessa.

Siinä missä Suomessa lasketaan kulujen nousevan runsaat kymmenen prosenttia, EU:ssa keskimäärin pääomavaatimukset kasvavat noin kahdeksan prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Toimiala itse olisi halunnut rajata kustannusten kasvun viiteen prosenttiin.

Vaikutus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on muita maita kovempi, koska uudistus lisää muun muassa asuntolainojen riskipainoa pankin lainasalkussa.

– Uudistus vaikuttaa enemmän pohjoismaisiin pankkeihin, koska täällä vakuudellisten ja vähäriskisten asuntolainojen osuus pankkien luottosalkuista on suuri, apulaisjohtaja Jyri Helenius Finanssivalvonnasta sanoo.

Lue jutun lopusta tarkemmin, mistä uudistuksessa on kyse.

Mikä muuttuu asiakkaalle?

Kun sääntöjä kiristetään ja pankkien kustannukset kasvavat, se voi lisätä pankkiasioinnin hintaa.

– Pankkien pääomavaatimukset heijastuvat helposti lainojen hintoihin erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, mutta myös kotitalouksien tavallisiin asuntolainoihin saakka, EK:n Brysselin-toimiston vetäjä Kaisa Soro-Pesonen sanoo.

– Tämä vaikuttaa pidemmällä aikavälillä siihen, millä hinnalla ja korolla asuntoluotto on saatavissa, OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio arvioi.

Lainan hinta ei kuitenkaan kiristy samassa suhteessa kuin pääomavaatimukset. Pankit haluavat lisäpääomalle tuottoa, mutta se ei mene sellaisenaan läpi asiakashinnoitteluun.

– Hinnoitteluun vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten kilpailu, tuotteisiin liittyvät kustannukset ja asiakkaan tilanne, Finanssivalvonnan Helenius sanoo.

Kiristyvä sääntely voi vaikeuttaa yritysten lainansaantia, kun pankit joutuvat arvioimaan saamisiinsa sisältyviä riskejä aiempaa tarkemmin ja pitämään varoja taseissaan, poissa lainamarkkinoilta.

– Pienten ja keskisuurten yritysten osalta se tarkoittaa jossain määrin kiristyvää rahoituksen saatavuutta pankeista, Ritakallio sanoo.

BNP:n pääkonttori Pariisissa rue des Italiensillä.Pariisissa pääkonttoriaan pitävä BNP Paribas on yksi EU:n suurimpia pankkeja. Sille koituu tiukentuvista puskurisäännöistä todennäköisesti miljardien eurojen lisäpääoman tarpeet.AOP

Mitä seuraavaksi?

Pallo on tämän jälkeen jäsenmailla ja EU-parlamentilla. Pankit ja elinkeinoelämä toivovat, että Suomen hallitus pyrkii vielä vaikuttamaan asiaan.

– Pankkien pääomitus koskee valitettavasti myös yrityksiä, kotitalouksia ja kansalaisia. Toivommekin, että hallitus olisi tässä aktiivinen, jotta pääomavaatimukset saataisiin realistiselle tasolle, EK:n Soro-Pesonen sanoo.

– Pankkisääntelyä on tullut kymmenen vuoden aikana tosi paljon lisää ja pääomavaateet ovat kasvaneet paljon. Näen, että nyt olisi korkea aika Suomen ja Euroopan tasolla tarkastella, mitkä kaikki näistä vaateista ovat edelleen perusteltuja, Ritakallio sanoo.

Liika säätely on hänen mielestään uhka sekä Euroopan että Suomen talouskasvulle.

Mistä on kyse?

Uusilla säännöillä määritellään, miten paljon pankilla täytyy olla taseessa omia varoja suojana mahdollisia luottotappioita vastaan.

Ehdotukseen sisältyy tiukka raja sille, missä määrin pankit saavat itse arvioida omaa riskiään. Tämä on komission mielestä välttämätöntä, koska jotkut lainanantajat ovat vähätelleet riskejä.

Uudistuksen tarkoituksena on paitsi korjata nykysääntelyn puutteita, myös lisätä eri maiden pankkien vertailukelpoisuutta.

Mikä Basel III?

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen poliittiset ja talouspäättäjät halusivat parantaa pankkien vakavaraisuutta, jotta ne selviävät paremmin talouden häiriöistä ja pystyvät laskusuhdanteidenkin aikana myöntämään lainoja asiakkailleen.

Vakavaraisuutta turvaamaan valtiot, keskuspankit ja valvontaviranomaiset sopivat niin kutsutuista Basel III -säännöksistä.

Basel III:lla parannetaan pankkien välistä vertailtavuutta. Basel I:n ja II:n puitteissa pankit ovat käyttäneet omia sisäisiä mallejaan riskipääomiensa määrittämiseksi. Nyt ne alkavat laskea riskipainotettuja saamisiaan yhtäläisin tavoin.

Mikä muuttuu Suomen pankeissa?

Pohjoiseurooppalaisissa pankeissa käytetään yleisesti sisäisiä malleja riskinarvioinnissa. Yleensä näitä malleja käyttävät isot pankit, mutta Suomessa suurten eli Nordean ja OP:n lisäksi myös Aktia ja Ålandsbanken.

Jatkossa pankkien oma harkintavalta pääomavaatimusten asettamisessa vähenee.

Nordean logo nettipalvelussa.Pankkien vakavaraisuuslaskennassa ei voisi käyttää jatkossa enää pankkien sisäisiä riskimalleja, vaikka esimerkiksi Nordean laskentatapoja vahtii Finanssivalvonta. Ismo Pekkarinen / AOP

Pankkien saamisten riskit määritellään aiempaa tiukemmin tulevaisuudessa. Vaikka lainoille olisi hyvät vakuudet – kuten Suomessa esimerkiksi asuntolainoille yleensä on – pankilla pitää tulevaisuudessa olla niitä vastaan aiempaa isommat puskurit.

Suomen Finanssialan mielestä tämä on turhaa, koska pankkien sisäiset mallit ovat jo nyt pankkivalvojien hyväksymiä ja tarkkailemia.

Aiheesta lisää:

Pahin ei toteutunutkaan koronapandemiassa, pankkikriisiltä vältyttiin – Etelä-Euroopan isot pankit takovat nyt ennätystulosta

Pankkiunioni tiivistyy entisestään EU:ssa pian – suomalaispankeille voi langeta maksuja, jos niiden ulkomainen kilpailija ajautuu pahaan kriisiin

Euroopan keskuspankki varoittaa rahoitusmarkkinoiden epävakaudesta – listasimme kahdeksan asiaa, jotka ovat nyt EKP:n mielestä talousriskejä

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Hallituslähteet: Puolueet yhtä mieltä siitä, että ravintolarajoituksia olisi syytä jatkaa marraskuussa

Hallituspuolueet ovat yksimielisiä tarpeesta jatkaa ravintolarajoituksia myös lokakuun jälkeen, kerrotaan hallituslähteistä STT:lle. Hallitus pohtii tällä viikolla, miten ravintolarajoituksia voidaan jatkaa kuunvaihteen jälkeen.

Puolueet jakavat huolen sairaalahoidon kuormittuneisuudesta eivätkä siksi tiettävästi näe realistisena, että rajoituksia tässä kohtaa vielä kokonaan purettaisiin. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vahvasti suosittanut ravintolarajoitusten jatkamista.

Ravintolarajoituksia koskeva valtioneuvoston asetus on voimassa lokakuun loppuun, joten hallituksen tulee päättää rajoitusten jatkosta aivan lähipäivinä.

Sen jälkeen kun koronapassi otettiin käyttöön, pahimpien epidemia-alueiden ravintolat ovat voineet koronapassilla välttää rajoitukset aukiolo- ja anniskeluaikoihin sekä asiakasmääriin.

Marinkin lupaili rajoituksista luopumista

Hallitus on luvannut luopua koronarajoituksista, kun 80 prosentin rokotuskattavuus 12 vuotta täyttäneiden joukossa saavutetaan. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi lokakuun alkupuolella SDP:n tiedotustilaisuudessa, että lopuistakin rajoituksista luovutaan rokotuskattavuuden ylittäessä tuon rajan. Hän vastasi tuolloin arvosteluun, jonka mukaan hallitus on avannut yhteiskuntaa liian nopeasti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut, että 80 prosentin rokotuskattavuus voidaan saavuttaa ensi viikolla, jos rokotustahti ei hidastu. On siis mahdollista, että hallitus joutuu pyörtämään lupauksensa, jos ravintolarajoitukset ovat pidempään voimassa.

Hallituksen hybridistrategian mukaan valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan, kun kyseinen rokotuskattavuus saavutetaan. Samalla siirrytään siihen, että epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin toimenpitein.

Marin sanoi sunnuntaina Ylen Pääministerin haastattelutunnilla, että uusia rajoitustoimia ei ole suunnitteilla. Tätä kommenttia ihmetellään eräässä toisessa hallituspuolueessa, sillä ravintolarjoitusten jatkaminen uudella päätöksellä on tosiasiallisesti uusi rajoitus.

Alueellisia rajoituksia vähän käytössä

Ravintolarajoituksia on tällä hetkellä pahimmilla epidemia-alueilla eli leviämisvaiheen alueilla.

Alueiden viranomaiset päättävät muista kuin ravintoloita koskevista rajoituksista, mutta toistaiseksi alueellisia ja paikallisia rajoituksia on otettu käyttöön vain vähän. Eräs hallituslähde arvioi, että olisi hyvä, jos vielä hallituksenkin suulla korostettaisiin sitä, että epidemia ei ole ohi ja alueellisia työkaluja pitäisi ottaa käyttöön.

Hallituksessa on keskusteltu myös siitä, pitäisikö ravintolarajoitukset siirtää alueelliseen harkintaan.

THL suositti uusia rajoituksia

THL antoi viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) lausunnon, jossa se arvioi, että alkoholimyyntiin keskittyvissä ja myöhään auki olevissa ravintoloissa, kuten baareissa ja yökerhoissa, on erittäin merkittävä tartunnan riski erityisesti rokottamattomille.

- THL:n arvio on, että edellä mainittujen ravitsemisliikkeiden asiakasmäärien ja aukioloaikojen selvä rajoittaminen alueilla, joilla sairaalakuormitus on kasvussa siihen asti, kunnes 30-50 vuotta täyttäneissä on saavutettu riittävä rokotuskattavuus, voisi merkittävästi hillitä tämän ikäluokan riskejä ja ehkäistä sairaalakuormituksen kasvua, lausunnossa arvioidaan.

THL:n mukaan näiden rajoitustoimien toteuttaminen on ensisijaista. Koronatartuntojen ilmaantuvuus on erityisen korkea tällä hetkellä rokottamattomilla nuorilla ja keski-ikäisillä aikuisilla.

Juttua uudistettu kauttaaltaan kello 14.14 STT:n tekemien päivitysten mukaisesti.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Kokoomuksen mielestä hallituksen EU-kannat taloudesta aivan levällään – Ministeri Tuppurainen: "Suomi ei ole seurailija tai sivustakatsoja"

Hallitus ja oppositio iskivät keskiviikkona yhteen Suomen EU-politiikasta eduskunnassa.

Hallituksen EU-selonteon pohjalta käytävässä keskustelussa oppositiopuolueiden näkemykset Suomen linjasta hajosivat.

Perussuomalaisten Jani Mäkelä vaati, että Suomen tulee torjua Euroopan unionin integraation syventäminen ja pyrkiä purkamaan vanhaa.

– Yksimielisyysvaatimus tulee säilyttää kaikessa ja käyttää sitä kansallisen edun ajamiseen. Määräenemmistöpäätösten laajentamiseen ei tule suostua. EU:n tulisi kehittyä kohti alkuperäistä yhteismarkkina-aluetta. Liittovaltion kaltaisia rakenteita tulee purkaa ja siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa, Mäkelä korosti.

Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo sanoi, että Suomen on oltava jatkuvasti hereillä, koska päätöksenteko sitten kestävän kasvun ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta tai ehdotuksia talous- ja rahaliiton kehittämisestä.

– Nyt näin ei tapahdu. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on kehityksestä ja hallituksen linjasta huolissaan. Suomen käytännöksi aiempina vuosina muodostunut vahva ja laaja ennakkovaikuttaminen ei ole toimivaa, jos omat kannat meille kriittisen tärkeissä kysymyksissä ovat levällään, Wallinheimo moitti.

Jani MäkeläPerussuomalaisten Jani Mäkelä pitäisi EU:n itsenäisten kansallisvaltioiden kauppaliittona. Muu integraatio sekä vallan- ja tulonsiirrot on perussuomalaisten mielestä torjuttava.Mikko Ahmajärvi / Yle

Kristillisdemokraattien Peter Östman kertoi, että kristillisdemokraatit pitää lisääntyvää taloudellista yhteisvastuuta ja jäsenmaiden voimakasta velkaantuneisuutta kestämättömänä kehityksenä.

– Suomen tulisi EU-politiikassaan voimakkaammin painottaa jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan. Hallituksen hyväksymä elpymisväline etäännyttää jäsenmaita terveestä taloudenpidosta ja markkinakurista sekä vie yhä kauemmaksi EU:n perussopimuksia kunnioittavasta linjasta.

Östmanin mukaan elpymisväline sitoo veronmaksajat vuosikymmeniä kestävään yhteiseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Hän epäili, että sen myötä avataan myös ovi EU-tason verotukselle.

  • Koko keskustelun voi katsoa tästä Yle Areenassa. Seurasimme juttuun EU-selonteosta käytävän keskustelun annin.

Tuppurainen: Olemme päätöksiin vaikuttaja, emme seurailija

Eduskuntaryhmien puheenvuorojen jälkeen Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) puolusti hallituksen linjauksia.

Tuppurainen sanoi, että EU-jäsenyys on nostanut Suomen äänen painoarvoa.

– Suomen hallituksen Eurooppa-politiikassa pidetään Suomen edun edistämistä EU:ssa tärkeänä. Suomi ei ole unionissa kuitenkaan mikään seurailija ja sivustakatsoja vaan päätöksiin vaikuttaja, Tuppurainen totesi.

Tytti TuppurainenEurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) puolusti hallituksen EU-linjaa, kun eduskunta käsitteli valtioneuvoston EU-selontekoa.Mikko Ahmajärvi / Yle

Hallituspuolueet korostivat EU:n yhteistyötä

Pääministeripuolue SDP:n ryhmäpuheen esittänyt kansanedustaja KImmo Kiljunen korosti, että eurooppalainen yhteistyö antaa pienen Suomen äänelle maan kokoa suuremman painoarvon.

Kiljusen mukaan hyvinvointi rakentuu reilulle ja kestävälle talouspohjalle ja sitä tulee laajentaa uusilla työkaluilla.

– Omien varojen kasvattaminen hiilitullien ja rahamarkkinaveron kaltaisilla instrumenteilla on perusteltua. Ne ovat välineitä, jotka on kansallisesti vaikea toteuttaa, mutta ne vahvistavat yhteiskuntien toimivuutta ja lisäävät oikeudenmukaisuutta, Kiljunen linjasi.

Kiljusen mielestä myös veroparatiisien kitkemiseen tarvitaan yhteistä eurooppalaista päätöksentekoa.

Keskustan Eeva Kalli katsoi, että Euroopan unionin vahvistaminen turvallisuus- ja puolustusyhteisönä on Suomen etu.

– Eurooppalaista kokonaisturvallisuutta kehittämällä pystymme vastaamaan monenlaisiin maanosaamme kohdistuviin haasteisiin, kuten kyber-, informaatio- ja hybridiuhkiin.

Kallin mielestä Euroopan kriisinkestävyyden ja globaalin aseman vahvistaminen taloudessa, teknologiassa ja turvallisuudessa on jäsenmaiden ja unionin yhteinen tehtävä.

– Keskusta tukee ja kannustaa hallitusta aktiiviseen, yhtenäiseen ja rakentavaan EU-vaikuttamiseen, jonka myötä kansallinen etumme ja yhteinen eurooppalainen etu lyövät kättä, Kalli sanoi.

Satu Hassi ja Tytti TuppurainenSuuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) poistuu esittelypuheenvuoronsa jälkeen puhujapöntöstä. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen odottaa vuoroaan ministeriaitiossa.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vihreiden Bella Forsgrén nosti esiin EU:n tärkeyttä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen turvaavajana.

- Erityisesti oikeusvaltioperiaatteesta on pidettävä kiinni kaikkialla EU:ssa. Suomi ei voi ummistaa silmiään Puolan oikeusvaltion heikkenemiseltä. Kyse on viime kädessä ihmisoikeuksien toteutumisesta, emmekä voi EU:n kansalaisina hyväksyä, että muiden EU-kansalaisten oikeudet taantuvat, Forsgrén huomautti.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen piti selvänä, että myös talouden pelisääntöjä pitää remontoida ja veroparatiisit on saatava kuriin.

Kyllösen mielestä ei pidä unohtaa eurokriisin opetusta yhteisen leikkauspolitiikan tiestä, jossa kaikki joutuivat ongelmiin.

– Verotuksen narut on syytä pitää omissa käsissä, mutta on myös kyettävä neuvottelemaan mahdollisuuksista kehittää kansainvälisten digijättien verotusta ja hiilitulleja, joista on meille selkeää hyötyä, kun EU:n ulkopuoliset saastuttajatkin saadaan päästöjen maksajiksi ja nekin maksamaan veronsa, jotka tähän asti ovat päässeet kuin koira veräjästä velvoitteidensa kanssa, Kyllönen sanoi.

Lue lisää:

Suomen EU-jäsenmaksut nousevat 210 miljoonaa vuodessa EU-velanoton vuoksi – Näin hallitus perustelee elpymisrahastoa

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Ministerit pelastusalan ahdistelusta: Ohisalo vaatii nopeaa puuttumista, Sarkkinen kutsuu alan edustajat koolle

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on kommentoinut Ylen uutista pelastusalalla rehottavasta laajamittaisesta seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta.

– Tämä on järkyttävää, Ohisalo kirjoittaa Twitterissä.

Ohisalon mukaan nyt tärkeää on, että pelastusalan ylin johto ja järjestöt ottavat asian vakavasti ja sitoutuvat nopeasti etsimään keinoja asiaan puuttumiseksi.

Hanna Sarkkinen, sosiaali- ja terveysministeri, Vasemmistoliiton kansanedustajaSosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) aikoo kutsua pelastusalan edustajat koolle keskustelemaan häirinnän ennaltaehkäisystä. Sarkkisen mukaan työkulttuurista esiin nostetut epäkohdat ovat vakavia. Rami Moilanen / Yle

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) ilmoittaa kutsuvansa pelastusalan edustajat koolle keskustelemaan seksuaalisen häirinnän, ahdistelun ja väkivallan ennaltaehkäisystä ja siihen puuttumisesta pelastusalalla.

Sarkkinen muistuttaa Twitterissä, että seksuaalista häirintää, ahdistelua ja väkivaltaa tai epäasiallista kohtelua ei tarvitse sietää millään alalla.

Hänen mukaansa työkulttuurista esiin nostetut epäkohdat on syytä ottaa vakavasti. Sarkkinen muistuttaa, että työnantajalla on velvollisuus puuttua ilmenneisiin epäkohtiin.

Myös pelastusalan ylin johto ja järjestöt tuomitsevat alalla ilmenneet seksuaaliset häirintätapaukset.

– Asia on erittäin vakava ja olen erittäin pahoillani siitä, että tällaista on ylipäätään meillä esiintynyt, toteaa pelastusalasta vastaava sisäministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.

Kohvakka myös myöntää sen, että pelastusalalla esiintyy häirintää.

Lue lisää:

Yle selvitti: Seksuaalisesta häirinnästä ilmoitetaan pelastusalalla vain harvoin – "Yleensä vastaus on, että en halunnut vaikeuttaa uraani"

Pelastusalan ylin johto ja järjestöt tuomitsevat alalla ilmenneet seksuaaliset häirintätapaukset – pelastusylijohtaja: Asia on erittäin vakava

Kähmintää, rivoja ehdotuksia ja pornon katselua paloasemalla – 21 pelastustoimen ja ensihoidon työntekijää kertoo kokemuksistaan Ylelle

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Oikeusministeriö valmistelee taustamuistion ministerien ja kansanedustajien oikeudellisesta asemasta – Vehviläinen: Perustuslain muutos on iso asia

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) keskusteli aamupäivällä oikeusoppineiden ja eduskuntaryhmien edustajien kanssa ministerisyytteen ja kansanedustajien syytesuojan eduskuntakäsittelyn muutostarpeista.

– Päätettiin pyytää oikeusministeriötä laatimaan taustamuistion, jollakin aikavälillä, ja vasta sen jälkeen eduskuntaryhmät arvioivat, onko tarvetta jatkokeskustelulle tässä isossa asiassa, Vehviläinen tiivisti keskustelujen tuloksen.

Isolla asialla Vehviläinen viittaa perustuslain mahdolliseen muuttamiseen.

- Meillä Suomessa on ollut tapa, että ei mennä suin päin perustuslain muutoksiin. Pitää arvioida, onko näitä nykyisiä säädöksiä tarvetta muuttaa vai ei, Vehviläinen totesi.

Puhemiehen tapaamiseen osallistuneista eduskuntaryhmistä perussuomalaiset vastusti asian jatkoselvittelyä.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan perussuomalaiset kannattaa nykyisen tilanteen säilyttämistä.

Vehviläinen on toivonut muutosta

Eduskunta on Vehviläisen puhemieskaudella käsitellyt kahdesti ministerin tai kansanedustajan oikeudellista asemaa.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuukysymystä käsiteltiin viime joulukuussa, ja kesällä 2020 eduskunta äänesti edustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojasta.

Puhemies Vehviläinen on aiemmin todennut, että ministerisyytteen tai kansanedustajan syytesuojan ei tulisi kuulua eduskunnan napinpainallusäänestyksiin.

Vehviläinen arvioi helmikuussa Ylen Ykkösaamussa, että vallan kolmijaon kannalta on ongelmallista, kun kansanedustajat äänestävät eduskunnan suuressa salissa oikeudellisista asioista.

Ministerisyytteen ja kansanedustajien syytesuojan käsittelystä oli pyydetty puheenvuorot emeritusprofessori Mikael Hidéniltä, eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläiseltä, oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä sekä valtiosääntöoikeuden professori Veli- Pekka Viljaselta.

Henriksson: Ainahan on hyvä keskustella

Anna Maja HenrikssonOikeusministeri Ann-Maja Henrikssonin (r.) mielestä on hyvä, että asioista keskustellaan.Mikko Ahmajärvi / Yle

Puhemiehen tapaamiseen osallistunut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoi, että asiantuntijoiden lausunnoista kootaan taustamuistio. Henriksson ei osannut vielä arvioida muistion kokoamisen aikataulua.

– Tänään oli hyvä keskustelu ja on erittäin hienoa, että puhemies Vehviläinen kutsui koolle. Päätelmä tästä on nyt se, että oikeusministeriössä tehdään jonkinlainen pohjapaperi mahdollisia, tulevia keskusteluja varten. Ainahan on oikeusvaltiossa hyvä, että asioista keskustellaan, Henriksson totesi tapaamisen annista.

Lisää aiheesta:

Puhemies Anu Vehviläinen: Eduskunnan suuren salin tulisi päättää poliittisista, ei juridisista asioista

Haavisto-jupakan jälkipyykki: oikeuskansleri estäisi kansanedustajien kaksoisroolin, kun eduskunta selvittää ministerin toimien laillisuutta

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Kansanedustaja tviittasi maailmansodasta ja kehotti huoltamaan aseet – puhemiehen mukaan eduskunnalla ei mahdollisuuksia puuttua

Puhemies Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan eduskunnalla ei ole mahdollisuuksia puuttua kansanedustajien tviitteihin, vaikka niiden kirjoituspaikaksi olisi merkitty istuntosali.

Asia nousi jälleen esiin tiistaina, kun kansanedustaja Ano Turtiainen hätkähdytti aggressiivisella päivityksellään.

Päivityksessään Turtiainen viittaa kolmanteen maailmansotaan ja kehottaa pahimman varalle huoltamaan aseet ja täyttämään ammusvarastot.

Kello 14.46 lähetetyn tviitin päivityspaikaksi on merkitty eduskunnan istuntosali. Salissa käytiin tuolloin lähetekeskustelua hallituksen esityksestä, joka liittyi osatyökykyisten työllistämiseen. Tiedossa ei ole, istuiko Turtiainen salissa.

Puhemies Vehviläinen muistuttaa kansanedustajilta edellytettävästä vakaasta ja arvokkaasta käytöksestä, mutta muutoin eduskunnalla ei ole hänen mukaansa mahdollisuuksia puuttua kansanedustajien tviitteihin.

Vehviläinen: Puhemies voi puuttua vain puheisiin salissa

Kansanedustajien tviittailu on puhuttanut eduskunnassa aiemminkin. Viime keväänä eduskunta pyysi Vehviläisen mukaan asiantuntija-arvioita siitä, miten tviitteihin pitäisi suhtautua.

– Puhemiehen ja eduskunnan välineet liittyvät siihen, mitä tapahtuu täysistuntosalissa. Henkilökohtaisesti ajattelen, että aina pitäisi jokaisen edustajan miettiä omia viestejään, että mitä ne herättävät, Vehviläinen sanoi toimittajille eduskunnassa. Vehviläisen mukaan puhemies voi puuttua vain salipuheisiin.

Vehviläinen ei halunnut kommentoida, pitäisikö Turtiaisen tviitistä olla huolissaan turvallisuusmielessä. Hän vetosi siihen, että eduskunnan turvallisuusyksikkö arvioi talon turvallisuuden.

Perussuomalaisista erotettu Turtiainen muodosti oman eduskuntaryhmänsä viime vuoden kesäkuussa, kun hänet erotettiin perussuomalaisten ryhmästä.

Turtiainen on jäsen liikenne- ja viestintävaliokunnassa ja varajäsenenä lakivaliokunnassa ja puolustusvaliokunnassa.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Helsinki rikkoo jo melkein lakia varhaiskasvatuksessa – Natalia Salmelaa pyydettiin hakemaan lapsensa pois päiväkodista, koska sijaista ei saatu

Helsingin varhaiskasvatuksen työntekijäpulasta ja liian pienistä resursseista on käyty viime ajat vilkasta keskustelua.

Helsinkiläisen Natalia Salmelan yksivuotias lapsi aloitti päivähoidossa syyskuun alussa. Lastenhoitajapula on tullut jo nyt ilmeiseksi.

– Henkilöstö on vaihtuvaa. Päiväkodin varajohtaja itse leikkii lattialla lasten kanssa, koska muita työntekijöitä ei ole saatu paikalle, Salmela kertoo.

Lapsen ensimmäinen kehityskeskustelukin jäi Salmelan mukaan henkilöstöpulan takia väliin.

Viikko sitten päiväkodista tiedotettiin, että lapset pitäisi noutaa hoidosta tavallista aiemmin. Sijaista ei ollut löytynyt. Tilanne on edellyttänyt perheeltä sopeutumista.

Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) myöntää avoimesti, että tilanne varhaiskasvatuksessa on kurjistunut.

Helsingin tilanne uhkaa pahentua entisestään, koska varhaiskasvatukseen tulevien lasten määrän ennustetaan lähivuosina kasvavan.

Razmyar toteaa, että tätä menoa vaarana on, ettei Helsinki kohta selviä edes lakisääteisistä tehtävistä varhaiskasvatuksessa.

– Voidaan puhua jopa korttitaloefektistä, talo voi romahtaa tyystin, Razmyar sanoo.

Hänen mukaansa yksi kaupungin omissa käsissä oleva keino matalapalkka-alojen työvoimapulan helpottamiseksi voisi olla houkuttelevien työsuhdeasuntojen lisääminen. Palkkaus on hänen mukaansa yksi työvoimapulaa aiheuttava tekijä.

Razmyar korostaa, etteivät kaikki avaimet ongelmien ratkaisemiseksi kuitenkaan ole kaupungin käsissä. Hänen mukaansa valtiovallan pitäisi lisätä alan koulutuspaikkojen määrää.

Suomenkielisellä puolella yliopiston aloituspaikkoja on ollut vuosittain 140 ja ruotsinkielisellä linjalla 30. Erillisrahoituksella aloituspaikkoja on enemmän vuosille 2021–2024, mutta Razmyarin mukaan määrää pitää kasvattaa pysyvästi.

– Aloituspaikkoja tarvitaan Helsinkiin, jossa lasten määrä kasvaa, hän sanoo.

Razmyar korostaa, ettei tästä saisi tehdä aluepoliittista kysymystä.

"Jokainen, joka on yrittänyt tehdä duunia hoitaessaan yksivuotiasta, tietää sen olevan mahdottomuus"

Syksyn mittaan Natalia Salmela on viettänyt lukuisia päiviä lapsensa kanssa kotona.

Hän voi määrätä itse omista aikatauluistaan, koska kirjoittaa työkseen Suomen suosituimpiin kuuluvaa White Trash Disease -blogia ja pyörittää markkinointiviestinnän yritystä. Viime aikoina hän on tehnyt töitä pääasiassa iltaisin ja öisin.

– Se ei ole unelmatilanne.

Salmelan mukaan työaikojen sopeuttaminen on vaikuttanut negatiivisesti hänen yritystoimintaansa. Yhteydenpito asiakkaiden kanssa kärsii, jos ei ole päiväsaikaan tavoitettavissa.

– Jokainen, joka on kokeillut tehdä duunia hoitaessaan yksivuotiasta, tietää sen olevan sula mahdottomuus. Minun tuottavuuteni ja työnlaatuni on laskenut päivähoidon epävarmuuden takia.

Razmyar muistuttaa, että viime vuosina on kuitenkin myös onnistuttu tekemään paljon. Päiväkotipaikkojen määrä kasvoi 4 000 uudella paikalla vuosina 2017–2020. Vuonna 2021 päiväkoteihin saatiin 800 uutta paikkaa.

Razmyarin mukaan varhaiskasvatuksen tilannetta vaikeuttaa jatkossa myös se, että varhaiskasvatuslaki edellyttää korkeakoulutetun henkilöstön määrän kasvua vuoteen 2030 mennessä.

Helsinkiläisissä varhaiskasvatusyksiköissä työskentelevistä kahdella kolmasosalla pitää tulevaisuudessa olla joko varhaiskasvatuksen opettajan tai -sosionomin koulutus.

Helsingissä on nykyisellään töissä 2 500 varhaiskasvatuksen opettajaa. Lain edellyttämä määrä vaatisi vuoteen 2030 mennessä saman verran lisää.

– Opettajia pitäisi olla tuplasti.

Razmyar sanoo, että laadukkaan varhaiskasvatuksen tekevät myös lastenhoitajat, joita on siis Helsingin päiväkotien nykyisestä henkilöstä hieman yli puolet.

Razmyar pitää hyvänä ajatusta lastenhoitajien muuntokoulutuksesta varhaiskasvatuksen opettajiksi.

– Tähän mittavaan henkilöstön uudelleenkouluttamiseen työn ohessa tarvitaan kuitenkin myös rahoitus vähintään vuoteen 2030 asti.

Razmyar toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta ei ole tietoa tällä hetkellä vuodesta 2023 eteenpäin.

Helsinki pyrkii nostamaan varhaiskasvatukseen osallistuvien määrää

Helsinki pyrkii kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti nostamaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Strategian taustalla on ajatus esimerkiksi maahanmuuttajien nykyistä sujuvammasta integroitumisesta yhteiskuntaan ja työelämään.

Kehityksen vauhdittamiseksi kaupunki päätti poistaa Helsinki-lisän maksamisen yli yksivuotiaille viime kesäkuusta alkaen.

Razmyarin mukaan 1–3-vuotiaiden osalta osallistumisaste on yhä muihin pohjoismaihin verrattuna alhainen.

Ennakkotiedon mukaan elokuussa 2021 kaupungin päiväkodeissa oli 37 prosenttia kaupungin yksivuotiaista. Vuotta aiemmin elokuussa 2020 luku oli 34 prosenttia.

Razmyarin mukaan suunta on ollut sama aiempina vuosina.

Natalia Salmelan mielestä kuntien pitäisi nähdä päivähoito investointina eikä kuluna.

Natalia Salmela ja hänen poikansa ulkoilemassa. Natalia Salmelan mielestä kuntien pitäisi nähdä päivähoito investointina eikä kuluna.Natalia Salmelan kotialbumi

Loppusyksyn ajaksi hänen puolisonsa ottaa vetovastuun lastenhoidosta, ja ratkaisulla on hintansa. Kun mies jää pois markkinointijohtajan työstään päivähoidon epävarmuuden takia, perhe menettää hänen kahden kuukauden ansionsa ja yhteiskunta vastaavat veroeurot.

– Olemme vasta aloittaneet päiväkotitaipaleen. En uskalla edes ajatella, kuinka paljon seuraavien vuosien aikana töitä jää tekemättä ja projekteja aloittamatta, Salmela sanoo tuskastuneena.

Professori: Äidit voivat jäädä pidemmäksi aikaa kotiin kuin olivat suunnitelleet

Valtion taloudellisen tutkimuskeskusen (VATT) tutkimusprofessori Tuomas Kosonen arvioi, että varhaiskasvatuksen henkilöstöpula saattaa näkyä laajemminkin siinä, että erityisesti äidit voivat jäädä pidemmäksi aikaa kotiin kuin olivat suunnitelleet.

Kososen mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan vaikutusta naisten kotiinjäämiseen ei ole tutkittu, mutta hän pitää yhteyttä mahdollisena, koska muutkin yhteiskunnan tuet ja rakenteet vaikuttavat voimakkaasti erityisesti äitien poissaoloon työelämästä.

Kososen mukaan esimerkiksi pitkä kotihoidontuki pitää erityisesti äitejä pois työelämästä. Kotihoidontuki loppuu kun lapsi täyttää kolme.

– Äitien osallistuminen työelämään nousee aika hitaasti siihen asti, kunnes lapsi on 3-vuotias. Tutkimusten mukaan äidit ovat pitkiä jaksoja kotona.

Kososen mukaan nyt käynnissä olevassa keskustelussa varhaiskasvatuksesta on kysymys julkisen palvelun peruskysymyksistä.

– Kysymys on julkisen sektorin tasapainosta. Varhaiskasvatus on yksi julkinen palvelu, jota tuetaan julkisin varoin, vaikka se ei olekaan kaikille ilmaista. Ongelma on siinä, että varhaiskasvatuksen palkat ovat jääneet alhaisiksi ja on vaikea palkata henkilöstöä.

Tutkimusprofessori Kosonen sanoo, että jos kunnilla ei ole tuloja, pitää miettiä, voiko varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkaamista varten leikata jostain muista menoista tai nostaa veroprosenttia.

Juttua korjattu 28.10. klo 9:07: Jutusta poistettiin osuus, jossa kerrottiin virheellisesti Norjassa ja Tanskassa kotihoidon tuen loppuvan, kun lapsi täyttää yksi. Norjassa tukea voi saada, kun lapsi on 1–2-vuotias. Tanskassa mahdollisuus tukeen alkaa lapsen ollessa 24 viikon ikäinen ja päättyy lapsen mennessä kouluun.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 28.10.2021 kello 23:een asti.

Lue myös:

Päiväkotien henkilöstömitoituksesta ei saa poiketa enää edes sairaustapauksissa – moni kunta on vaikeuksissa, kun sijaisia ei ole

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Varhaiskasvatuslaki vaatii jälleen remontin, sanovat asiantuntijat – päiväkotien henkilöstömitoitukseen jäi porsaanreikä

Varhaiskasvatuslakia tarkennettiin elokuussa, mutta siinä on edelleen porsaanreikä. Henkilöstömitoitukseen liittyvä reikä voi johtaa arjen hankaluuksiin, työntekijöiden jaksamisongelmiin ja jopa lasten turvallisuuden vaarantumiseen.

Ammattijärjestö Tehy on tehnyt päiväkodeissa työskenteleville jäsenilleen kyselyn syyskuussa. Sen mukaan jopa lähes puolet lapsen päivähoidosta on aikaa, jolloin päiväkotiryhmässä ei ole tarpeeksi kasvattajia. Tehyn kyselyyn vastasi yli 1500 jäsentä. Tehy edustaa lastenhoitajia, sosionomeja ja myös opettajien tehtävissä toimivia työntekijöitä.

– He kaikki ovat äärimmäisen sitoutuneita työhönsä ja tykkäävät lasten kanssa olemisesta. He näkevät oman työnsä arvon, mutta heillä ei ole mahdollisuutta tehdä työtä niin hyvin kuin he haluaisivat. Tämä on työntekijöiden ryhmä, joka joutuu venymään ihan hirveästi. Ryhmät ovat isoja ja laissa on porsaanreikää. Työolot syövät halukkuutta alalle, sanoo Tehyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen.

Elokuussa tarkentunut varhaiskasvatuslaki velvoittaa huolehtimaan siitä, että esimerkiksi koulutuksien ja lomienkin aikana henkilöstöä on päiväkodeissa tarpeeksi – siis ennakoimaan ennalta tiedettyjä poissoloja. Näin on pitänyt toimia aiemminkin, mutta laki on aiemmin ehkä antanut enemmän tulkinnanvaraa.

Myös yllättäviin sairastumisiin on löydettävä sijainen. Laki kuitenkin edelleen sallii hetkellisesti järjestelyaikaa. Lakiin lisättiin myös työntekijöille ilmoitusvelvollisuus epäkohdista.

Silti ongelman keskiössä on yhä henkilöstömitoitus - laki määrittelee mitoituksen koko päiväkodin tasolla mutta ei puutu ryhmäkohtaisiin eroihin. Tehy vaatii, että varhaiskasvatuksessa pitää siirtyä ryhmäkohtaiseen henkilöstömitoitukseen.

– Jos saa toivoa, niin kirjaisin lakiin, että henkilöstömitoituksen pitää toteutua ryhmäkohtaisesti koko päivän ajan. Poikkeamismahdollisuuksia ei olisi.

Tehyn Siitosen mukaan uusi kirjaus edesauttaisi vakituisten varahenkilöiden palkkaamista ja toisi työrauhaa päiväkoteihin.

Päiväkotien hankala tilanne on ollut julkisuudessa laajasti viime viikkoina. Päiväkotien on kerrottu kärsineen pitkään jatkuneesta työvoimapulasta ja JHL on kertonut päiväkotien lastenhoitajien olevan vakavasti uupuneita.

"Kitkuttelu ei hyväksyttävää"

Myös valvova viranomainen pitää järkevänä, että mitoituksia tarkasteltaisiin ryhmäkohtaisesti.

– Lainmukainen voi päiväkodin arjessa yksittäisessä lapsiryhmässä tarkoittaa aivan jotain muuta kuin turvallista arkea, sanoo johtaja Marja-Liisa Keski-Rauska Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.

Käytännössä Keski-Rauskan huoli koskee sitä, että henkilöstö saattaa päivän aikana sijoittua epätasaisesti lapsiryhmiin. Lain mukaan alle 3-vuotiaiden ryhmässä pitää olla yksi aikuinen neljää lasta kohti. Yli 3-vuotiaiden ryhmässä suhdeluku taas on yksi aikuinen seitsemää lasta kohti.

Anonyymeja lapsiaViranomaisen mukaan päiväkodeissa ei saisi syntyä selviytymistilanteitaMikko Savolainen / Yle

Jos suhdeluku jossain ryhmässä ylittyy ja toisessa taas alittuu, tilanne on kokonaisuudessaan silti lainmukainen.

– Selviytymis- ja kitkuttelutilanteita ei saisi olla. Ei tietenkään ole toivottavaa, että yksi ryhmä sitkuttelee ja naapuriryhmissä on väljää. Lasten turvallisuus ja myös työssajaksaminen ovat ensisijaisia asioita, Keski-Rauska sanoo.

Tilanteet ovat saattaneet käytännössä olla sellaisia, että kahdella aikuisella on ollut kolmen aikuisen verran lapsia tai yksi työntekijä on jäänyt hyvinkin pitkäksi aikaa täysin yksin liian monen lapsen kanssa.

Keski-Rauskan mukaan arjessa haastavia asioita ovat työvuorosuunnittelu ja johtaminen. Näillä kun pitäisi varmistaa, että henkilöstö jakautuu tasaisesti lapsiryhmiin. Jos viranomainen saa tiedon yksittäisten ryhminen henkilöstömitoituksen ongelmista, se puuttuu siihen ohjauksella.

– Jos johtamisella ei pystytä asiaa hoitamaan, siihen on tehtävä parannus. Asia pitää pystyä hoitamaan. Me näemme tärkeänä, että kunta huolehtii riittävästä sijaisjärjestelystä, Keski-Rauska sanoo.

Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen.

– Me emme pysty tähän valvontaviranomaisena puuttumaan, koska laki on tällainen kuin se on. Puuttuminen olisi mahdollista vain, jos saisimme lain tarkastelemaan kasvattajien ja lasten suhdelukua ryhmätasolla.

"Laki mahdollistaa liikaa riskien ottamista"

Valvontaviranomainen on saanut asiasta palautetta kentältä jo monta vuotta, Keski-Rauska sanoo.

Hän pohtii, että jos laissa olisi ryhmätasoinen suhdeluvun vaatimus, ehkä sijaisreserviin saataisiin luotua toimiva systeemi ja poissaolotilanteisiin reagoitaisiin paremmin ennakoimalla.

– Tällä hetkellä laki mahdollistaa liikaa riskien ottoa ja syntyy käytännön palautteen näkökulmasta tiukkoja tilanteita liian usein.

Keski-Rauskan mukaan lakimuutos toisi myös rauhaa päiväkoteihin ja pysyviin ihmissuhteisiin. Hän muistuttaa, että pysyvät turvalliset ihmissuhteet tuovat lapsille turvaa.

– Jos jokainen aamu alkaa sillä, että et tiedä, missä ryhmässä olet töissä, se on pitkän päälle todella rasittavaa. Lakimuutoksella toisimme rauhaa yksittäiseen ryhmään ja turvaisimme lapsen etua varhaiskasvatukseen, jonka pitää olla etukäteen suunniteltua.

Lapsi leikkimässä paperinukeilla Kesämäen päiväkodissa Lappeenrannassa.Lain mukaan alle 3-vuotiaiden ryhmässä pitää olla yksi aikuinen neljää lasta koti. Yli 3-vuotiaiden ryhmässä suhdeluku taas on yksi aikuinen seitsemää lasta kohtiMikko Savolainen / Yle

Henkilöstön kokemus on monesti se, että työntekijöitä on liian vähän ja he joutuvat olemaan paljon poissa omasta lapsiryhmästään, Keski-Rauska sanoo.

Työntekijät saattavat joutua jopa liikkumaan päiväkodista toiseen päivän aikana.

Valvontaohjelman tulokset hyviä

Aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira aloittivat viime vuonna yhteisen varhaiskasvatuksen valvontaohjelman. Valvonnassa tutkitaan julkisten päiväkotien ryhmäkokoja ja henkilöstömitoituksia. Tämän syksyn tuloksia ei ole vielä saatavilla, mutta viime kevään tuloksia valvojat kuvaavat verrattain hyviksi.

Valvonnassa oli kesään mennessä tarkastettu 345 päiväkodin henkilöstömitoitukset ja ryhmäkoot yhden tai kahden viikon ajalta. Tiedot on pyydetty suoraan kunnista. Henkilöstömitoitus oli säädösten vastainen melko harvoin – sen sijaan ryhmäkoko oli päiväkodeissa ylittynyt hiukan useammin.

Valvonnan tulokset siis näyttivät hyviltä, mutta miksi henkilöstön näkökulmasta työolot eivät välttämättä näytä yhtä myönteisiltä? Valviralta ei löydy kysymykseen tarkkaa vastausta.

– Johtuuko se sitten siitä, että saman päiväkodin eri ryhmien välillä on eroa? Toisessa ryhmässä henkilöstömitoitus täyttää lain vaatimukset ja toisessa ei. Ehkä talon sisällä ei löydy sellaista kokonaistasapainoa, arvioi Valviran ylitarkastaja Satu Räsänen.

Hänen mukaansa varhaiskasvatusala on vaativa ja kuormittava.

– Kuormitus saattaa näkyä henkilöstössä tunteena, että työtä ei pysty tekemään riittävällä tavalla, eikä henkilöstömitoitus täyty myöskään.

Räsänen korostaa myös johtamisen tärkeyttä ja sijaisten hankinnan ennakointia.

– Ajattelen, että tämä on ensisijaisesti omavalvontakysymys. Ei kukaan voi päivittäin tulla katsomaan, onko johtaminen kunnossa. Toki ymmärrän kyllä haasteen, jos sijaisia ei saada, niin tilanne on vaikea. En yhtään kadehdi tilannetta.

Hätähuuto myös sosiaalisessa mediassa – selvitys käynnistyy

Opetusministeri Li Andersson (vas.) aikoo käynnistää selvityksen löytämään ratkaisuja varhaiskasvatuksen ongelmiin. Andersson sanoo Yle Uutisille, että hallituskauden aikana on tehty jo monia parannuksia, mutta on selvää, että nämäkään toimenpiteet eivät riitä.

Varhaiskasvatuksen hätähuutoja on kuultu viime aikoina myös sosiaalisessa mediassa.

Instagramiin luotiin viime syyskuussa tili nimeltä varhaiskasvatuksenkertomuksia. Siellä päiväkotien työntekijät kertovat hädästään.

Tehyn Siitonen pitää avautumista hyvänä asiana.

– Tämä on ollut tabu ja vaiettu asia. Työntekijät ovat saaneet tuntea nahoissaan, jos ovat kertoneet asioista vähänkään julkisemmin. Jokainen vanhempihan haluaa uskoa, että oman lapsen päiväkoti on hyvä. Vanhemmat eivät varmaankaan tiedä näistä henkilöstömitoituksen ongelmista. On myös päiväkoteja, joissa on sanottu työntekijöille, että henkilöstövajauksesta ei saa edes kertoa vanhemmille.

Alan työvoimapula on tiedetty jo pitkään, mutta nyt tilanne on pahentumassa. Yle on aiemmin kertonut myös, että Oulussa tilanne on suorastaan kriisiytymispisteessä.

Li AnderssonOpetusministeri Li Andersson (vas.) aloittaa selvityksen varhaiskasvatuslain pulmista.Mikko Ahmajärvi / Yle

Anderssonin mukaan nyt selvitetään erityisesti, onko henkilöstyömitoitusta koskevassa lainsäädännössä tarkennettavaa. Tavoitteena on löytää lain mahdolliset muutostarpeet.

– Sitten tulen vielä kutsumaan alan ammattilaisia tällaiseen pyöreän pöydän keskusteluun, missä on edustettuna myös työnantaja ja työntekijöitä, ministeriö, että voimme yhdessä pohtia, mitä tässä vielä pitää tehdä.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Ammattikoulun käyneet ovat kaikista tutkinnon suorittaneista kotiseuturakkaimpia, kertoo tuore raportti

Alueelliset koulutuserot ovat Suomessa edelleen suuria, selviää Sitran ja aluekehittämistoimisto MDI:n tekemästä selvityksestä. Karkeasti jaon voi tehdä korkeammin koulutettuihin Länsi- ja Etelä-Suomeen ja matalamman koulutustason Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Yliopistokaupungeissa ja ylipäätään korkeakoulutusta tarjoavissa kaupungeissa asukkaiden koulutustaso on korkeampi kuin kaukana korkeakouluista sijaitsevissa pienemmissä kunnissa.

Yksi syy siihen on se, että korkeakoulutetut muuttavat hanakammin muiden korkeakoulutettujen luo opiskelijakaupunkeihin, ja matalammin koulutetut jäävät pieniin kuntiin.

Toisen asteen ammatillista tutkintoa käyvät ovat useammin myös vanhempia kuin peruskoulunsa päättäneitä, ja heillä on jo elämä asettunut uomiinsa, Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry:n edunvalvonta-asiantuntija Matti Tujula pohtii. Ammatillista tutkintoa suorittavista reilu 60 prosenttia on Tujulan mukaan yli 20-vuotiaita aikuisia, jotka kouluttautuvat uudelle alalle tai hankkivat lisäosaamista.

– He ovat lukiolaisiin verrattuna useammin juurtuneet jo sosiaalisin syin tai työelämän takia sinne paikkakunnalle missä asuvat, eivätkä ymmärrettävistä syistä ole niin valmiita muuttamaan.

– Nuoremmat opiskelijat ovat voineet valita ammatillisen koulutuksen sen takia, että se on mahdollista suorittaa omalla kotiseudulla ja sen jälkeen alueelle voi myös helposti työllistyä, hän jatkaa.

Lähes kaikissa maakunnissa suuntaus on sama: usein ammatillisen tutkinnon suorittaneet ihmiset jäävät asumaan samoille seuduille, missä koulut on käyty. Jos muutto tehdään, useimmiten se suuntautuu viereiseen maakuntaan, MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro selvittää.

– Otan nyt esimerkiksi vaikka Kanta-Hämeen: sieltä on helppo liikkua sekä Pirkanmaan, Uudenmaan että Varsinais-Suomen suuntaan työn perässä, koska se on pieni maakunta vetovoimaisempien maakuntien välissä.

Työpaikat eivät jakaudu tasaisesti ympäri maan eri koulutusasteiden kesken

Ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneet työllistyvät helpommin lähelle omaa koulutuspaikkakuntaa verrattuna korkeakoulutettuihin, Aro summaa.

– Kun hankitaan työkokemusta ja ollaan lähellä valmistumista, ne työharjoittelupaikat ja monesti myös oikeat työpaikat ovat ihan lähialueella. Kun töitä on lähellä, valmistumisen jälkeen kynnys lähteä jonnekin muualle nousee aika korkeaksi, hän sanoo.

Korkeakoulutetuilla tilanne on erilainen. Heillä töitä on tarjolla eniten korkeakoulukaupungeissa, ja pienemmille paikkakunnille voi olla vaikeaa palata opintojen jälkeen, jos omaa koulutusta vastaavaa työtä ei yksinkertaisesti ole.

Se johtaa koulutettujen kasautumiseen samoille alueille. Voittajana on esimerkiksi Uusimaa, jossa väestö on Suomen koulutetuimpaa.

– Uudellamaalla opiskelleet jäävät sinne, ja lisäksi moni muualla Suomessa opiskellut ja vastavalmistunut muuttaa sinne töiden perässä, Aro sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan 23.10. klo 23:een asti.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

"Kyllä tässä rupeaa vaalien läheisyys näkymään" – puolueiden aluepomot arvioivat toistensa politiikkaa

– No kyllä tässä rupeaa vaalien läheisyys näkymään. Puolueet lähtevät profiloitumaan ja hakemaan mediatilaa. Se on toisaalta ymmärrettävää, sanoo Pirkanmaan SDP:n puheenjohtaja Roope Lehto (sd.).

SDP ja Keskusta ovat viime viikkoina julkisestikin ottaneet yhteen niin poliisien kuin kulttuurin ja muiden veikkausvoittovaroista rahoitettavien alojen määrärahoista.

Myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) virka-asunnollaan järjestämät jatkot ja pop-tähtien kestitseminen ovat olleet otsikoissa. Vain päiviä kokoontumisen jälkeen kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) ilmoitti kulttuurialan leikkauksista, jotka sittemmin peruttiin.

Ajoitus oli hallituksen kannalta huono. Kurvisella oli myös tiedossa, että kulttuurialan leikkausten käsittely oli vielä kesken.

– Jos näin leikkimielisesti sanon niin pääministeri Marin voisi seuraavaksi kutsua saunottelemaan hallituskumppanit ja keskustella miten asioita hoidetaan yhdessä ja miten luotetaan toisiin, Roope Lehto tuumii.

Aluevaalit järjestetään tammikuun lopussa. Pirkanmaan Keskustan puheenjohtaja Tuukka Liuha (kesk.) näkee demareiden toiminnassa vaalien lähestymisen merkkejä. Yli 20 demarikansanedustajaa ehdottaa miljardiluokan eläkkeiden korotusta.

– Jokainen, joka on eläkelausuntoja huomannut niin näkee, mistä siinä on kyse. Kulttuuririennossakin on ollut sellaista otetta, että on lähdetty vähän sinne vaalivaihteelle. Mukavia asioita on ihan valtavasti, mutta kyllä se haaste on siinä, että pysymme realismissa, mitä me pystymme oikeasti tarjoamaan.

A-studion toimittaja Pasi Peiponen kysyy Tuukka Liuhalta, mikä demareissa ja heidän politiikassa jurppii.

– Kun näitä poukkoilevia lausuntoja ja päivityksiä ja tällaisia julkisuussäätöjä tuli, niin kyllä juuri ne ottavat tässä politiikassa koville. Ja ei ole miellyttävää, jos asioista, jotka on sovittu, lähdetään säätämään. Yhteistyön reunaehdot ovat kuitenkin pohjimilltaan siellä hallitusohjelmassa ja näissä sovituissa asioissa.

Roope Lehto pitää kovaa julkista nokkapokkaa oireena ongelmista.

– Jos syntyy tällaisia tilanteita, joissa esimerkiksi Kurvisen ja Marinin välille tuntui syntyneen ja sitten niitä jouduttiin puimaan aika julkisesti ja aika kovaakin. Kyllä silloin on jotain pielessä siinä yhteiselossa. Ja siihen ei löydy mitään muuta keinoa kuin käydä se keskustelu.

– Jos hallituksen sisällä ei pysty keskustelemaan kaikista asioista, siitä tulee se ongelma. Ei siitä, että ollaan eri mieltä, Lehto arvioi.

Lehto ei kuitenkaan usko, että aluevaalien tulos vaikuttaisi hallituspohjaan.

– En halua uskoa siihen, että jos jollain puolueella menee huonosti yksissä vaaleissa niin lähdetään tekemään kovin repiviä johtopäätöksiä esimerkiksi hallituksessa olon suhteen.

Myöskään Tuukka Liuha ei nosta aluevaalimenestystä hallituksessa pysymisen kannalta merkitykselliseksi. Sen sijaan hallitusohjelmassa pysymisen kylläkin.

–Me olemme punamultahallituksessa, jonka hallitusohjelmaa me olemme olleet tekemässä. Olemme asettaneet selkeät ehdot, millä ehdoilla olemme siinä mukana. Me pidämme sanastamme kiinni ja olemme siinä mukana. Sitten jos nämä pettävät, sitten myös yhteistyö päättyisi.

Tiistai-illan A-studion voit katsoa täältä. Studiovieraina entinen pää- ja valtiovarainministeri, kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) ja kansanedustaja Niina Malm (sd.).

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

STM:n Varhila: Koronapassin käyttö jatkuu todennäköisesti vuodenvaihteen jälkeen – myös passin käytön laajentaminen arvioitavana

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) arvioi mahdollisuuksia laajentaa koronapassin käyttöä.

STM:n kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan passin käyttö jatkunee vuodenvaihteen jälkeen.

– Keskustelut THL:n kanssa ovat vaikuttaneet siltä, että he näkevät jatkamisen järkeväksi. Jos ja kun näin on, todennäköisesti tulemme esittämään sitä, että passi olisi käytettävissä myös vuodenvaihteen jälkeen, mikäli välttämättömyysperusteet täyttyvät, Varhila sanoi tiistaina Ylelle.

Passin käytölle vaati jatkoa viimeksi pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä aiemmin päivällä.

Ryhmä esitti hallitukselle myös koronapassin käytön laajentamista tilanteisiin, joissa rajoituksia ei ole voimassa. Varhilan mukaan ministeriö tarkastelee, voitaisiinko passin käyttöä perustella tilanteissa, joissa nähdään suuri tartuntojen riski, mutta rajoitukset eivät ole päällä.

Esimerkiksi viikonloppuna järjestettävillä Helsingin kirjamessuilla olisi valmius ottaa koronapassi käyttöön, mutta nykytilanne ei sitä salli. Tapahtumateollisuuden mukaan alalla olisi halukkuutta ottaa koronapassi käyttöön omatoimisestikin.

Varhila topputtelee sitä, että koronapassin käyttöä olisi ylipäätään mahdollista laajentaa nopeasti.

– Mietin myös, onko tilanne alueilla sellainen, että kokoontumisrajoituksia pitäisi joiltain osin laittaa mahdollisesti päälle. Ovatko ne välttämättömiä, jolloin koronapassilla voisi osallistua tapahtumiin. Mutta alueiden pitää tämä itse arvioida, Varhila vastaa.

Varhilan mukaan siihen ei ole varmaa vastausta, voitaisiinko passia vaatia, vaikka rajoituksia ei ole voimassa.

– Siinä on riski, miten katsotaan, että tapahtumajärjestäjä kohtelee asiakkaita yhdenvertaisesti. Voi olla riski, että joku valittaa tuomioistuimeen, ja vasta tuomioistuimen päätös ratkaisee voiko näin menetellä ja valikoida asiakkaita ilman säädösperustetta, Varhila sanoo.

Koronapassin käyttöä voisi laajentaa

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä katsoo koronapassin käytön olevan tarpeellista myös vuodenvaihteen jälkeen.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän jäsenen, HUSin johtajaylilääkärin Jari Petäjän mukaan koronapassia kannattaa käyttää vielä pitkään, sillä tautikin tulee jatkumaan.

– Koronapassin lakipohjan poistuminen vuodenvaihteessa olisi tavattoman haitallista. Tauti jatkuu ja kaikki ne syyt, joita varten passi on perustettu, tulevat jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen, Petäjä sanoo.

Koronapassin käyttöä voisi myös laajentaa.

– Koronapassin laajennuksen yhteydessä puhutaan siitä, voisiko yrittäjä tai tapahtumajärjestäjä ottaa oma-aloitteisesti passin käyttöön ilman, että toimintaan on jo kohdistunut rajoituksia.

Varhila: Rokotevelvollisuus vaikuttaa vaikealta säätää

Ryhmä niin ikään esitti hallitukselle, että sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön tulee olla rokotettuja esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon hoivakodeissa.

– Tällä hetkellä on tiedossa tilanteita, joissa rokottamaton työntekijä on ollut alkuperäisenä tartunnanlähteenä ja valitettavasti sairaus on levinnyt osastolle. Esimerkiksi tehostetun hoivan asiakas, joka ei pysty vaikuttamaan, kenen kanssa on, tai suojautumaan, on saanut tartunnan, perusteli Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

STM:n kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan huoli on aiheellinen, mutta käytännössä rokotevelvollisuuden säätäminen on osoittautunut hankalaksi.

– Rokotevelvollisuuteen menemistä selvitimme etenkin rakennustyömaiden osalta elokuussa, ja ainakin silloin vaikutti todella vaikealta säätää se, että työntekijällä olisi velvollisuus ottaa rokote. Tämä vaatii meiltä jatkoselvitystä, että miten tilanne nähdään, ja voitaisiinko tässä hyödyntää koronapassia, sanoo Varhila.

Koronatartuntojen määrät pääkaupunkiseudulla ovat koronakoordinaatioryhmän mukaan liian korkealla, mutta tilanne on toistaiseksi stabiili. Uusia rajoituksia ei siksi tiistaina annettu.

Kirsi Varhila toivoo, että tilannetta on tarkasteltu joka kantilta.

– On luotettava siihen, että he ovat arvioineet välttämättömyyden ja nimenomaan katsoneet sairaanhoidon kantokykyä ja kapasiteettia sekä ilmaantuvuutta. Ilmaantuvuus on se, joka näkyy parin viikon viiveellä sairaalahoidossa.

Juttua päivitetty 26.20. kello 18.33: Täydennetty lisää Kirsi Varhilan kommentteja; kello 20.33 lisätty HUSin johtajaylilääkärin Jari Petäjän kommentit.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 27.10. klo 23:een asti.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Olisiko Tampereen valtuuston rasistiseksi koettu kokous pitänyt keskeyttää? Ilmari Nurminen: "Puheenjohtajana nojaan toimintani lakiin"

Tampereen kaupunginvaltuuston maanantainen kokous on herättänyt keskustelun siitä, miksi kansanedustaja Veikko Vallin (ps.) sai jatkaa puheenvuorojaan, vaikka useat valtuutetut kokivat ne rasistisiksi ja halventaviksi.

Puheenvuoroissaan Vallin muun muassa luetteli, millaisia epäiltyjä rikoksia Ruotsissa poliisi on tutkinut viikon aikana. Listalla oli muun muassa raiskauksia, törkeä raiskaus, kiristyksiä, huumausainerikoksia ja murhan yritys. Tämän jälkeen Vallin luetteli epäiltyjen henkilöiden etunimiä, jotka eivät ole yleisiä ruotsalaisperäisiä nimiä.

Tampereen valtuuston puheenjohtaja, kesäkuussa valtuustoon valittu kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) sanoo, että hänellä ei ollut mahdollisuutta keskeyttää Vallinia. Nurminen sanoo nojanneensa kolmen tukenaan olleen lakimiehen virka-arvion.

– On vaikea kieltää valtuutettua puhumasta, jos kolmen lakimiehen arvio on, että en voi tällaista tehdä. Heidän mukaansa ei tapahtunut rikosta. Puheenjohtajana edustan instituutiota ja minun tehtäväni on huolehtia, että kaikkia valtuutettuja kohdellaan tasapuolisesti.

Valtuuston kokous on kokonaisuudessaan katsottavissa Tampereen kaupungin verkkosivuilla. Keskustelu alkaa kohdasta 3.30.

Vallinia epäiltiin puheiden tahallisesta pitkittämisestä

Tampereen kaupunginlakimies Jouko Aarnio oli paikalla valtuustossa. Hän ei ota kantaa siihen, täyttävätkö Vallinin sanomiset rikoksen tunnusmerkistöä, mutta Aarnion mukaan kokouksessa oli epäilys työjärjestyksen rikkomisesta ja kokouksen venyttämisestä

– Jouduimme huomauttamaan Vallinia asiasta. Luin kokouksen säännöt ja sen jälkeen pääsimme nopeasti normaaliin järjestykseen. Kokous oli menossa epäjärjestykseen, mutta palasi nopeasti takaisin ruotuun, Aarnio sanoo.

Veikko Vallin puhuu Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa.Kansanedustaja Veikko Vallin (ps.) puhui maanantain kokouksessa useita kertoja. Kuvakaappaus Tampereen kaupungin nettilähetyksestä

Vallinin pidettyä useita puheenvuoroja, Nurminen pyysi häntä puhumaan loppuun eikä venyttämään asian käsittelyä.

– Valtuuston puheenjohtajana tehtäväni on huolehtia, että demokratia toteutuu, järjestys pidetään yllä ja valtuutetuilla on oikeus käyttää puheoikeuttaan. Henkilökohtaisesti pidin keskustelua valitettavana ja tarkoitushakuisena. En pitänyt keskustelun tasosta, mutta puheenjohtajana nojaan toimintani lakiin.

Olisiko puheenjohtaja voinut toimia jämäkämmin?

Asia on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa, mutta yksikään valtuutettu ei ole ollut Nurmiseen yhteydessä kokouksen jälkeen.

Esimerkiksi Vallin itse twiittasi, että Nurminen toimi puheenjohtajana hänen mielestään oikein.

Vallin kiitteli Nurmista myös Ylelle.

– Hän ei provosoitunut, vaan veti kokouksen coolisti läpi ja antoi minun jatkaa. Muiden sosialidemoraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton reaktiot olivat kyllä aika rajuja.

Kaikki eivät kuitenkaan olleet yhtä tyytyväisiä puheenjohtajan toimintaan. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhällin mukaan maanantain kokouksessa yksi valtuutettu otti ikään kuin koko valtuuston panttivangiksi ja luki pitkän valmistellun puheen osissa, koko ajan tavallaan testaillen kielenkäytön ja sopivuuden rajoja.

Stenhäll sanoo, että olisi toivonut Nurmiselta "marinilaista jämäkkyyttä". Tällä hän viittaa Sanna Marinin (sd.), joka toimi valtuuston puheenjohtajana muun muassa lähes legendaarisessa ratikkavaltuustossa.

– Olisin toivonut, että hän olisi puuttunut tiukemmin siihen, mitä puhutaan, mistä puhutaan ja ennen kaikkea miten puhutaan. Muut valtuutetut joutuivat tuomaan nyt esiin, että eivät yhteisesti hyväksy tapaa jolla puhutaan, Stenhäll sanoo.

Myöskään vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Noora Tapio ei ole täysin tyytyväinen puheenjohtaja Nurmisen toimintaan kokouksessa.

– Kun kyse on rasismista, se pitää nimetä rasismiksi. Emme voi vastustaa tämän kaltaista toimintaa, ellei yhdessä nimetä, mitä se on. Pidän harmillisena sitä, että puheenjohtaja käsitteli asiaa ikään kuin tunteiden loukkaamisena, sillä kyse on yhteiskunnallisesta ongelmasta.

Tapion mukaan valtuustoaloitteen käsittelyn aikana perussuomalaisten valtuustoryhmässä käytettiin ihmisvihamielisiä ja rasistisia puheenvuoroja. Sen jälkeen, kun puheenjohtaja Nurminen ja lakimies Aarnio puuttuivat Vallinin puhevuoroihin, muuttui keskustelu Tapion mielestä parempaan suuntaan.

– Mutta kyllä siellä senkin jälkeen käytettiin puheenvuoroja, mitä en siinä salissa haluaisi kuulla, ja rasistista sisältöä.

Tapio toivoo, että poliisi tarttuu Vallinin puheisiin.

– Toivon että ne tutkitaan, jotta saadaan selvyys siihen, onko lakia rikottu.

Tapio kertoo, että mikäli keskustelu olisi jatkunut samanlaisena, olisi vasemmistoliiton valtuustoryhmä poistunut yhteisellä päätöksellä kokouksesta.

"Veikolla on erittäin värikäs puhetyyli"

Perussuomalaisten leirissä puhe nähdään tyypillisenä kansanedustaja Vallinille. Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva ei kuitenkaan osannut odottaa kokoukseen tällaista käännettä.

– Veikolla on erittäin värikäs puhetyyli, mitä hän käyttää myös eduskunnassa. Tämä sama puhetyyli tuntui häiritsevän valtuutettuja Tampereella.

Perussuomalaisten tamperelainen kunnanvaltuutettu Lassi Kaleva.Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva.Antti Eintola / Yle

Kaleva kertoo ottavansa Vallinin puhetavan tämän kanssa puheeksi. Valtuustoryhmän puheenjohtaja on kuitenkin sitä mieltä, että on hyvä, kun Vallinin kiintiöpakolaisiin tuomat asiat nousivat julkiseen keskusteluun.

– Maahanmuuttoon liittyvät lieveilmiöt ja kustannukset olivat aivan oikein. Mutta ehkä tapa, jolla keskusteltiin, herätti kovasti intohimoja eri puolilla valtuustosalia.

Muiden reaktio yllätti Vallinin

Veikko Vallin sanoo itse yllättyneensä valtuutettujen reaktioista. Hän sanoo käyttävänsä samanlaista ilmaisua myös eduskunnassa ja puheen sisällön olevan perussuomalaisten ydinpolitiikkaa.

– Ainahan siinä tunteet leimuavat, kun puhutaan maahanmuutosta ja pakolaisista. Mutta en ollut tarkoittanut kirjoitettua puhetta provokaatioksi.

Vallinin mukaan puhe olisi mennyt kivuttomammin, jos hän olisi saanut pitää sen yhdessä osassa eikä kolmen minuutin puheenvuoroihin pilkottuna.

– Puheenjohtajakin totesi jälkeenpäin, että näin olisi ehkä kannattanut tehdä, kun puhe liittyi aloitteeseeni.

Puhetta on Vallinin mukaan myös kehuttu sosiaalisessa mediassa.

Eettisten periaatteiden uudistus on jo käynnissä

Aiemmin Sastamalan valtuustossa istunut Nurminen sanoo yllättyneensä maanantaina siitä, miten kovaa kieltä Tampereen kaupunginvaltuustossa käytetään.

Uusi puheenjohtaja käynnisti Tampereen valtuuston eettisten periaatteiden uudistuksen jo puheenjohtajakautensa startatessa alkusyksystä. Tällä hetkellä periaatteet ovat valtuustoryhmissä evästettävänä. Maanantainen keskustelu osoittaa hänen mukaansa, että uudistus on tarpeen.

– Tarvitaan yhteisiä, vahvempia pelisääntöjä siitä, miten keskustellaan ja miten pidetään ihmisoikeuksista huolta sekä kunnioittavaa keskustelukulttuuria yllä. Tarvitaan selkänojaa, miten tämäntyyppisissä tilanteissa toimitaan yhdessä.

Nurminen muistuttaa, että yksittäiset valtuutetut ovat myös itse vastuussa siitä, mitä he puhuvat ja millaista keskustelua käyvät.

– Puheenjohtajana en pysty sitä määräänsä enempää rajoittamaan.

Myös vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhäll pitää eettistä ohjeistusta tärkeänä vastaavien tilanteiden estämiseksi.

– Haluamme, että kaikki sitoutuvat tähän selkeään kirjalliseen ohjeistukseen, johon voidaan vedota, jos tällaisia tilaisuuksia tulee. Tietysti, jos tähän ei kaikki ryhmät lähde mukaan, se on toisen keskustelun paikka.

Veikko Vallin ei näe tarvetta pelisääntöjen muuttamiselle. Hänen mielestään Tampereen valtuusto on ollut aina aika rauhallinen.

– Kuka määrittelee, saako jotain sanoja käyttää vai ei? Jään mielenkiinnolla odottamaan lopputulosta.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka!

Juttuun lisätty 26.10.2021 kello 15.30 perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kalevan ja vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhällin ja valtuutettu Veikko Vallinin kommentit.

Juttuun lisätty 26.10.2021 kello 16.12 vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Noora Tapion kommentit.

Juttuun lisätty 26.10.2021 kello 17.00 esimerkki siitä, mitä kansanedustaja Veikko Vallin sanoi kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Lue myös:

Kansanedustajan puheet Tampereen valtuustossa koettiin rasistisiksi – useat valtuutetut vaativat Vallinin puheiden tarkastamista nauhalta

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Puhemies Vehviläinen tapaa huomenna oikeusoppineita: Onko eduskunnan täysistunto oikea paikka ministerien ja kansanedustajien oikeudellisen aseman käsittelyyn?

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) on kutsunut oikeus- ja valtiosääntöasiantuntijoita eduskuntaan keskustelemaan siitä, onko eduskunnan täysistunto oikea paikka käsitellä ministereihin ja kansanedustajiin liittyviä juridisia kysymyksiä.

Pyöreän pöydän keskustelu järjestetään huomenna, keskiviikkona 27. lokakuuta, ja siihen on kutsuttu oikeusoppineiden lisäksi kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Aiheesta on pyydetty puheenvuorot emeritusprofessori Mikael Hidéniltä, eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläiseltä, oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä sekä valtiosääntöoikeuden professori Veli- Pekka Viljaselta, joiden jälkeen kommenttipuheenvuoron käyttää oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

Muina asiantuntijoina paikalle on kutsuttu valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen.

Eduskunta on Vehviläisen puhemieskaudella käsitellyt kahdesti ministerin tai kansanedustajan oikeudellista asemaa. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuukysymystä käsiteltiin viime joulukuussa, ja kesällä 2020 eduskunta äänesti edustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojasta

Oikeusoppineista muun muassa entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki sekä entinen ja nykyinen oikeuskansleri ovat aiemmin julkisesti pohtineet eduskunnan täysistunnon roolia yksittäisiä henkilöitä koskevissa, puhtaasti oikeudellisissa kysymyksissä.

– Näiden puheenvuorojen ja omien pohdintojeni jälkeen haluan yhdessä asiantuntijoiden ja eduskuntaryhmien edustajien kanssa tarkastella nykytilanteen tarkoituksenmukaisuutta, Vehviläinen toteaa.

Lisää aiheesta:

Puhemies Vehviläinen: Perustuslakivaliokunnassa ei voi mennä sekaisin juridiikka ja politiikka – katso tallenne tiedotustilaisuudesta

Analyysi: Pekka Haavisto sai tahran takkiinsa – äänestäjät punnitsevat nuhteiden merkityksen

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Puoluekanta näkyy selvästi suhtautumisessa kehitysyhteistyöhön – vähemmistö kannattaa pitkäaikaisen tuen nopeaa aloitusta Afganistanille

Selkeä enemmistö suomalaisista tuntee itsensä surulliseksi Taleban-hallinnon alla elävien naisten ja tyttöjen vuoksi, kertoo ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämä mielipidetutkimus. 86 prosenttia vastanneista oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että naisten ja tyttöjen asema saa hänet surulliseksi.

Verkkokyselyyn vastasi elokuun lopussa lähes 1 200 ihmistä eri puolilla Suomea.

Kolme neljästä oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että Suomen tulisi antaa afganistanilaisille hätäapua, kuten ruokaa, suojaa ja vettä.

Sen sijaan vain 39 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä, että Suomen pitäisi pyrkiä mahdollisimman pian jatkamaan pitkäjänteisiä kehitysyhteistyöohjelmia Afganistanissa. Naisista pitkäjänteisen kehitysyhteistyön jatkamista kannatti 48 prosenttia, miehistä 31.

Vihreiden kannattajista 79 prosenttia jatkaisi Suomen kehitysyhteistyöohjelmia Afganistanissa mahdollisimman pian, kun näin tekisi perussuomalaisten kannattajista vain joka kymmenes.

Suhtautuminen vaihtelee puoluekannan mukaan

Noin kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Noin neljännes kertoo suhtautumisensa kuitenkin muuttuneen viime aikoina kielteisemmäksi.

Eri eduskuntapuolueiden kannattajista kriittisimmin suhtautuivat perussuomalaisten ja Liike Nyt -puolueen äänestäjät, joista yli 70 prosenttia piti kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa yhdentekevänä tai merkitykseltään melko vähäisenä.

Vihreiden äänestäjistä 80 prosenttia ja vasemmistoliiton äänestäjistä 70 prosenttia piti kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä.

Valtaosa vastanneita suhtautuu epäileväisesti Suomen kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen. Suhtautuminen tehokkuuteen heijastelee vastaajan yleisiä asenteita kehitysyhteistyöhön, mutta myös kehitystyötä tärkeänä pitävissä ryhmissä merkittävä osuus vastaajista suhtautuu epäilevästi kehitysyhteistyön tehokkuuteen.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Ensi vuonna opiskelija saa tehdä selvästi nykyistä enemmän töitä – katso laskurista, kuinka paljon saat tienata menettämättä tukia

Opiskelijat saavat tienata ensi vuonna aiempaa enemmän ilman Kelan perintäkirjeen uhkaa: opintotuen tulorajaa korotetaan vuoden alussa väliaikaisesti neljänneksellä, jos vain hallituksen lakiesitys menee sellaisenaan läpi eduskunnassa. Esitys lähti juuri lausuntokierrokselle.

Opintotuessa on raja, johon asti opiskelija saa pitää tuet, vaikka hän olisikin saanut niitä liikaa. Vähän kuin ylimääräinen bonus. Tämä raja nousee neljänneksellä ensi vuonna.

Tällä hetkellä Kelan tuloraja on noin 12 500 euroa vuodessa, jos opiskelija nostaa opintotukea yhdeksän kuukautta vuodesta. Tulorajan korotus tarkoittaisi, että ensi vuonna opiskelija voi vuoden aikana ansaita yhteensä noin 15 600 euroa menettämättä opintotukea.

Paljonko opintotukea nostava opiskelija voi siis ensi vuonna tehdä töitä ilman tulorajojen paukkumista? Laske alla olevalla laskurilla!

Muutoksen tavoitteena on hallituksen mukaan helpottaa opiskelijoiden työntekoa. Samalla sillä yritetään vastata yritysten tämänhetkiseen työvoimapulaan.

Tulorajat nostettiin pöydälle hallituksen budjettineuvotteluissa syyskuussa, mutta varsinainen päätös siitä, millainen lakiehdotus olisi sisällöltään, valmistui viime viikon lopulla. Lakiesitys käy tulevan viikon aikana lausuntokierroksella esimerkiksi opiskelijajärjestöillä, jolloin lakiesityksen sisältöä voi vielä kommentoida. Lakiesityksestä päätetään lopullisesti eduskunnassa täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä myöhemmin syksyllä.

Ehdotettu tulorajan korotus on voimassa vain ensi vuoden ajan. Muutos ei ole siis pysyvä, vaikka esimerkiksi opiskelijat ja opiskelijajärjestöt ovat toivoneet, että tulorajoja nostettaisi pysyvästi ja enemmän.

Yksi syy sille, miksi tulorajan nostoa ehdotettiin vain ensi vuodelle eikä korotus ollut suurempi on se, ettei työnteko pitkittäisi opintoja liikaa. Tulorajat ovat puhuttaneet ennenkin, kun töistä kieltäytyminen on turhauttanut opiskelijoita.

Miten opintotuki muuttuu?

Jos opiskelija nostaa opintotukea yhdeksänä kuukautena vuoden aikana:

  • Tällä hetkellä opiskelija saa tienata yhtä tukikuukautta kohti 696 euroa. Ensi vuonna tuloraja nousisi noin 870 euroon.
  • Tuettomina kuukausina, eli esimerkiksi kesällä, tuloraja nousisi 2078 eurosta 2600 euroon.

Voit keskustella aiheesta 27.10. klo 23:een saakka.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Kiina pyrkii estämään yksityisen uutistoiminnan kokonaan – tutkija: "Halutaan ainakin puheiden tasolla paluuta kommunismin arvoihin"

Kiinan johto kiristää nyt otettaan maan media-alasta. Hallinnolla on käynnissä kampanja, jonka myötä se rajoittaa yksityisten yritysten toimintaa eri aloilla.

