2.4.

voima ja vuorovaikutus kappaleiden välillä

- tämän epistola on siis voima, kirjasta kpl 16 Newtonin liikelakeihin asti)
- voimat voidaan laskea karkeasti kahteen osioon
  • kosketusvuorovaikutukseen
  • etävuorovaikutukseen
- alla muutama esimerkki, joissa voima vaikuttaa kosketuksella toiseen
  • nostat soppakattilan liedeltä pois
  • rutistat paperin palloksi
  • potkaiset futista 
  • potkaistu pallo osuu maalivajdin käteeen
  • lyöt vasaralla naulaa rakentaessasi linnunpönttöä
  • puristat hampurilaista sitä syödessäsi
- alla muuta esimerkki voimista, jotka vaikuttavat etäältä eli eivät ole kosketuksissa toisiinsa
  • Maapallo ja Kuu; vaikuttavat toinen toisiinsa etäältä ja Kuu pysyy kiertoradallaan
  • Kuu ja maapallon meret; Kuu vetää vettä puoleensa -> aiheutuu nousuvesi-ilmiö ja toisaalla samaan aikaan laskuvesi
  • magneettinen vuorovakutus; magneetti vetää rauta kpl:tta puoleensa vaikka ei siihen kosketakkaan
  • frisbee heitetään (kosketusvuorovaikutus), se tippuu kaarevasti ja putoaa maahan (frisbeen ja Maan välinen etävuorovaikutus) 














- voimaa merkitään nuolella
  • mitä pidempi nuoli, sitä suurempi voima
  • nuolen suunta kertoo mihin suuntaan voima vaikuttaa (kts. kirjan s.111 selkeät kuvat)
- voiman 
  • tunnus on F (sanasta force)
  • yksikkö on N eli newton (nimetty Isaac Newtonin mukaan, joka eli 1600-luvulla, havaitsi ensimmäisenä painovoiman)
- massan ja painon erosta
  • monesti arjessa tulee kysyttyä "Paljonko se painaa?", on kyse kännystä, autosta, moposta, korusta jne.
    • fysiikassa tällöin on kyse massasta (vastauksena grammoja tai kilogrammoja), ei painosta
  • mitä se paino sitten on?
    • painolla tarkoitetaan kappaleeseen kohdistuvan Maan vetovoiman eli painovoiman suuruutta eli lyhyesti painoa
    • on todettu, että kpl, jonka massa on 100g, siihen kohdistuvan painovoiman suuruus eli paino on 1 N (1 newton)
    • eli 100g = 1 N
  • massojen ja painon muunnoksia
    • 200 g = 2 N
    • 950 g = 9,5 N
    • 1000 g = 1kg = 10 N
    • 5 kg = 50 N
    • 10 kg = 100 N
    • 75 kg = 750 N
  • otetaan ajatusleikki: astronautti punnitaan ja sen massaksi saadaan 90 kg. Samaan tyyppiin vaikuttaa Maan painovoima ja Maa vetää kaveria puoleensa 750 N voimalla eli astronautin paino on sama 900 N. Kaveri pääsee Kuuhun. Kuu on Maata paljon pienempi sekä kooltaan että massaltaan ja painovoima on vain kuudesosa Maan painovomasta.
    • Kysymykset kuuluvat: mikä on astronautin massa Kuussa? Entä paino Kuussa?
      • massa on astronautin ominaisuus, joka ei muutu eli ei se kaverin massa mihinkään ole muuttunut eli massa on 90kg
      • paino riippuu vallitsevasta painovoimasta ja jos se nyt on kuudesosa Maan painovoimasta, niin kaveriin vaikuttava painovoma on nyt 900N : 6 = 150 N. Toisin sanoen, jos kaveria nostaisi, hän tuntuisi kuin 15 kg vaikka massa onkin oikeasti 90 kg. 
- sitten omiin tehtäviin
  • kirjasta s.117 t.174, 176, 184
  • muunna newtonin grammoiksi/kiloiksi ja päinvastoin
    1. 200 g karkkia
    2. 900 g omenoita
    3. 4 kg pottuja
    4. 25 kg apulantaa
    5. 1,5 kg maitopurkki
    6. 4 N
    7. 12 N
    8. 100 N
    9. 3,5 N
    10. 0,5 N 
  • alla olevasta monisteesta 1, 2

tehtävien palautus

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä