- tämän epistola on siis voima, kirjasta kpl 16 Newtonin liikelakeihin asti)
- voimat voidaan laskea karkeasti kahteen osioon

• kosketusvuorovaikutukseen
• etävuorovaikutukseen

- alla muutama esimerkki, joissa voima vaikuttaa kosketuksella toiseen

• nostat soppakattilan liedeltä pois
• rutistat paperin palloksi
• potkaiset futista 
• potkaistu pallo osuu maalivajdin käteeen
• lyöt vasaralla naulaa rakentaessasi linnunpönttöä
• puristat hampurilaista sitä syödessäsi

- alla muuta esimerkki voimista, jotka vaikuttavat etäältä eli eivät ole kosketuksissa toisiinsa

• Maapallo ja Kuu; vaikuttavat toinen toisiinsa etäältä ja Kuu pysyy kiertoradallaan
• Kuu ja maapallon meret; Kuu vetää vettä puoleensa -> aiheutuu nousuvesi-ilmiö ja toisaalla samaan aikaan laskuvesi
• magneettinen vuorovakutus; magneetti vetää rauta kpl:tta puoleensa vaikka ei siihen kosketakkaan
• frisbee heitetään (kosketusvuorovaikutus), se tippuu kaarevasti ja putoaa maahan (frisbeen ja Maan välinen etävuorovaikutus) 

- voimaa merkitään nuolella

• mitä pidempi nuoli, sitä suurempi voima
• nuolen suunta kertoo mihin suuntaan voima vaikuttaa (kts. kirjan s.111 selkeät kuvat)

- voiman 

• tunnus on F (sanasta force)
• yksikkö on N eli newton (nimetty Isaac Newtonin mukaan, joka eli 1600-luvulla, havaitsi ensimmäisenä painovoiman)

- massan ja painon erosta

• monesti arjessa tulee kysyttyä "Paljonko se painaa?", on kyse kännystä, autosta, moposta, korusta jne.
  • fysiikassa tällöin on kyse massasta (vastauksena grammoja tai kilogrammoja), ei painosta
• mitä se paino sitten on?
  • painolla tarkoitetaan kappaleeseen kohdistuvan Maan vetovoiman eli painovoiman suuruutta eli lyhyesti painoa
  • on todettu, että kpl, jonka massa on 100g, siihen kohdistuvan painovoiman suuruus eli paino on 1 N (1 newton)
  • eli 100g = 1 N
• massojen ja painon muunnoksia
  • 200 g = 2 N
  • 950 g = 9,5 N
  • 1000 g = 1kg = 10 N
  • 5 kg = 50 N
  • 10 kg = 100 N
  • 75 kg = 750 N
• otetaan ajatusleikki: astronautti punnitaan ja sen massaksi saadaan 90 kg. Samaan tyyppiin vaikuttaa Maan painovoima ja Maa vetää kaveria puoleensa 750 N voimalla eli astronautin paino on sama 900 N. Kaveri pääsee Kuuhun. Kuu on Maata paljon pienempi sekä kooltaan että massaltaan ja painovoima on vain kuudesosa Maan painovomasta.
  • Kysymykset kuuluvat: mikä on astronautin massa Kuussa? Entä paino Kuussa?
    • massa on astronautin ominaisuus, joka ei muutu eli ei se kaverin massa mihinkään ole muuttunut eli massa on 90kg
    • paino riippuu vallitsevasta painovoimasta ja jos se nyt on kuudesosa Maan painovoimasta, niin kaveriin vaikuttava painovoma on nyt 900N : 6 = 150 N. Toisin sanoen, jos kaveria nostaisi, hän tuntuisi kuin 15 kg vaikka massa onkin oikeasti 90 kg. 

- sitten omiin tehtäviin

• kirjasta s.117 t.174, 176, 184
• muunna newtonin grammoiksi/kiloiksi ja päinvastoin
  1. 200 g karkkia
  2. 900 g omenoita
  3. 4 kg pottuja
  4. 25 kg apulantaa
  5. 1,5 kg maitopurkki
  6. 4 N
  7. 12 N
  8. 100 N
  9. 3,5 N
  10. 0,5 N 
• alla olevasta monisteesta 1, 2