Suunnitelman mukaan käytännössä kaikki ei-valtiollinen uutisraportointi kiellettäisiin.

Kyse saattaa olla merkittävästä käänteestä Kiinan mediapolitiikassa, arvioi Kiinan poliittiseen historiaan ja internet-tutkimukseen perehtynyt professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta.

– Pohjimmiltaan on kyse kontrollin lisäämisestä ja sananvapauden rajoittamisesta. En usko, että valtio on niinkään kiinnostunut median rahoista, Paltemaa sanoo.

Aiemmin tässä kuussa julkistetun suunnitelman mukaan yksityisellä rahalla ei saisi perustaa uutisorganisaatioita. Yksityinen media ei saisi hankkia uutisia, eikä jakaa niitä. Tämä koskisi myös sosiaalista mediaa.

Kiina perustelee päätöstä valeuutisten torjunnalla.

Kyseessä näyttäisi olevan yksi osa kommunistipuolueen lanseeraamaa “yhteisen vaurauden” kampanjaa, arvioi Kiina-tutkija Matti Puranen maanpuolustuskorkeakoulusta.

Nuorta tyttöä puetaan kiinalaisen oopperan pukuun, päässä on keltainen turbaanin näköinen asuste. Koululaisten ei-valtiollista iltaopetusta on viime aikoina rajoitettu. Esimerkiksi yksityiset tanssi- ja soittotunnit ovat kuitenkin yhä sallittuja. AOP

Hänen mukaansa tämä näkyy siten, että Kiina on alkanut kurittaa internet-jättejä ja kitkeä pröystäilevää elämäntapaa, johon yksityinen media saattaa ihmisiä innostaa.

Toisaalta Puranen ihmettelee tarvetta vähentää yksityisen median resursseja, sillä vaikka Kiinassa ei ole varsinaista ennakkosensuuria, viestimet kyllä tuntevat niille asetetut rajat.

– Rajoja ei juurikaan rikota, koska tiedetään hyvin mitä siitä seuraisi, Puranen arvioi.

Median rahoitus vapautettiin 90-luvun alun uudistuksissa

Kiinassa on jo pitkään puututtu median toimintaan ruohonjuuritasoa myöten.

Maassa on valtava propagandakoneisto, joka jatkuvasti syöttää toimittajille ja kustantajille ohjeita, aina juttujen fonttikokoa myöten.

Kontrollia kuitenkin vaikeuttaa se, että mediakenttä on valtava ja toimittajia on paljon, arvioi Paltemaa. Yksittäisten juttujen kohdalla on ollut vaikea tietää ennen julkaisua, mikä täsmälleen on kiellettyä ja mikä ei.

Lauri Paltemaa on perehtynyt ei-valtiollisen median historiaan Kiinassa.

Ennen 1990-lukua Kiinan media oli valtio-omisteista. Osana talousuudistuksia median rahoitus kuitenkin vapautettiin, vaikka poliittinen kontrolli säilyi. Valtion omistukseen jäivät valtiollinen tv ja Kansan Päivälehti, lähes kaikki muu vapautettiin.

Syntyi paljon aktiivisuutta, sensaatiojuttujakin, mutta myös aitoa tutkivaa journalismia. On tehty merkittäviä paljastuksia esimerkiksi korruptiosta, Paltemaa sanoo.

– Korona on hyvä esimerkki yksityisestä tiedonvälityksestä. Tieto, että Wuhanin viranomaiset pimittivät tietoa viruksesta, tuli sosiaalisesta mediasta. Uutinen ehti levitä ennen kuin sensuuri iski, hän muistuttaa.

Suhteellisen itsenäinen Caixin joutui jo mustalle listalle

Uudesta median ohjauksesta on jo merkkejä. Muutama päivä sitten kriittistä talousjournalismia harjoittanut mediayhtiö Caixin poistettiin sellaisten yhtiöiden listalta, joiden sisältöä saa julkaista uudelleen toisissa verkkouutisissa.

Kaavaillut rajoitukset koskisivat myös ainakin suuria yksityisrahoitteisia teknologiayhtiöitä, jotka tuottavat suosittuihin verkkopalveluihinsa uutisia, talousjuttuja, viihdettä ja kommentteja.

Eläkkeellä oleva journalismin professori Zhang Jiang kertoo talouslehti Wall Street Journalille, että esimerkiksi Sina Corp. ja Tencent Holding ovat saaneet toimia ilman samanlaista tiukkaa valvontaa, mikä on kohdistunut perinteiseen printtimediaan sekä tv- ja radiotoimintaan.

Sinan suosituimpiin palveluihin kuuluu Twitteriä muistuttava Weibo, jolla on satoja miljoonia käyttäjiä. Tencent taas omistaa WeChatin, joka vastaa länsimaissa käytettyä WhatsAppia.

Facebook että Twitter, samoin kuin Googlen palvelut ja monet länsimaiset mediat ovat Kiinassa kiellettyjä.

Yksityisrahoitteisilta alustoilta kiellettäisiin myös live-tapahtumien suoratoisto. Kiellettyjä olisivat esimerkiksi urheilu-striimit, ja aiheet “jotka liittyvät politiikkaan, julkiseen mielipiteeseen ja arvoihin”.

Joukko ihmisiä katsoo Xi Jinpingin kuvaa Kiinan kommunistisen puolueen museossa. Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri ja maan presidentti Xi Jinping nostaa aktiivisesti itseään historian suurmiesten joukkoon. AOP

Ehdotetun säännöstön vaikutukset ulkomailla toimivaan mediaan ovat vielä epäselviä. On kuitenkin arvioitu, että vaikutukset saattaisivat ulottua esimerkiksi verkkokauppayhtiö Alibaban omistamaan Hongkongissa toimivaan South China Morning Post -lehteen.

Mediayhtiö Bloomberg kertoi maaliskuussa, että Alibabaa olisi painostettu myymään ulkomailla olevat mediaomistuksensa kiinalaisille valtiollisille toimijoille.

Xi valmistautuu asettumaan “pysyväksi pääsihteeriksi”

Professori Lauri Paltemaa arvioi, että valtion ohjauksen lisäämisessä on kyse Kiinan presidentin Xi Jinpingin jo lähes kymmenen vuotta ajamasta “uuden ajan sosialismista”, joka vasta nyt alkaa saada konkreettista muotoa.

Xi valmistautuu kaikilla rintamilla ensi vuoden puoluekokoukseen, jossa hänen valintansa kolmannelle kaudelle todennäköisesti vahvistetaan.

– Xi käytännössä nimittää itsensä pysyväksi pääsihteeriksi. Tämä on tosi iso juttu, sillä 40 vuoteen Kiinan johtajat eivät ole ylittäneet kahden toimikauden rajaa.

Myös tutkija Matti Puranen katsoo, että kontrollin lisäämisen syynä on Kiinan halu palauttaa uskoa puolueen julistamiin arvoihin.

– Xi ja muu Kiinan johto näyttävät olevan kauhuissaan siitä, että amerikkalaisen elämäntavan pimeät puolet ovat päässeet luikertelemaan Kiinaan. Tuloerothan ovat Kiinassa jo suuremmat kuin Yhdysvalloissa. Halutaan ainakin puheiden tasolla paluuta kommunismin arvoihin, Puranen sanoo.

Kiinan taloussuunnitteluviraston laatiman ehdotuksen median kontrollista odotetaan tulevan voimaan marras–joulukuussa, kun kommunistisen puolueen korkein elin on sen hyväksynyt, kertoo kansainvälinen Committee to Protect Journalists -järjestö (CPJ).

CPJ:n Aasia-ohjelman koordinaattori Steven Butler sanoo tiedotteessa, että esitetyt yksityisen rahoituksen rajoitukset uhkaavat muodostua lopulliseksi kuoliniskuksi Kiinan jo ennestään vaikeuksissa olevalle riippumattomalle uutistoiminnalle.

Jutussa on hyödynnetty myös Bloombergin, Business Insiderin ja uutistoimisto Quartzin juttuja.

Voit keskustella aiheesta 27.10. klo 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Kiina kiristää otettaan teknologiayhtiöistään – miten käy ulkomaisten sijoittajien?

Kiinassa alaikäiset saavat jatkossa pelata videopelejä vain kolme tuntia viikossa – nettipelejä on kutsuttu ”sielun oopiumiksi”

Kirjeenvaihtajalta: Kiina rajaa alaikäisten pelaamista – kommunistinen puolue muokkaa nuorisosta mieleistään määräyksillä

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Niinistö ilmoitti Venäjän-vierailustaan vasta Nato-tapaamisen jälkeen – Asiantuntija: “Kiinnostavinta on, mitä Suomi halusi tänään viestiä”

Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik kommentoi maanantain A-studiossa presidentin kanslian ilmoituksen ajoitusta mielenkiintoiseksi.

– Näen tässä kiinnostavimpana sen, mitä Suomi halusi tänään viestiä omasta turvallisuuspolitiikastaan.

Raikin mukaan ilmoituksella viestittiin yhtä aikaa sekä Suomen turvallisuuspolitiikan muutoksesta että jatkumosta.

– Muutosta on se, että Suomen suhteet Natoon ovat läheisemmät kuin koskaan aiemmin. Mutta samaan hengenvetoon haluttiin korostaa, että Suomi pitää edelleen yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa.

Keskusteluyhteyden ylläpitoa Raik pitää kuitenkin lähinnä jännitteiden hillitsemisenä, eikä hän usko odotusten olevan korkealla.

Venäjän ja Naton hyiset välit

Naton ja Venäjän välit ovat viileät ja niitä on kuvailtu heikoimmiksi sitten kylmän sodan. Venäjä on lakkauttanut Nato-edustustonsa Brysselissä ja sulkee Naton toimistot Moskovassa. Raikin mukaan sulkemiset tehtiin näyttävästi, alleviivaten sitä, ettei Venäjä odota positiivista käännettä suhteiltaan länteen.

– Venäjä on nyt järjestelmällisesti viestinyt jo pidemmän aikaa, ettei se ole oikeastaan kiinnostunut suhteiden parantamisesta länteen. Ja Nato sopii varsin hyvin viholliseksi.

Venäjä on tehnyt selväksi, ettei suhteiden paranemiselle ole edellytyksiä ennen kuin päästään yli perustavanlaatuisista vastakkainasetteluista. Lännen ja Venäjän välit kokivat käänteen vuonna 2014 Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan. Venäjän intressien vastaisesti Ukraina on viime vuosina vain lähentynyt lännen kanssa ja solminut tiiviimpiä suhteita sekä EU:hun että Natoon.

– Venäjä pitää kiinni siitä kannastaan, että lännen pitäisi tunnustaa Venäjän oikeus omaan etupiiriin entisen Neuvostoliiton alueella, Raik avaa tilannetta.

Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet yhteistyötä

Krimin niemimaan miehitys vaikutti myös Itämeren alueen turvallisuustilanteen heikkenemiseen ja johti Suomen ja Ruotsin lähentymiseen Naton kanssa. Raikin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat nyt tiiviimmin kytköksissä Natoon kuin koskaan aiemmin.

– Nyt ollaan tultu niin lähelle kuin voi tulla olematta jäseniä. Ollaan valmiimpia toimimaan jäseninä kuin itse asiassa jotkut Naton jäsenmaista.

Suhteet Venäjään ovatkin nousseet jälleen Naton päivitetyn strategisen konseptin keskiöön. Kymmenen vuotta sitten Naton strategian päivityksessä haettiin sotilasliitolle uutta tehtävää, mutta uudessa strategisessa konseptissa pöydälle on nostettu tutut teemat.

– Jos verrataan Naton strategista keskustelua tänään verrattuna kymmenen vuoden takaiseen, niin tässä on selvästi nähtävissä paluu juurille. Nyt strategian keskiössä on Venäjän uhka, puolustautuminen sitä vastaan ja alueellinen puolustus.

Katso koko lähetys täältä.

Lisää aiheesta:

Niinistö tapaa Putinin perjantaina Moskovassa

Jens Stoltenberg: Suomen vuoropuhelu Venäjän kanssa voi parantaa Naton ja Venäjän välisiä suhteita – Niinistö ja Naton pääsihteeri tapasivat Suomessa

Professori: Suomi on Natolle "likeinen kumppani" – kansanedustajat Kulmuni, Harjanne ja Packalén kommentoivat Nato-optiota Ylen aamussa

Asiantuntija Suomen ja Naton suhteista: "Ovet ovat auki, henki on hyvä ja kumppanuus on molempien etujen mukaista"

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Kansanedustajan puheet Tampereen valtuustossa koettiin rasistisiksi – useat valtuutetut vaativat Vallinin puheiden tarkastamista nauhalta

Perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallin piti maanantaina Tampereen kaupunginvaltuustossa useita puheenvuoroja, joita muiden valtuustoryhmien valtuutetut pitivät rasistisina ja loukkaavina.

Muun muassa Aila Dundar-Järvinen (sd.) ja Sirpa Pursiainen (kd.) vetosivat puheenjohtaja Ilmari Nurmiseen (sd.), että tämä keskeyttäisi Vallinin puheet.

– Lopeta, huusi kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) Vallinin puhuessa.

Puheenjohtaja Nurminen vetosi valtuutetun puheoikeuteen, mutta muistutti Vallinia useaan otteeseen, että ihmisistä on puhuttava kunnioittavasti eikä muita saa loukata. Lopulta hän kysyi kaupungin lakimieheltä Jouko Aarniolta voiko Vallinin antaa jatkaa.

Aarnio pyysi Vallinia miettimään, voisiko hän tiivistää puheitaan, ettei tuntuisi siltä, että hän pitkittää kokousta tahallaan.

– Ollaanko nyt sellaisessa epäjärjestystilanteessa, että puheenjohtajan pitää keskeyttää kokous.

  • Olisiko Tampereen valtuuston kokous pitänyt keskeyttää? Ilmari Nurminen: "Puheenjohtajana nojaan toimintani lakiin"

Rikottiinko lakia?

Vallinin puheenvuorot liittyivät hänen tekemäänsä aloitteeseen kiintiöpakolaisten vastaanoton keskeyttämisestä. Toisiaan seuraavilla puheenvuoroilla hän perusteli, miksi aloite pitäisi palauttaa uudelleen käsittelyyn.

Vallin muun muassa vertasi Tampereen tilannetta Ruotsiin ja siteerasi ruotsalaisen poliisin sometekstiä vuodelta 2017. Teksti sisälsi useita ulkomaalaistaustaisia etunimiä ja rikosnimikkeitä. Hän sanoi pakolaisperheiden pääsevän Tampereella ohituskaistalle asuntojonoissa.

– En ole kuullut näin rasistisia puheita Tampereen kaupunginvaltuustossa koskaan. Jos vielä jatkatte tällaisia puheita, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä poistuu, Noora Tapio (vas.) sanoi.

Tämän jälkeen Nurminen antoi Vallinille viimeisen puheenvuoro ja vaatii häntä pysymään vain aloitteeseen liittyvässä asiassa.

Vallinin esitys aloitteen palauttamisesta kaatui äänin 10 -57. Useat valtuutetut ilmaisivat järkytystään vielä äänestyksen jälkeen.

– Olen tavattoman järkyttynyt. Olette pilanneet kaupunginvaltuuston arvokkaan ja hienon kokouksen itsekkäiden tavoitteiden vuoksi, sanoi kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) perussuomalaisten ryhmälle.

Useat valtuutetut sanoivat, että Vallinin puheet on käytävä läpi jälkikäteen ja tutkittava, ovatko ne lain vastaisia. Muun muassa Jaakko Mustakallio (vihr.) muistutti YK:n ihmisoikeuksien julistuksen periaatteiden koskevan myös Tampereen kaupunginvaltuuston työskentelyä.

Perussuomalaisten Joakim Vigelius totesi Valliniin kohdistuvien syytösten lain rikkomisesta olevan perusteettomia ja siksi asiattomia. Vigelius vaati valtuutetuilta perusteluja syytöksille.

– Toivon, että kun mahdollisesti tutkitaan valtuustosalissa käytyä keskustelua, tutkitaan samalla, kuinka toiset valtuutetut syyttävät yhtä valtuutettua vihanlietsonnasta, ihmisvihasta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Se jos mikä on asiatonta, jos se tapahtuu perusteetta.

Tänä syksynä Tampereen valtuuston puheenjohtajana aloittanut kansanedustaja Ilmari Nurminen totesi käsittelyn päätteeksi keskustelun opettaneen paljon ja herättäneen tunteita.

– Tulemme käymään tämän asian juurta jaksaen läpi ja jatkamme keskustelua eettisistä säännöistä.

Kaupunginvaltuuston kokouksen videotallenne on katsottavissa Tampereen kaupungin verkkosivuilla. Keskustelu alkaa kohdasta 3.30.

Korjattu juttua 26.10. klo 9.12.: Korjattu Joakim Vigeliuksen sanomaa. Vigelius ei syyttänyt valtuutettuja lain rikkomisesta vaan piti heidän puheitaan perusteettomina ja asiattomina.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Niinistö tapaa Putinin perjantaina Moskovassa

Presidentti Sauli Niinistö tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin työvierailulla Moskovassa perjantaina.

Presidentin kansliasta kerrottiin medialle asiasta maanantaina Niinistön ja Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin lehdistötilaisuuden jälkeen.

Stoltenberg sanoi tilaisuudessa, että Suomen keskusteluyhteys Venäjän kanssa voi auttaa myös Natoa parantamaan suhteitaan Venäjään.

Niinistö ja Putin käyvät viralliset keskustelut Kremlissä. Presidentin kanslian julkaiseman tiedotteen mukaan aiheina ovat Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet sekä alueelliset ja kansainväliset kysymykset.

Aiemmin myös Venäjän valtion uutistoimisto Tass kertoi Niinistön vierailusta Moskovaan.

Presidentit tapasivat edellisen kerran elokuussa 2019 Putinin vieraillessa Suomessa.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Sudaniin julistettiin hätätila – sotilaat vangitsivat varhain maanantaina maan siviilijohdon

Sudanin siirtymäajan neuvoston sotilasjohtaja, kenraali Abdel Fattah al-Burhan on hajottanut maan hallituksen ja julistanut hätätilan. al-Burhan sanoo, että sotilaat ovat vallassa, kunnes maahan perustetaan uusi teknokraattien johtama hallitus.

Jo tänään aamulla kerrottiin, että Sudanin siirtymäajan neuvoston siviilijäseniä sekä siirtymähallituksen ministereitä on pidätetty. Pidätettyjen joukossa on ministeriön mukaan myös pääministeri Abdalla Hamdok, kertoi tiedotusministeriö.

  • Tämä on päivittyvä uutisjuttu, johon lisätään tietoa.

Ministeriön mukaan pääministeri Hamdok pidätettiin "sen jälkeen, kun hän kieltäytyi osallistumasta vallankaappaukseen". Pidätetyt on viety tuntemattomaan paikkaan.

Kaduilla protestoitu

Tuhansia ihmisiä on lähtenyt kaduille protestoimaan pääkaupunki Khartumissa ja Omdurmanissa. Sotilaat ovat käyttäneet kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan.

Useita ihmisiä on loukkaantunut sotilaiden ja vallankaappausyritystä vastustavien mielenosoittajien yhteenotoissa.

Sudanilaisten lääkäreiden komitean mukaan protesteissa on kuollut kaksi ihmistä ja 80 on haavoittunut.

Sudanin oppositio on kehottanut ihmisiä kansalaistottelemattomuuteen ja protesteihin.

Kansainvälinen yhteisö vaatii pidätettyjen vapauttamista

YK:n pääsihteeri António Guterres on tuominnut Sudanin sotilasvallankaappauksen ja vaatinut pääministerin ja muiden pidätettyjen välitöntä vapauttamista.

Tilanne maassa on sekava. Sotilaspukuihin pukeutuneet miehet ovat katkaisseet pääkaupunki Khartumiin johtavat päätiet, ja valtion tv-kanavalla on lähetetty isänmaallisia lauluja.

Lennot Sudanin pääkaupunkiin on keskeytetty, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Lisäksi internet-yhteyksissä kerrotaan olevan katkoksia ympäri maata.

YK:n tuvallisuusneuvoston on määrä pitää tiistaina hätäkokous Sudanin vallankaappauksen takia, kertovat diplomaatit uutistoimisto AFP:lle.

Neuvoston kokoontumista olivat pyytäneet Britannia, Viro, Ranska, Irlanti, Norja ja Yhdysvallat

Mielenosoittajat polttavat autonrenkaita kadulla.Sotilasvaltaa vastustavat mielenosoittajat tukkivat maanantaina kadun tiiliskivillä ja palavilla autonrenkailla Khartumissa.Ashraf Shazly / AFP

Jännitystä on ollut siitä asti, Omar al-Bashir syrjäytettiin

Sudanissa on ollut meneillään siirtymä demokratiaan siitä lähtien, kun armeija syrjäytti maata kolme vuosikymmentä johtaneen diktaattori Omar al-Bashirin keväällä 2019 laajojen mielenosoitusten päätteeksi.

Elokuusta 2019 maata on johtanut siirtymäajan neuvosto, jossa on sekä siviilijäseniä että armeijan edustajia.

Sudanese Professionals Association -ryhmä on tuominnut maanantain tapahtumat, joita se kutsuu vallankaappaukseksi, ja vaatinut kansalaistottelemattomuutta.

Syyskuun lopussa siirtymäajan hallitus kertoi kukistaneensa jo yhden vallankaappausyritykset. Hallituksen mukaan kaappausyrityksen takana oli Bashirin tukijoita.

Hallinnon siviilijäsenten ja armeijan edustajien väliset jännitteet ovat kiristyneet entisestään syyskuun vallankaappausyrityksen jälkeen.

Viime viikolla kymmeniä tuhansia ihmisiä marssi kaduilla tukeakseen täyttä vallansiirtoa siviilihallinnolle.

Yhdysvallat kehottaa kaappaajia luovuttamaan

Useat tahot ovat tuominneet tiedot vallankaappauksesta.

Khartumissa oleva Yhdysvaltojen suurlähetystö kehotti niitä, jotka vastustavat Sudanin siirtymistä demokratiaan antamaan periksi.

Myös Afrikan unionin, YK:n ja EU:n edustajat ovat tuominneet kaappauksen.

– Laittomasti pidätetyt maan johtajat on vapautettava välittömästi, YK:n lausunnossa sanotaan.

Korjaus 25.10. klo 13.44: EU:n edustajan sukunimi on Borrell, ei Borell.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Professori: Suomi on Natolle "likeinen kumppani" – kansanedustajat Kulmuni, Harjanne ja Packalén kommentoivat Nato-optiota Ylen aamussa

Nato-maiden suurlähettiläistä koostuva Pohjois-Atlantin neuvosto saapuu tänään ensimmäiselle Suomen-vierailulleen. Neuvoston mukana Helsinkiin saapuu Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg arvioi Ylen aamun haastattelussa, että syitä vierailulle ovat Naton ja Venäjän suhteiden huononeminen viime aikoina sekä sotilasliiton halu varautua hybridiuhkiin.

– Kyse ei ole ainoastaan sotilaallisesta varautumisesta, vaan tässä korostuu hybridiuhkien osuus Venäjän toiminnassa. Yksi syy vierailulle Helsingissä on hybridiuhkien osaamiskeskus, johon neuvosto myös tutustuu, Forsberg toteaa.

Suomellakin on omat intressinsä, joita halutaan ottaa esiin vierailulla.

– Suomen agendalla varmasti yksi seikka on se, miten Venäjän ja Naton suhteita voitaisiin parantaa, Forsberg tuumaa.

Venäjän ja Naton suhteiden heikkenemisestä kertoo muun muassa se, että hiljattain Venäjä päätti lakkauttaa Nato-edustustonsa ja Naton toimipisteet Moskovassa. Suomen ja Naton yhteistyötä Forsberg kuvailee "hyvin likeiseksi kumppanuudeksi".

– Suhde on juuri sellainen, minkä Suomi on halunnut ja johon Natokin on tyytyväinen.

Kansainvälisen politiikan professori Forsberg ei näe vierailun tarkoittavan, että Suomi olisi nyt ampaisemassa Nato-jäseneksi.

– Suomen tilanne on ollut samanlainen 25 vuotta. Niin kauan kun muutosta yleisessä mielipiteessä, Suomen poliittisessa kentässä tai Ruotsin asemassa ei tapahdu, on vaikeaa nähdä muutosta asiassa.

Packalén: Suurempi liikkumavara, jos ei liitytä

Ylen aamussa vierailu nosti esiin tutun kysymyksen Suomen Nato-optiosta, eli mahdollisuudesta liittyä sotilasliittoon.

Oman kantansa saivat kertoa Ylen aamun studiossa kansanedustajat Atte Harjanne (vihr.), Tom Packalén (ps.) ja Katri Kulmuni (kesk.).

Harjanne on eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, Packalén ja Kulmuni puolestaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniä.

Kaikki kolme pitivät hyvänä nykytilannetta, jossa mahdollisuus jäsenyyteen on olemassa. Nykyisellään Suomi on Naton kumppani ja tekee yhteistyötä sotilasliiton kanssa. Kukaan ei tuntunut pitävän Natoon liittymistä ajankohtaisena juuri nyt.

Packalén puntaroi studiossa mahdollisen Nato-jäsenyyden miinuspuolia. Esimerkiksi sitä, miten Suomi Naton jäsenenä joutuisi toimimaan, jos vaikkapa Venäjän ja jonkin toisen Nato-maan välille syttyisi konflikti.

– Ulkopoliittinen liikkumavara on paljon suurempi, kun emme kuulu Natoon.

– Useat Natoon liittymistä kannattavat ihmiset ajattelevat sitä, että Suomi saa apua joutuessaan konfliktiin. Mutta jos esimerkiksi Turkin ja Venäjän välille tulisi kriisi, kannattaisiko Suomen olla mukana? Mielestäni ei.

Harjanne kenties myönteisin jäsenyydelle

Kolmikosta Harjanne tuntui ehkäpä suhtautuvan myönteisimmin Nato-jäsenyyteen. Hän pohti asiaa Suomen EU-jäsenyyden ja EU:n yhteisten puolustusprojektien näkökulmasta.

– Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen solidaarisuuteen ja tietyllä tavalla tilanteeseen, jossa 27:stä EU-maasta 21 on Naton jäsenmaita. Nämä asiat ovat linkittyneet yhteen, Harjanne sanoi.

– Meidän osalta yhtälöön voi vaikuttaa esimerkiksi se, mikä esimerkiksi on Naton ja EU:n työnjako on tulevaisuudessa.

Harjanne myös pohti, että eteen voi tulla joskus myös aika, jolloin jäseneksi liittyminen olisi jo myöhäistä.

– Jos on olemassa jokin oikea aika (liittyä Natoon), niin voi olla myös aika, jolloin on liian myöhäistä. Se on mielestäni ehkä isompi riski kuin liian aikaisin liittyminen.

Jäsenyyttä tai yhteistyön muotoa tärkeämpänä Harjanne sanoi kuitenkin pitävänsä sitä, että Suomella on oma uskottava puolustuskyky ja intressinä rakentaa luottamusta eri toimijoiden välille.

Samoilla linjoilla oli Kulmuni, joka painotti Suomen roolia dialogin kävijänä.

– Suomi varmasti koittaa toimia sen puolesta, että nousevat jännitteet esimerkiksi Itämerellä pystytään liennyttämään. Se on kaiketi meidän ulko- ja tuvallisuuspolitiikan päämäärä.

Lue myös: Suomi liittyy mukaan uusiin EU-puolustushankkeisiin – Viron kanssa harjoitellaan kyberuhkia vastaan, myös ilmakuljetukset ja toimintakyky avaruudessa kiinnostavat

EU virittelee yhteistä armeijaa, mutta sen pitäisi ensin oppia virheistään: "Onko meillä oikeasti tarjota jotain ihmisille Valko-Venäjällä?"

Presidentti Sauli Niinistö varoittaa, ettei Suomi voi suhtautua turvallisuusriskeihin muita maita lepsummin

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Stubb Ylen uutuussarjassa: Kokoomus halusi halata perussuomalaiset "kuoliaaksi" hallitusneuvotteluissa 2015 – “Ajattelimme, että se on tässä”

Maanantaina Yle Areenassa katseltavaksi tullut Politiikka-Suomi sarja valottaa uudesta kulmasta vuoden 2015 hallitusneuvotteluita.

Entinen kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Alexander Stubb kertoo sarjassa, että kokoomuksen filosofiana oli “halata perussuomalaiset kuoliaaksi” hallituskauden aikana.

Politiikassa kuolleeksi halaamisella on tarkoitettu tapaa, jolla radikaaleille toimijoille on annettu vastuuta ja valtaa. Vastuu ja valta ovat monesti maltillistaneet radikaaleja voimia, mikä on johtanut suosion vähenemiseen.

– Silloin filosofia oli, että nyt halaamme perussuomalaiset kuoliaaksi. Niin siinä alussa kävi. Perussuomalaiset tuli hallitukseen kolmella lupauksella, joista yksi oli ei talouskuria, ei rahaa Kreikalle, eikä maahanmuuttoa, Stubb sanoo populismia käsittelevässä jaksossa.

Kaikki näistä asioista kuitenkin toteutuivat tavalla tai toisella pian hallitusneuvotteluiden jälkeen. Silloisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen talouspolitiikka perustui julkisen talouden tasapainottamiseen, eikä Suomi säästynyt leikkauksilta.

Euromaiden valtiovarainministerit puolestaan hyväksyivät Kreikan kolmannen lainapaketin vain kaksi kuukautta hallitusneuvotteluiden jälkeen.

Ja loppukesästä Suomeen alkoi saapua poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Tämä näytti olevan ristiriidassa perussuomalaisten tiukkojen maahanmuuttolinjausten kanssa.

– Perussuomalaisten kannatus puolittui kesän aikana 18 prosentista 9:ään. Ajattelimme, että se oli tässä. Mutta sitten kävi toisin, Stubb sanoo ohjelmassa.

Perussuomalaisten kannatus alkoi vähitellen nousta ennen seuraavia eduskuntavaaleja 2019, vaikka puolueella oli takanaan hajoaminen vain kaksi vuotta aiemmin.

Lopulta perussuomalaiset nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi eduskuntavaaleissa ja sai 17,5 prosentin kannatuksen.

Kokoomuksen ensimmäisenä tavoitteena oli hallitusneuvottelut

Mutta kuinka tietoista kokoomuksen ja keskustan toiminta oli perussuomalaisten kannatuksen laskemiseksi?

Alexander Stubb ei halua selventää sarjassa esittämäänsä ajatusta enää Ylen haastattelussa.

Osa muista keskeisessä asemassa kokoomuksessa tuolloin olleista hallitusneuvottelijoista sanoo, ettei perussuomalaisten kannatus ollut heillä päällimmäisenä mielessä vaalien jälkeen. Ensin oli päästävä hallitusneuvotteluihin.

– Vaalitulos oli meille pettymys. Meidän ensimmäinen tavoitteemme oli, että pääsisimme hallitusneuvottelupöytään. Perussuomalaisiin ei paljon silloin vilkuiltu vaalien jälkeen, yksi kokoomuksen silloisista hallitusneuvottelijoista sanoo.

Osa kokoomuksen hallitusneuvottelijoista on nyt siirtynyt politiikan ulkopuolelle, eivätkä he halua esiintyä jutussa nimellään.

Alexander Stubb kuiskaa Juha Sipilän korvaan.Vasta valittu pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Alexander Stubb hallitusneuvotteluiden aikaan valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Arkistokuva.Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

Eduskuntavaalit olivat menneet kokoomukselta penkin alle. Puolue sai 18,2 prosentin kannatuksen ja menetti yhteensä seitsemän paikkaa eduskunnassa.

Kokoomuksessa kuitenkin tiedostettiin, että jos perussuomalaiset nousee hallitukseen, se todennäköisesti menettää kannatustaan.

– Varmaan kaikilla kokoomuksen puolella oli näkemys, että perussuomalaisten käyttövoimasta merkittävä osa tuli tällaisesta protestimielialasta. Ja jos siinä tilanteessa joutuu kantamaan hallitusvastuuta, se on omiaan vesittämään tätä käyttövoimaa, toinen neuvotteluihin osallistunut kokoomuslainen sanoo.

Kokoomus ei kuitenkaan ollut ajajan paikalla. Puolueessa tiedostettiin alusta lähtien, että vaalien voittaja keskusta pyrki rakentamaan hallitusta itsensä ja perussuomalaisten ympärille. Se oli vaalituloksen nojalla poliittisesti helpoin vaihtoehto.

Teoriassa keskusta, kokoomus ja SDP olisivat voineet muodostaa oman hallituksen, mutta se olisi ollut poliittisessa historiassa ennenkuulumatonta.

Edellinen sixpack-hallitus oli myös osoittanut, että eri poliittisista laidoista muodostuva hallitus ei välttämättä ole vahva päätöksentekijä.

Keskustan, kokoomuksen, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallitus olisi puolestaan saavuttanut vain yhden kansanedustajan enemmistön, joten sen varaan ei hallitusta uskallettu keskustassa rakentaa.

Keskustan ja perussuomalaisten hallituspohjan puolesta puhui myös se, että muissa puolueissa oli laitettu merkille silloisen puheenjohtajan Timo Soinin puheet hallitukseen menemisestä.

– Soini oli selkeästi indikoinut, että hän haluaa viedä oman porukan hallitukseen. Sehän se oli lähellä jo neljä vuotta aiemmin, kun Jyrki Katainen muodosti hallitusta, kolmas kokoomuksen hallitusneuvottelijoista sanoo.

Soini on kertonut Yhden miehen enemmistö -muistelmissaan, että hän tajusi hallituksen olevan mahdoton vaihtoehto puolueelle vuonna 2011.

Hallitusneuvotteluiden aikaan tiedettiin, että tulevan hallituksen edessä olisivat eurokriisin hoitaminen tukipaketteineen. Soinin mukaan puolueen kansanedustajien ja aktiivien olisi ollut mahdotonta kestää tätä ryöpytystä.

Kokoomuksen silloin puheenjohtaja Katainen yritti kaikkensa. Soinin mukaan Katainen olisi antanut perussuomalaisten äänestää EU-tukipakettien kohdalla kerran vastaan ja muilla kerroilla tyhjää.

Keskusta: Perussuomalaisten jättämiselle ulos olisi pitänyt olla vahvat perustelut

Keskusta nousi kevään 2015 eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi ja puolueen tuore puheenjohtaja Juha Sipilä otti vaalien jälkeen vetovastuun hallituksen muodostamisesta.

Sipilä kertoo Ylelle, että perussuomalaisten kaksi suurta vaalivoittoa vuosina 2011 ja 2015 saivat suuren merkityksen keskustan ajattelussa eduskuntavaalien jälkeen.

– Perusajatuksemme oli nimenomaan se, että kahden vaalivoiton jälkeen perussuomalaisten kanssa pitää käydä kunnolla läpi hallitusyhteistyö. Ja jos heidät jätetään hallituksen ulkopuolelle, sille pitää olla kunnon perusteet.

Juha Sipilä ja Timo Soini puhuvat keskenään.Juha Sipilä ja Timo Soini ovat kahvitauolla hallitusneuvotteluiden aikaan Smolnassa. Arkistokuva.Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

Sipilä sanoo, ettei keskustassa esiintynyt ajatusta perussuomalaisten halaamisesta kuoliaaksi. Samaa mieltä on myös keskustan silloinen puoluesihteeri Timo Laaninen, joka myös oli keskeisessä asemassa hallitusneuvotteluissa.

– Totta kai meillä saattoi olla sellaisia arvioita, että hallitusvastuu saataisi kuluttaa heidän kannatustaan. Varsinkin kun he olivat oppositiossa luvanneet monenlaisia asioita ja hallituksessa he joutuisivat ottamaan kantaa hyvin moniin asioihin, Laaninen sanoo.

Suomessa halaamista on käytetty taktiikkana myös aiemmin historiassa, kun radikaalina pidetty SKDL otettiin pian toisen maailmansodan jälkeen hallitukseen.

Laaninen sanoo, että ainakin hän halusi pitää kiinni perinteestä, jossa kaikki eduskuntapuolueet ovat hallituskelpoisia.

Sipilä aloitti vuoropuhelun perussuomalaisten kanssa jo ennen varsinaisia hallitusneuvotteluita. Keskustalaiset ja perussuomalaiset kokoontuivat toukokuun alussa Sibelius-Akatemiaan tekemään yhteisiä linjauksia muun muassa EU:sta, maahanmuutosta ja maamiinoista, joiden tiedettiin aiheuttavan hankausta puolueiden välillä.

Neuvottelut kestivät päivän, ja niistä saatiin lähes lopulliset kirjaukset myös myöhemmin käytäviin hallitusohjelmaneuvotteluihin.

– Se selvisi siinä, että perussuomalaiset sitoutuvat linjauksiin, jos he ovat hallituksessa mukana, Sipilä sanoo.

Sipilän hallituksen ohjelmasta löytyi lopulta seuraava kirjaus eurokriisin hoitamisesta: “Mikäli Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa.”

Tämä mahdollisti kolmannen avustuspaketin antamisen Kreikalle, koska se rahoitettiin Euroopan vakausmekanismin eli EVM:n kautta. Näin Suomen vastuut eivät kasvaneet aiemmasta kolmannen tukipaketin takia.

Jäljelle jäi kysymys kolmannesta hallituspuolueesta. Asia ratkesi lopulta keskustan yhdeksänhenkisen neuvotteluryhmän suljetussa lippuäänestyksessä kaksi päivää perussuomalaisten kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen.

"Minun vaakani oli siinä vaiheessa kallistunut kokoomuksen suuntaan. Totesin, että hallitusyhteistyö demareiden kanssa näyttää vaikeammalta." Juha Sipilä, entinen pääministeri, Kesk.

Äänestys oli tiukka, ja kokoomus voitti sen lopulta äänin 5-4. Sipilä ja Laaninen arvioivat, että SDP:n sisäinen tilanne ja tulevan hallituksen talouspoliittinen linja vaikuttivat keskustalaisten äänestyspäätökseen.

– En ole sitä aiemmin sanonut julkisuuteen, mutta minun vaakani oli siinä vaiheessa kallistunut kokoomuksen suuntaan juuri talousajatusten takia. Totesin, että hallitusyhteistyö demareiden kanssa näyttää vaikeammalta, Sipilä sanoo nyt Ylelle.

Myös Laaninen äänesti kokoomuksen puolesta. Hänen päätökseensä vaikuttivat SDP:n vaalitappio sekä puolueessa käyty repivä puheenjohtajakisa Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen välillä.

Laaninen arvioi, että SDP ei ollut valmis hallitustaipaleeseen, jossa tehtäisiin vaikeita päätöksiä.

Soini: Kokoomuksen päiväuni

Mitä perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Timo Soini ajattelee Stubbin ajatuksista nyt? Halattiinko perussuomalaiset kannatusalhoon heti hallituskauden alussa?

– Se kuulostaa avustajanulikoiden päiväunelta, jonka Stubb on mennyt jostain syystä sanomaan julki. Ei politiikka näin monimutkaista ole, Soini sanoo.

Populistipuolueiden nouseminen hallitusvastuuseen on Suomen historiassa tähän asti päätynyt lähes aina kannatuksen laskuun ja sisäisiin ristiriitoihin.

Soini tiesi myös itse, että hän otti riskin hallitusneuvotteluissa vuonna 2015. Erityisenä koetinkivenä hän piti Kreikan tukipakettia, jonka tiedostettiin jo hallitusneuvotteluiden aikana tulevan hallituksen pöydälle.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kävi soittamassa matkapuhelimellaan kesken hallitusneuvotteluiden Fabianinkadulla Smolnan ulkopuolella Helsingissä tiistaina 26 toukokuuta 2015.Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini lähti kesken hallitusneuvotteluiden kävelylle. Kävelyn aikana Soini pohti, ottaako hän valtiovarain- vai ulkoministerin salkun. Hän päätti valita ulkoministerin salkun. Arkistokuva 26.5.2015.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Soini kuitenkin ajatteli, että puolueen pitää jossakin välissä “rahastaa kannatus vallaksi”. Vaikka puolueen kannatus saattaisi notkahtaa aiemmasta, hän ajatteli puolueen jäävän kuitenkin elämään ja vaikuttamaan politiikkaan.

– Siinä oli useita asioita, joihin halusin vaikuttaa. Velkaantuminen piti saada taitettua ja työllisyysaste nostettua 72 prosenttiin, Soini sanoo.

Useat politiikan tarkkailijat ovat esittäneet, että Soini valitsi ulkoministerin salkun henkilökohtaisten pyrkimysten vuoksi. Tarjolla olisi ollut myös valtiovarainministerin salkku, jota yleisesti pidetään pääministerin paikan jälkeen toiseksi arvokkaimpana.

– Päätimme Jussi Niinistön kanssa, että viemme Suomen niin länteen kuin mahdollista. Siksi otimme ulko- ja puolustusministerin salkut. Minulla oli ihan selvät pasmat, mitä vallalla tehdään.

Perussuomalaiset ei kuitenkaan kestänyt hallitusvastuuta, vaan kannatus kääntyi laskuun pian hallitusohjelman julkaisun jälkeen. Lopulta Soini perusti 19 muun kansanedustajan kanssa uuden puolueen siniset ja hänet erotettiin perussuomalaisista.

Siniset ei saanut yhtään kansanedustajaa seuraavissa vaaleissa läpi eduskuntaan.

Soini arvioi, että Kreikan tukipaketin lisäksi puolueen kannatukseen vaikuttivat ammattiyhdistysliikkeen vastustama kilpailukykysopimus ja pakolaiskriisi, joka sai puolueen rivit rakoilemaan.

Kuinka suuri pettymys oli se, että asiat eivät menneet kuten Soini suunnitteli?

– Siinä mielessä harmittaa, että viime kerralla olisi voitu maksaa oppirahat. Nyt tämä olisi jälleen edessä.

Soini uskoo, että esimerkiksi kokoomusta ja keskustaa auttavat pitkä historia siinä, miten he kestävät painetta hallitusvastuussa.

Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä tiistaihin 26.10. kello 23:een asti.

Voit katsoa kaikki Ylen Politiikka-Suomi-sarjan jaksot Yle Areenasta maanantaista 25.10.2021 lähtien. Yle TV1 näyttää jaksoja torstaisin kello 19.

Lue lisää:

Sipilä: Hallituksen tavoitteet täyttyvät, jos kasvussa päästään 2 prosentin tasolle

Analyysi: Juha Sipilä valitsi kokoomuksen ja toivoo, ettei joudu katumaan

Sote kaatoi hallituksen – Pääministeri Sipilä: Edellytyksiä etenemiselle ei ole, se on minulle valtava pettymys

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Raportti: Pienituloiset ja matalasti koulutetut äänestivät aiempaakin harvemmin kesän kuntavaaleissa – ennakkoäänestämisen suosio kasvoi

Pienituloiset ja matalasti koulutetut syrjäytyivät politiikasta viime kesän kuntavaaleissa selvästi aiempia vaaleja enemmän.

Muun muassa tämä käy ilmi Helsinki GSE:n Tilannehuoneen maanantaina julkistamasta raportista.

Taloustieteen tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut Helsinki Graduate School of Economics (GSE) perusti Tilannehuoneen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa koronatalouden tutkimusryhmäksi.

Raportissa arvioidaan, että olemassa olevat epätasa-arvoiset asetelmat äänestysaktiivisuudessa vahvistuivat viime kesän kuntavaaleissa paljon voimakkaammin kuin pelkkä aiempi trendi antaisi syytä olettaa.

Heikentynyt äänestysaktiivisuus ei kuitenkaan näkynyt siinä, minkä verran pienituloisten ja matalasti koulutettujen edustajia valittiin valtuutetuiksi. Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut ovat vahvasti yliedustettuina valtuustoissa kaikkina vaalivuosina, eikä tilanne raportin mukaan muuttunut koronavaaleissa.

Raportissa todetaan, että matalasti koulutettujen ja pienituloisten passiivisuus ei riippunut kunnan tartuntamääristä. Tartuntamäärillä ei myöskään ollut vaikutusta siihen, ketkä asettuivat ehdolle.

Kunnat oli jaettu tutkimuksessa matalan ja korkean tartuntamäärän kuntiin, ja tartuntojen määrät otettiin huomioon pandemian alusta vaaleihin saakka.

Ääni annettiin ennakkoon

Kunnan tartuntamäärät näyttävät vaikuttaneen nimenomaan ennakkoäänestämisen suosioon, sillä ennakkoäänestäminen yleistyi sekä matalan että korkean tartuntamäärän kunnissa, tosin selvästi enemmän pahimmilla korona-alueilla.

Erityisesti nuoret, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset äänestivät vilkkaasti ennakkoon.

– Koska ennakkoäänestäminen lisääntyi siellä, missä korona oli levinnyt eniten, voidaan tulkita, että terveysriskillä oli vaikutusta ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Tämän raportin perusteella terveysriski ei kuitenkaan estänyt ihmisiä äänestämästä, vaan vaikutti vain siihen, milloin he äänestivät. Ennakkoäänestämisen helpottaminen näissä vaaleissa näyttää siis olleen pelkästään myönteinen asia, arvioi professori Janne Tukiainen Turun yliopistosta tiedotteessa.

On kuitenkin mahdollista, että ennakkoäänestystä tarjottiin aktiivisemmin nimenomaan siellä, missä tartuntamäärät olivat korkeimpia, joten tartuntamäärien ja ennakkoäänestyksen vilkkaudesta ei voi vetää täysin suoria johtopäätöksiä.

Koronavaalien äänestysaktiivisuus oli kokonaisuudessaan poikkeuksellisen alhainen. Tutkimuksessa ei löytynyt merkkejä siitä, että ennakkoäänestämisellä olisi ollut varsinaista vaikutusta lopulliseen äänestämisaktiivisuuteen eri ryhmissä tai vaalien lopputulokseen.

Puolueiden kannatuksen muutoksissa ei myöskään löydetty selkeitä eroja kunnan tartuntamäärien perusteella. Hallituspuolueiden suosio laski kaikkialla.

Näin Tilannehuoneen raportti tehtiin
  1. Raportti kuvaa pandemian yhteyttä äänestysaktiivisuuteen, ennakkoäänestämisen suosioon, ehdokasasetteluun ja siihen, millaisia ehdokkaita valtuustoon päätyi.
  2. Raportissa tarkastellaan vuoden 2021 kuntavaaleja vertailemalla korkean ja matalan tartuntamäärän kuntia toisiinsa.
  3. Tartuntamäärät eli tartuntaintensiteetti on määritelty siten, että jokaiselle kunnalle on laskettu kaikki rekisteröidyt koronatartunnat ja jaettu tämä luku kyseisen kunnan väkiluvulla.
  4. Vertailua tehtiin myös kaksiin aikaisempiin eli vuosien 2012 ja 2017 kuntavaaleihin. Näin on pyritty erottamaan, mitkä ilmiöt ovat koronasta riippumattomia trendejä ja mitkä koronasta johtuvia.
  5. Äänestysprosentti- ja ennakkoäänikuvaajiin on sisälletty vain kunnat, joissa äänten sähköinen rekisteröinti on ollut käytössä kaikkina tarkastelussa olevina vaalivuosina (2012, 2017 ja 2021). Näitä kuntia on yhteensä 34 ja niihin kuuluu noin 250 000 äänioikeutettua per vaalivuosi.
  6. Tilannehuone on Helsinki GSE:n yhteistyössä VATT:n kanssa keväällä 2020 perustama koronatalouden tutkimusryhmä, jossa toimii yli 20 tutkijaa taloustieteen eri alueilta. Helsinki GSE:n lisäksi mukana on tutkijoita Turun yliopistosta, VATT:sta, THL:stä ja Tilastokeskuksesta.
( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Jari Ehrnroothin kolumni: Politiikka jyrää totuuden tavoittelun yliopistoissa

Kolumni

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Suomen perustuslaki turvaa tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauden, mutta reilut kymmenen vuotta sitten uusi yliopistolaki toi yhtälöön uuden tekijän, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, joka on kääntänyt asetelman nurinniskoin.

Pahimmillaan tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lakisääteinen velvoite voi alistaa tiedeyliopistot talouselämän ja hyvinvointivaltion palvelulaitoksiksi. Siis kouluttavat asiantuntijoita ja tuottavat tietoa vallitsevan järjestyksen ja kehityshankkeiden tueksi.

Silloin ei enää ole pääministerinä toimineen Juha Sipilän (kesk.) inhoamia “kaiken maailman dosentteja” hidastamassa hallituksen vaakalentoa kohti maailman huonointa maakuntamallia.

Kun yhteys politiikkaan on luotu, tutkijat saavuttavat valtaa, rahaa ja julkisia efektejä edistämällä sopivia missioita. Hyviä vinkkejä löytyy esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen ohjelmista.

Ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa on luvassa, kun torjuu ilmastonmuutosta, vauhdittaa reilua talouskasvua, edistää tasa-arvoa, puolustaa vähemmistöjä tai ylistää alkuperäiskansoja.

Sattumalta ryhdyin vapaaksi kirjailijaksi ja tutkijaksi samana vuonna kuin uusi yliopistolaki astui voimaan. Yli kaksikymmentä vuotta olin tehnyt itsenäistä, vapaata ja kriittistä tutkimusta Helsingin yliopistossa pääasiassa Suomen Akatemian tutkijana.

Kun minut oli kutsuttu puhumaan Euroopan unionin kulttuurikokoukseen Vaasassa, esitin että kulttuuri on pyhättö eikä huoltoasema. Länsimaisen sivistyksen kuolemattomuus on niissä taiteissa ja tieteissä, jotka tavoittelevat kauneutta ja totuutta, ei niissä, jotka luovat vaurautta ja hyvinvointia.

Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulisi poistaa yliopistolaista.

Ovatko itseisarvoja palvelevat tiede ja taide henkistä luksusta?

Kyllä, ja juuri siksi ne ovat korkealle kehittyneen kulttuurin paras mitta.

Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulisi poistaa yliopistolaista. Tieteen ydintehtävänä on tavoitella neutraalia totuutta ja sillä hyvä.

Arvovapaa ja itseään korjaava tutkimus ei onnistu, jos miettii hyötyjä ja haittoja tai vaikuttavuutta.

Totuuden tavoittelu on herkkä laji. Se vaatii puhtaan ja suljetun tilan, jonne politiikan virukset eivät tunkeudu tartuttamaan maailman muuttamisen vimmaa.

Tarvittiin vuosisatoja siihen, että yliopistot pääsivät kirkon ja valtion kuristusotteesta harjoittamaan vapaata tiedettä. Vihdoinkin voitiin keskittyä tutkimaan sitä, miten asiat todella ovat, ei sitä, miten niiden tulisi jonkin opin mukaan olla.

Mutta kun saavutettu vapaus menetettiin, siihen riitti yksi sukupolvi.

Alkusysäyksen antoi 1960-luvun ylioppilasradikalismi ja kulttuurivallankumous, joiden seurauksena uusvasemmistolainen filosofia sai yliotteen humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Marxin 11. Feuerbach-teesi alkoi kaikua nuoren älymystön pääkopissa: Filosofit ovat vain selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.

Siitä alkaen vasemmistolainen tutkimuksen itsepolitisointi on ollut pysyvä haitta tiedeyhteisössä.

Innovaatioiden kehittely sopii teknillisiin ja kaupallisiin korkeakouluihin, mutta varsinaisissa tiedeyliopistoissa se on sivutuote.

Toinen uhkatekijä tulee yliopiston ulkopuolelta, kun talouselämä vaatii akateemista tutkimusta palvelemaan tuotantoa ja talouskasvua. Tällainen hyötyajattelu nousee usein poliittisen kartan oikealta laidalta ja sen syynä on likinäköisten talousliberaalien sivistymättömyys.

Ongelmanratkaisu ja innovaatioiden kehittely sopii teknillisiin ja kaupallisiin korkeakouluihin, mutta varsinaisissa tiedeyliopistoissa se on sivutuote.

Kansallisteatterin ohjelmistoon tuli tänä syksynä Juha Jokelan teos Dosentit, joka varsin hyvin esittää nämä kaksi uhkatekijää. Lisämausteensa antaa uuden yliopistolain johtajavaltainen hallintomalli, joka tuhoaa kollegiaalisen luottamuksen.

Toinen tärkeä puheenvuoro tulee sekin vasemmistosta. Visa Heinosen, Jukka Kekkosen, Heikki Patomäen ja Veli-Pekka Lehdon Uusi yliopistolaki 2020 esittää varteenotettavan kritiikin ja vaihtoehdon, mutta on sokea niille uhkatekijöille, joiden alkusyy on vasemmiston omissa ihanteissa.

Massojen yliopisto ei voi olla vapaan tieteen suojaisa akatemia.

Kolmas ja käytännössä murskaavin uhka on massayliopisto, joka avaa ovensa mahdollisimman monelle. Perusteluna on usein tasa-arvo, työelämän koulutustarpeet ja demokratian sivistysvaatimukset. Tutkimuksen kannalta nämä hyvät sosiaalidemokraattiset aikeet ovat varmin tie helvettiin, sillä massojen yliopisto ei voi olla vapaan tieteen suojaisa akatemia.

Neljäs puolueetonta totuutta tavoittelevan tutkimuksen uhka on valtion ylin toimeenpanovalta, joka haluaa suunnata tiedettä poliittisen hallitusohjelmansa mukaisesti.

Suomen Akatemian yhteyteen perustettiin jo Jyrki Kataisen sateenkaarihallituksen kaudella strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka rahoitus kohdistetaan valtioneuvoston määräämiin “ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin”.

Toimintamallina on ajatushautomoista tuttu yhteiskehittäminen. “Yhteistyö tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä koko hankkeen ajan on tärkeää”, neuvosto kertoo sivuillaan.

On vielä yksi ja ehkä pahin tiedettä vinouttava valtatekijä. Tunnistin sen itsessäni, kun jätin yliopiston ja siirryin vapaaksi toimijaksi kymmenen vuotta sitten.

Olin uskotellut olevani kriittinen kaikissa suhteissa ja joka suuntaan, koska pidän sitä totuuden tavoittelun edellytyksenä. Mutta ihmisellä on vahva tarve laulaa sen lauluja, kenen leipää syö. Suomessa se tarkoittaa hyvinvointivaltiota.

Myös minä olin ylistänyt tätä tulontasauksen ja julkisen palvelun kolossia, koska olin saanut palkkani sen pohjattomasta kassasta.

Vasta itsenäisenä toimijana aloin nähdä hyvinvointivaltion varjopuolet, julkisen monopolin tehottomuuden, vastuuttoman vapauden, passivoivan sosiaaliturvan ja toisten kustannuksella elämisen.

Mielestäni suomalaisen yhteiskuntatieteen pahin vinouma ja korruptio syntyykin siitä, että tutkijat eivät kyseenalaista hyvinvointivaltiota, koska ovat sen palveluksessa.

Siksi olisi tarpeen, että jokin valtiosta riippumaton säätiö alkaisi Suomessa kohdistaa rahoitusta hyvinvointivaltion kriittiseen tutkimukseen. Mikään yhteiskuntamalli ei ole ikuinen.

Jari Ehrnrooth

Kirjoittaja on kirjailija ja filosofisesti suuntautunut tutkija, dosentti Helsingin, Turun ja Lapin yliopistoissa. Palautetta kirjoittajalle voi lähettää myös suoraan osoitteeseen palaute.ehrnrooth@gmail.com

Kolumnista voi keskustella 26.10. klo 23:00 asti.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Suomi vie Arabiemiraatteihin 140 miljoonalla eurolla sotilasajoneuvojen osia – valmis kalusto saattaa päätyä minne tahansa

Valtioneuvosto myönsi maaliskuussa 2020 Arabiemiraatteihin 139,3 miljoonalla eurolla vientilupia sotilasajoneuvojen osille. Vientilupien arvo vastaa lähes koko viime vuoden vientiä.

Tiedot ilmenevät SaferGlobe-ajatushautomon julkaisemasta asevalvontaraportista.

Ajoneuvon osien vastaanottaja on arabiemiirikuntalainen yritys Calidus, joka käyttää osat sotilasajoneuvojen valmistuksessa. Suomi ei voi vaikuttaa siihen, minne yhtiö myy valmiit ajoneuvot.

– Suomi antaa vuosikymmeniksi arabiemiirikuntalaiselle yritykselle vapaat kädet viedä suomalaisia komponentteja sotatuotteitansa osina minne vaan, toteaa SaferGloben tutkija Kari Paasonen.

Luvat ovat poikkeukselliset paitsi arvon myös keston vuoksi. Ajoneuvojen akselistoille myönnetty vientilupa on voimassa vuoden 2039 loppuun ja vaihteistoille myönnetty lupa vuoden 2050 loppuun saakka.

Vuosina 2017–2020 myönnetyt luvat ovat olleet voimassa keskimäärin kaksi vuotta. Vain yksi prosentti vientiluvista on voimassa yli kymmenen vuotta.

Suomi keskeytti uusien vientilupien myöntämisen Arabiemiirikuntiin ja Saudi-Arabiaan vuonna 2018, koska maat osallistuivat sotatoimiin Jemenissä.

Arabiemiraatit ilmoitti vuonna 2019 vetäytyvänsä Jemenistä, mutta kertoi helmikuussa 2020 jatkavansa siellä ilmaoperaatioita.

Siviiliaseita viedään nyt sotatuotteita enemmän

Vuonna 2020 Suomen aseviennin arvo oli noin 161 miljoonaa euroa. Summa oli pienin sitten vuoden 2011. Laskua kahteen aiempaan vuoteen verrattuna oli noin viidennes.

Laskua tapahtui sekä sotilasajoneuvojen ja muiden sotatuotteiden että siviiliaseiden viennissä. Suomen aseviennin arvo oli silti yhä kaksinkertainen verrattuna vuodesta 2002 alkaneen tilastoinnin alkuvuosiin.

Siviiliaseiden viennin arvo ylitti sotatuotteiden viennin arvon ensimmäistä kertaa SaferGloben 20 vuoden tilastoinnin aikana. Siviiliaseita vietiin noin 81 miljoonalla eurolla ja sotatuotteita noin 80 miljoonalla eurolla.

Siviiliaseita viedään pääasiassa metsästys- ja ampumaurheilukäyttöön. Sotatuotteet on kehitetty ensisijaisesti sotilaskäyttöön. Niihin lukeutuvat aseiden, ajoneuvojen ja räjähteiden lisäksi esimerkiksi suojausmateriaalit, tuotantoteknologia ja ohjelmistot.

SaferGlobe-ajatushautomo on kerännyt vientitilastot puolustusministeriöltä, ulkoministeriöltä ja Tullilta.

Siviiliaseiden vientitilastot ajatushautomo on saanut Tullilta. Asiasta vastaava Poliisihallitus ei kyennyt toimittamaan SaferGlobelle vientitilastoja. Syyksi Poliisihallitus kertoi tietojen kokoamisen hankaluuden. Tämä oli SaferGloben mukaan kolmas perättäinen vuosi, jona Poliisihallitus ei kyennyt toimittamaan mitään tietoja.

Sen sijaan puolustusministeriö sisällytti kielteiset vientilupapäätökset ensimmäistä kertaa vuosittaiseen vientivalvontaraporttiinsa, SaferGlobe ilmoittaa.

Aiheesta voi keskustella 26.10.2021 klo 23.00 saakka.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Nuoret kertovat, miten ilmastokriisi ratkeaa – Maija Kuivalainen edustaa Suomea YK:n kokouksessa Skotlannissa: "Oikeudenmukainen siirtymä, joka huomioi elinkeinot"

Pieksämäeltä kotoisin oleva Maija Kuivalainen saapuu haastatteluun vakavailmeisenä. Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin ilmastodelegaatiksi valittu Kuivalainen edustaa Suomea YK:n ilmastokokouksessa, joka järjestetään Skotlannin Glasgow’ssa kuun lopussa.

– Kriisi on käynnissä ja tämä on otettava vakavasti, Kuivalainen sanoo.

Ympäristöpolitiikkaa opiskeleva Kuivalainen on ilmastoaktivisti, joka on jo aiemmin ollut mukana muun muassa nuorten Mock COP26 -ilmastokokouksessa ja perustanut kotipaikkakunnalleen ilmastotoimintaryhmän.

Kuivalaisen mielestä nuoria tulisi kuunnella paremmin.

– Nuoria kuullaan, mutta kuunnellaanko oikeasti?, Kuivalainen kysyy.

Hänen mielestään nuorten kuuleminen pitäisi kirjata ilmastolakiin.

– Tämä oli nuorten ilmasto- ja luontohuippukokouksen viesti, Kuivalainen sanoo.

Yli 200 nuorta ympäri Suomea kokoontui lauantaina Helsingin Messukeskukseen pohtimaan ratkaisuja ekokriisiin. Helsingissä järjestetyn nuorten ilmasto- ja luontohuippukokouksen aikana kerättiin nuorten ajatuksia ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyen.

Nuoria istuu pohtimassa työpajassa ilmastoasioita nuorten ilmastokonfferenssissa.Helsingissä järjestetyn nuorten ilmasto- ja luontohuippukokouksen aikana kerättiin nuorten ajatuksia ilmastonmuutoksesta. Jaani Lampinen / Yle

Kokouksessa esillä olleessa nuorten Mock COP26 - ilmastosopimuksessa vaaditaan muun muassa laajamittaisen ympäristötuhon kriminalisointia ja aikataulua fossiilisista polttoaineista luopumiselle sekä uusien fossiilivarantojen etsinnän ja käyttöönoton lopettamista.

Kuivalainen matkustaa Skotlannin Glasgow’ssa marraskuussa järjestettävään ilmastokokoukseen Suomen delegaatiossa nuorten edustajana.

–Saa nähdä tuleeko tilaisuus päästä keskustelemaan valtionpäämiesten kanssa kasvotusten. Pyrin joka tapauksessa viemään nuorten viestiä eteenpäin, Kuivalainen sanoo.

"Oikeudenmukainen siirtymä, jossa otetaan huomioon erilaiset elinkeinot"

Kuivalaiselle on tuttua, että Ilmastoasioista keskusteltaessa kohtaavat usein pelko oman elinkeinon tai toimeentulon menettämisestä ja ahdistusta aiheuttava lmastonmuutos.

Kuivalaisen mielestä jyrkkää vastakkainasettelua tulisi välttää.

– Ilmastotoimien tulee olla sosiaalisesti oikeidenmukainen siirtymä, jossa otetaan huomioon erilaiset elinkeinot ja ihmisten toimentulo monella tapaa, Kuivalainen sanoo.

Hän toteaa, että ilmastokriisi on vaikuttamassa erityisesti nuorten tulevaisuuteen.

– Nuorille on annettava mahdollisuus vaikuttaa asioihin kykynsä ja mahdollisuuksiensa mukaan.

Kuivalaisen työparina toimiva nuorisodelegaatti Emma Sairanen on samaa mieltä.

– Asioista on päätettävä yhdessä niiden hmisten kanssa, joita päätökset koskevat, Sairanen sanoo.

Emma Sairanen nuorten ilmastokonffesrenssa.Nuorisodelegaatti Emma Sairanen sanoo, että asioista pitää päättää yhdessä hmisten kanssa, joita päätökset koskevat.Jaani Lampinen / Yle

Hän nostaa esimerkeiksi muun muassa saamelaiset ja turvetuottajat.

Sairanen lähtee edustamaan nuoria Kiinassa keväällä järjestettävään YK n luontokokoukseen.

– Päättäjien pitää asettaa selkeät tavoitteet. Esimerkiksi, että turpeesta pitää luopua. Sitten toimista pitää sopia yhdessä niiden kanssa ketä päätös koskettaa, Sairanen selventää.

Sairasen mielestä erittäin tärkeää olisi puuttua ylikulutukseen.

– Länsimainen elämäntapa ei tätä menoa ole maapallon kannalta kestävää, Sairanen sanoo.

Skotlannin Glasgow’ssa järjestettävään ilmastokokoukseen matkaavalle Maija Kuivalaiselle yhteiskunnallinen vaikuttaminen on sydämen asia.

"Kyse on meidän kaikkien tulevaisuudesta"

Kuivalainen on toiminut pitkään yhdessä muiden nuorten kanssa esimerkiksi leiriohjaajana ja tuutorina sekä Luonto-Liiton ja Vasemmistonuorten aktiivina.

Hän pitää paljon julkisuutta saaneen Elokapinan toimintaa tärkeänä. Elokapinan mielenosoitus sulki katuja Helsingin keskustassa viimeksi muutama vikkko sitten ja poliisi poisti aktivisteja kadulta.

– Tämä on osa demokratian työkalupakkia. Olen sitä mieltä, että Elokapina tekee aivan demokratian mukaista toimintaa, Kuivalainen sanoo.

Nuorisodelegaatit edustavat sukupolvensa ääntä päätöksenteossa ja pyrkivät vaikuttamaan nuorille tärkeisiin asioihin.

Emma Sairanen korostaa, että sukupolvien välinen dialogi on tärkeää.

– Kyse on kaikkien tulevaisuudesta. Ei ole kyse siitä, että selviääkö maapallo vaan selviääkö ihminen, Sairanen sanoo.

Glasgow’n kokouksessa kiritetään kunnianhimoa

Skotlannin Glasgow’ssa kuun lopussa järjestettävän ilmastokokouksen keskeisenä tavoitteena on kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n elokuussa 2021 julkistama raportti kertoo, että aikaa maapallon keskilämpötilan nousun rajaamiseksi 1,5 asteeseen on vähän.

Pariisin ilmastosopimuksen (2015) mukaan maiden tulisi päivittää sopimusta varten antamansa lupaukset viiden vuoden välein. Päästövähennystavoitteiden päivityksiä odotetaan ennen Glasgow’n kokousta.

Esimerkiksi EU ja USA ovat jo ilmoittaneet tiukemmista tavoitteista.

EU sitoutui vähentämään päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja Yhdysvallat vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Maiden toivotaan sitoutuvan hiilineutraaliuteen vuosisadan puoleenväliin mennessä.

Kokouksessa pyritään etsimään keinoja myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen.

Maat sitoutuivat Pariisin sopimuksessa 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuosittaiseen ilmastorahoitukseen vuoteen 2025 saakka, mutta rahoituksen toteutuminen ei kuitenkaan näyttäisi olevan varmaa. Kehittyville maille olisi saatava myös selkeämpi näkymä rahoitukseen vuoden 2025 jälkeen.

Lue myös:

Bidenin USA palasi saman tien Pariisin ilmastosopimukseen – Mikä merkitys sillä on?

Yhdysvaltain Biden ja Kanadan Trudeau keskustelivat yhteistyöstä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi – tavoitteena nollapäästöt

EU ehdottaa vihreämpää WTO:ta: Ilmastonmuutoksen torjunta ja työväen oikeudet osaksi kauppapolitiikkaa

Von der Leyen: EU esittää maailmanlaajuista sopimusta turvaamaan luonnon monimuotoisuus

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Pääministeri Sanna Marin haluaa somekäyttäytymisellään ravistella instituutiota: "Välillä tuntuu, että pelkkä olemassaoloni on provokaatio joillekin"

  • Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi toimittajien kysymyksiin Pääministerin haastattelutunnilla tänään Yle Radio Suomessa.
  • Marinia haastattelivat Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman, Ilta-Sanomien yhteiskuntatoimituksen päällikkö Hanna Vesala sekä politiikan toimittaja Tuomo Lappalainen Suomen Kuvalehdestä.
  • Ohjelma on kuunneltavissa jälkikäteen Yle Areenassa.

Marinin politiikka ja imago ovat herättäneet viime aikoina runsaasti keskustelua. Julkisuudessa on ollut esillä muuan muassa Marinin järjestämät juhlat Kesärannassa. Marin on saanut kritiikkiä myös oman puolueensa sisältä.

Kysymyksiä tulvikin aiheesta paljon. Eilen Marin julkaisi Instagramissa “boomer-päivityksen”, joka herätti keskustelua ja pahennusta. Osa näki boomer-termin käytön kuittailuna vanhemmille sukupolville.

Marin oli hieman näreissään siitä, että eritoten iltapäivälehdistössä hänen tekemisensä nostetaan suuriksi jutuiksi. Hän kiistää kuittailleensa Instagram-tarinassaan vanhemmille sukupolville.

– Sillä ennen muuta viitattiin keskusteluun vapaa-ajastani. Se oli kuitti sille, että kaikesta niin helposti loukkaannutaan. Ehkäpä meille poliitikoillekin huumoria suodaan. Analyysini on se, että teenpä mitä hyvänsä, se kiinnostaa ja siitä uutisoidaan. Pääministerin asema herättää aina mielenkiintoa, Marin kommentoi.

Marin sanoi tosin keskustelevansa mieluummin jostain muusta kuin vapaa-ajanvietostaan. Hän myönsi jatkuvan mediapyörityksen olevan raskasta kelle tahansa.

Sanna Marin sanoi haluavansa tarkoituksellakin ravistella somekäyttäytymisellään insituutiota.

– Itse toivoisin, että voisin ravistella tätä instituutiota. Olen nuoremman sukupolven edustaja: 35-vuotias perheenäiti. Pyrin elämään ikäiseni lailla, Marin sanoi.

Hän tiedostaa tämän tuovan mukanaan kritiikkiä.

– Välillä tuntuu, että pelkkä olemassaoloni on provokaatio joillekin.

"Hallitus on toimintakykyinen"

Hallitus on vaikuttanut ulospäin epäyhtenäiseltä. Esimerkkejä siitä ovat muun muassa vihreiden ja keskustan kannat turpeen käyttöön, kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) ja Marinin jupakka veikkausvoittovarojen kompensoinnista edunsaajille, ja pääministerin kehysideoinnin vastaanotto keskustassa.

Eripuraa on ollut eri puolueiden kesken ja kiistoja on käyty toisinaan julkisuuden kautta. Hallitus on silti toimintakykyinen, vakuuttaa pääministeri.

– Me katsomme eteenpäin ja ratkaisemme niitä kysymyksiä, mitä hallituksen pöydällä on. Historiasta näemme, että koalitiohallituksissa puolueiden välillä on erimielisyyksiä. Näin se on, kun meillä on monipuoluehallitukset. Pyrin pääministerinä sovittelemaan ja hakemaan konsensusta eri puolueiden välillä. Se on minun tehtäväni.

Pääministeri vakuutti, että esimerkiksi hänen välinsä valtiovarainministeri Annika Saarikon kanssa ovat toimivat.

Marin huomautti, että maaliskuussa ovat edessä vaikeat neuvottelut 370 miljoonan euron sopeutustoimista. Hänen mukaansa velkaantuminen ei ole tavoiteltavaa. Suomella on Marinin mukaan tällä hetkellä erittäin merkittävät investointitarpeet.

– Kehyskysymys ei ole mitenkään uusi asia. Miten vastaamme tulevaisuuden isoihin haasteisiin? Suomi ei ole tässä yksin. Esimerkiksi Hollanti on ottamassa erittäin mittavasti lainaa tehdäkseen investointeja vihreään siirtymään. Meidän pitää pysyä kehityksessä mukana ja tehdä näitä investointeja. Kannan huolta Suomen kilpailukyvystä, Marin sanoi.

Pääministeri myönsi Veikkaus-jupakan sekavuuden

Ohjelmassa tapetille nousi myös Veikkaus-jupakka. Veikkauksen edunsaajien tukia ensin leikattiin ja myöhemmin leikkauksia peruttiin.

Sanna Marinin mukaan asiassa lähdettiin neuvottelemaan sillä ajatuksella, että kompensaatio tulisi kaikille edunsaajille yhdenvertaisesti.

Pääministeri kiistää, että Veikkaus-jupakassa hänen tavoitteenaan oli turvata vain kulttuurin rahoitus.

– Jokainen neuvottelu on viiden puolueen yhteinen. Mielestäni on tärkeää, että edunsaajia kohdellaan yhdenvertaisesti.

Veikkaus-jupakka on herättänyt kysymyksen siitä, saavatko rahaa ne, jotka huutavat kaikista kovimmin. Marin ymmärtää, että tilanne saattaa näyttää siltä.

– Keskustelu nousi julkisuuteen näiden kulttuuritoimijoiden osalta. Itse olisin halunnut hoitaa tämän niin, että olisimme neuvotelleet rauhassa. Meillä oli tarkoitus neuvotella tästä ennen kuin asiasta nousi äläkkä.

Marin sanoi ennustaneensa, millainen sotku asiasta syntyisi. Hän myöntää, että tilanne on näyttänyt sekavalta ulospäin.

Kolmas rokotekierros todennäköisesti tulossa

Sanna Marin.Sanna Marin valmistautui Radio Suomen pääministerin haastattelutuntiin Kesärannassa Helsingissä tänään.Jussi Nukari / Lehtikuva

Keskustelua käytiin myös koronatilanteesta ja koronapassin käyttöönotosta. Pääministeriltä kysyttiin, onko Suomea avattu koronan keskellä liian nopeasti. Marin vetosi useasti siihen, että ihmiset ottaisivat koronarokotteet.

– Me emme ole ryhtyneet avamaan yhteiskuntaa liian aikaisin. Oleellisinta ja keskeisintä on, että ihmiset ottaisivat rokotteita. Olisi tärkeää, että ne, jotka eivät ole ottaneet rokotetta, ottaisivat. Se suojelisi heitä itseään ja kanssaihmisiä sekä terveydenhuollon kuormitusta.

Marinin mielestä rokotekattavuus on ensimmäisen rokotteen osalta kohtuullisen hyvä, 85 prosentin tuntumassa. Toisen rokotteen osalta lähestytään 80 prosentin tavoitetta. Hallitus seuraa hyvin tarkasti, miten rokotukset etenevät ja kuinka korona kuormittaa sairaanhoitoa.

Sanna Marin uskoo, että kolmas rokotekierros koko väestölle tullaan järjestämään.

– Ensimmäisenä aloitamme riskiryhmistä, mutta on hyvin mahdollista, että koko väestö tulee rokotettavaksi kolmannella rokoteannoksella. Kaksi rokotetta ei välttämättä riitä loputtomiin suojaksi, vaan kolmatta rokotetta tarvitaan.

Marin pohtisi koronapassin laajempaa käyttöä

Koronapassia ei Marinin mukaan otettu käyttöön liian myöhään. Hän huomautti, että koronatilannetta ovat rasittaneet uudet virusmuunnokset.

– Itse en olisi ottanut alkukesästä passia käyttöön, koska rokotekattavuus oli silloin niin alhainen. Nyt tilanne on toinen, hän vastasi.

Hän pitää perusteltuna, että koronapassin käyttöä jatkettaisiin vuoden vaihteen jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö on kantanut huolta siitä, että lainsäädäntötyö pitäisi saada pian käyntiin, jotta eduskunta ehtii päättää asiasta ajoissa.

Pääministerin mukaan myös koronapassin laajempaa käyttöä tulisi pohtia.

Jotkut ravintoloitsijat ovat saaneet negatiivista palautetta ja heihin on kohdistunut jopa kiusaamista koronapassin vuoksi. Tämä on Marinin mielestä erittäin valitettava ja huolestuttava tilanne.

– Viestini yrittäjille on, että olemme heidän tukenaan. Tällainen ei missään nimessä ole hyväksyttävää.

Marin ei ottanut kantaa siihen, miten sairaaloissa pitäisi suhtautua rokottamattomiin.

– En puutu siihen, miten sairaalat priorisoivat potilaitaan. Pidän valitettavana ja huolestuttavana, että ihmiset, jotka eivät ota rokotuksia, kuormittavat sairaaloita ja terveydenhoitoamme kovasti.

Tällä hetkellä suunnitteilla ei ole uusia rajoitustoimenpiteitä. Ne eivät pääministerin mukaan ole keino, jota tulisi kevyesti käyttää.

Erdogan ja Venäjä nousivat myös keskiöön

Marin kommentoi myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ilmoitusta, jonka mukaan Suomen ja yhdeksän muun maan suurlähettiläät julistetaan ei-toivotuiksi henkilöiksi.

Erdoğanin jyrähdys oli vastaus sille, että Suomi ja yhdeksän muuta maata vaativat maanantaina yhteisessä kannanotossa ihmisoikeusaktivisti Osman Kavalan vapauttamista.

– Tämä oli kova reaktio. Tilanne on valitettava ja odotamme lisätietoja ennen kuin teemme asiasta johtopäätöksiä. Olemme pitäneet tärkeänä sitä, että ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä kunnioitetaan ja noudatetaan, Marin sanoi.

Esille nousi myös Saimaan kanava, josta Venäjä lopetti tullauspisteen. Marin ei usko, että tilanne kertoo yleisemmin Suomen ja Venäjän suhteista.

– On valitettavaa, jos Venäjän päätös tästä asiasta pysyy. Käymme aktiivista vuoropuhelua, jotta tähän saataisiin ratkaisu.

Pääministeri ei ole toistaiseksi itse osallistunut asian käsittelyyn.

– Tämä ei ole vielä sellaisella tasolla. Ministeritasolla (Ville) Skinnari on tätä keskustelua käynyt. Tarpeen vaatiessa olen itsekin valmis käymään keskustelua. Toivomme, että tämä asia mahdollisimman pian ratkeaisi.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä