- faktat kohdallaan (hae itse tietoa; muista kertoa lähteet)
- lähdeluettelo (lähteiden käyttö, Taju s. 260; lähdeluettelo s. 270 – printtaa nettilähteet ja liitä oheen, jotta näen, miten olet niitä käyttänyt)
- mielipiteet ja väitteet perustellen
(Jos nykymaailmassa seikkaileekin puolivallattomia poikamiehiä, niin Kalevalassa kärvistelee lähes vallattomia nuoria naisia. Kalevalan nuorilla neidoilla on valtaa vain sen verran, että he saavat päättää, kenen kanssa avioituvat. Joskus tämäkin murunen riistetään, kun neitoja ryöstetään vaimoiksi tai perheenjäsenet kauppaavat heidät suvulle mieluisille mahtimiehille.)

- omat kokemukset ja ajatukset (nekin perustellen ja esimerkein havainnollistaen)
(Suomalaisen tytön asema on onnekas: me saamme koulutusta siinä missä pojatkin, voimme valita itse seurustelukumppanimme piittaamatta varallisuudesta ja säädystä ja olemme oikeutettuja päättämään itse vartalostamme. Kukaan ei silvo sukuelimiämme jo lapsena, jotta seksuaalisen nautinnon tavoittelu ei johtaisi meitä irstauteen. Kukaan ei myy meitä bordelliin, jotta kulujen sijasta olisimme perheellemme tuloja. Kukaan ei abortoi meitä ennen syntymäämme, koska sukupuolemme tekee meistä arvottomia.)

- havainnolliset esimerkit ja yksityiskohdat elävöittämään tekstiä ja koukuttamaan lukijaa
- rikas ja elävä, mutta silti huoliteltu kieli (värikäs asiatyyli, Taju s. 106 – 107; kirjakieli, s. 98 – 99; kielikuvamalleja s. 287)
- järkevä jäsentely (eli kappalejako, s. 78 – 79 ja 289 – 290) ja upea otsikko

Essee houkuttelee pitkälti lukemaan, kuten artikkeli (s. 82 – 83 – EI kuvia, väliotsikoita, ingressiä eikä tietolaatikoita)

Esseen aiheita (ai 7)
Muista, että voit muokata otsikoita ja muuttaa niitä iskevämmiksi tai paremmin käsittelyysi sopiviksi.

1. Kotimaani ompi Suomi
Esittele Suomea ja suomalaisia esim. saksalaisille nuorille. Mistä maamme jo tunnetaan, mitä pitää kertoa lisää? Mitä Suomi ja suomalaisuus sinulle merkitsevät? Entä vanhemmillesi ja isovanhemmillesi? (Sibelius, sauna ja sisu? Salmiakki ja sauvakävely? Jokamiehenoikeus? Kirjastolaitos? Peruskoulun kasvattien menestys kansainvälisissä kisoissa...)

2. Ylistyslaulu Suomelle / suomalaisille tai Arvostelen Suomea / suomalaisia
Pohdi, mistä olet ylpeä ja mikä sinulle on tärkeää maassamme tai kansassamme (tai molemmissa). Tai kerro, mikä maassamme ja kansanluonteessamme, tavoissamme, toistemme kohtelussa jne. on pielessä ja miten niiden haluaisit olevan. Kuinka muutos saataisiin aikaan?

3. Suomalainen ei ole sellainen kuin väitetään / Ennakkoluuloja suomalaisista
Mitä maastamme ja kansastamme luullaankaan muissa maissa? Millainen on espanjalaisen ravintolanpitäjän kuva suomalaisista? Entä saksalaisen mäkihyppyharrastajan? Englantilaisen hevarin?

4. Suomalainen / Suomalainen mies / Suomalainen nainen / Suomalainen nuori
Millaisia me olemme? Muuttuuko kuva eri näkökulmista? Millainen esim. mies on eri rooleissaan - nuorena, isänä, parisuhteessa, työntekijänä, vapaa-ajalla...?

5. Mistä tunnet suomalaisen?
Vietnamilaisille tehdyssä kyselyssä suomalaisia ja suomalaisuutta kuvattiin näin: a) negatiiviset piirteet: suomalaiset ovat tunteettomia, eivät välitä muista; jättävät ystävänsä helposti; ovat hiljaisia ja sulkeutuneita; käyvät harvoin toistensa luona ja tapaamiset pitää soittaa etukäteen; sukulaisuussuhde jotenkin viileä; sukupuolisen käyttäytymisen tavat outuja, jopa säädyttömiä; vaimot eivät ole kuuliaisia miehilleen; avioliitot eivät kestä; aikuiset lapset eivät huolehdi ikääntyneistä vanhemmistaan. Positiiviset piirteet: tytöillä enemmän vapautta; lapsilla enemmän vapautta; naiset ovat vapaita; tyttöjen ei tarvitse auttaa vanhempiaan; ihmiset voivat suudella julkisilla paikoilla; 18-vuotiaat nuoret saavat lähteä vapaasti kotoaan. ((http://herkules.oulu.) Pohdi suomalaisuutta tulosten perusteella ja esittele omat perustellut ja omin kokemuksin vahvistetut mielipiteet aiheesta.

6. Kirjoita suomalaisesta puhekulttuurista seuraavat sananlaskut ja Jorma Eton runo virikkeenäsi. Onko suomalaisten tapa viestiä muuttunut esim. kännyköiden ja sosiaalisen median myötä? Kerro myös, millainen viestijä sinä olet ja millaista viestintää kotonasi käytetään. Otsikoi itse.
Soat viisaan nimen, jos et virka mittää. (Iisalmi)
Kyllä turpa tuttuja tekköö. (Siilinjärvi)
Joka väärin kuuloo, se väärin vastaa. (Alavus)
Enne päevä syömätä ko ihminen huastamata. (Puumala)
Suun kaotta mielj haesoo. (Nilsiä)
Miakka surmaa miähen, kiäl tuhannen. (Lapinjärvi)
Ei kaikki suuhun mitä sylämmessä. (Kuhmalahti)
Siitä puhej josta puutos. (Pielisjärvi)
Missä paljon puhetta, siittä tottuus kaokana. (Sotkamo)
Puhu selvään vaikkei tuls kun sana päiväs. (Somero)
Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa.

Suomalainen

Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä,
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,
sellainen joka eksyy tieltä, huutaa rannalla
ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:
metsä kaikuu, raikuu, hongat humajavat.
Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy,
tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy
kun toinen heittää kiukaalle vettä.
Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,
koskaan se ei ole yksin ja sen kaveri on suomalainen.
Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,
ei mikään paitsi kuolema ja poliisi. Jorma Etto 1964

7. Minä ja äidinkieleni / Mitä äidinkieleni minulle merkitsee
Lue Tajun s. 45 äidinkielen määritelmä sekä maahanmuuttajanuorten ajatuksia äidinkielen merkityksestä. Intoudu pohdiskelemaan oman äidinkielesi merkitystä sinulle (voit esim. kertoa, milloin opit puhumaan, ensimmäiset sanasi, lempisatusi ja kirjallisuuden merkitys ylipäätään, avautua kirjoittamisestasi...) . Voit vertailla ajatuksiasi maahanmuuttajanuorten näkemyksiin.

8. Tankeroenglantia vai kohti kaksikielisyyttä? / Englannin kieli avartaa maailmaani
Pohdiskele englannin kielen suosiota maailmalla ja etenkin Suomessa. Anna esimerkkejä englannin kielen käytöstä ja vaikutuksesta suomalaisten kielenkäyttöön. Muista myös omakohtaiset esimerkit (pelaatko englanninkielisiä pelejä, käytätkö eglanninkielisiä lyhenteitä ja katsotko ja kuunteletko englanninkielisiä ohjelmia, analysoit englanninkielisiä biisisanoituksia...) Lue avuksesi Taju s. 31 teht. 7 ja artikkeli s. 32 - 33.

9. Kaksikielisyys kunniaan / Minä, monikielinen / Puolikielisestä monikieliseksi
Millaista on kasvaa kaksi- tai monikieliseksi? Mitä etua siitä on, entä haittoja? Onko maailmankuvasi laajempi kahden kielen ja kulttuurin vuoksi? Hahmotatko helposti eri kielten rakenteita ja ilmaisutapoja? Puhuvatko vanhempasi sinulle eri kieliä vai oletko käynyt kielikylpypäiväkotia tai opiskellut vaikkapa englanninkielisellä luokalla? Millä kielellä ajattelet, millä ilmaiset tunteita? Löytyvätkö sopivat kielikuvat kummastakin kielestä tarvittaessa? Kasvatatko omat lapsesi kaksikielisiksi? Miksi?

10. Joulu – juhlista paras
Tutki netistä ja tietokirjoista jouluun liittyviä perinteitä (tietotekstit): perinteiset jouluruuat, koristeet, juhlatavat, laulut... Valikoi materiaali sen mukaan, mikä sinulle on tärkeintä: vertaa sitten omia ja perheesi perinteitä kansanperinteeseen. Rakenna esseesi vastaukseksi kysymykseen: mistä syntyy oikea joulu minulle. (Voit valita aiheeksi myös jonkin muun juhlan, kuten pääsiäisen tai juhannuksen.)

11. Hyvät tavat tavaksi?
”Kodin sääntöjen ja tapojen kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, kaverin tukeminen ja auttaminen jokapaiväisessä elämässä, ristiriitojen sietäminen ja niistä selviäminen, seurustelun aloittaminen, kotihipat, eri mieltä oleminen. ” Valitse näistä esseesi sisältöosioon kolme esimerkkiä, esittele niihin liittyvät hyvät/huonot tavat ja täydennä mielipiteitäsi omilla kokemuksillasi. Pyri kannustavaan ja ajatuksia herättävään sisältöön.

12. Hyvät tavat – tie menestykseen
Markkinointiviestinnän ammattilainen Marjaana Sorakunnas kertoo nettisivuilla: ”Taito viestiä ja esiintyä tilanteeseen sopivalla tavalla on mielenkiintoinen haaste, jonka merkityksen tajuaminen on omassa työhistoriassani ollut menestymisen perusedellytys. Kehon kieli, esiintymistaito, pukeutumiskoodit sekä puhumis- ja kuuntelutaitoni ovat muodostaneet viestintätaitojen ohella merkityksellisiksi työvälineiksi.” (Http://www.tapatieto.fi/kouluttajat.php.) Pohdi mitä hänen mainitsemansa työvälineet sisältävät ja miten itse voisit ottaa niitä huomioon elämässäsi.

13. Moukka jättää moikkaamatta
Tapakouluttaja Kaarina Suonperä on kiertänyt kouluja ja huomannut siellä, miten vaikeaa näyttää olevan tervehtiminen, kiittäminen sekä anteeksi pyytäminen ja antaminen (www.suonperä.net). Pohdi esseessäsi, miksi nuo hyvät tavat ovat suomalaisilta kateissa, etenkin koulussa. Millaisia kokemuksia sinulla on aiheesta? Miten tilannetta voisi parantaa? Miksi ko. tavat ovat niin tärkeitä opetella ja toteuttaa jokapäiväisesssä elämässä?

14. Jeppe on gootti
Nuoret haluavat kuulua johonkin ryhmään ja tulla hyväksytyiksi. He haluavat liittyä samalla tavalla ajattelevien seuraan. Näin on muodostunut erilaisia nuorisokulttuureja. Nuoret pukeutuvat, puhuvat, valitsevat musiikin jne. ryhmässä vallitsevan mallin mukaan. Ryhmässä he saavat uusia kavereita. Tieto poistaa epäluuloja ja auttaa ymmärtämään erilaisia tapoja toimia ja elää. Tarjoa esseessäsi tietoa koulusi nuorisokulttuureista – kerro pukeutumisesta, musiikkivalinnoista, ajatusmaailmasta... poista ennakkoluuloja ja rakenna siltoja.

15. Matkalla kohti tuhoa?
Roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero (106 – 43 eaa.) on kirjoittanut: ”Ne, jotka väittävät, että meidän on rakastettava omia maanmiehiämme, eikä vierasmaalaisia, hajottavat ihmiskunnan veljeyttä, mikä taasen johtaa hyvyyden ja oikeudenmukaisuuden tuhoon.” Pohdi Ciceron ajatelman avulla ihmiskunnan suurimpia uhkia ja haasteita suvaitsevaisuuden näkökulmasta. Miten ajatusta voisi soveltaa kouluelämään? Oheinen pastori Niemöllerin runo voi sekin herätellä ajatuksiasi.

First they came for the Communists,
and I didn’t speak up,
because I wasn’t a Communist.
Then they came for the Jews,
and I didn’t speak up,
because I wasn’t a Jew.
Then they came for the Catholics,
and I didn’t speak up,
because I was a Protestant.
Then they came for me,
and by that time there was no one
left to speak up for me.
Martin Niemöller (1892 – 1984) Runosta on monta versiota, tämä lienee vuodelta 1945.

Myös suomennoksia on useita, esim. näin:
"Ensin ne tulivat hakemaan kommunistit, enkä puhunut mitään koska en ollut kommunisti.
Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysihmiset, enkä puhunut mitään koska en ollut ammattiyhdistyksessä.
Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, enkä puhunut mitään koska en ollut juutalainen.
Sitten ne tulivat hakemaan minut, ja silloin ei enää ollut ketään joka olisi puhunut puolestani."»

16. Lupa olla olemassa?
Martin Luther King on sanonut: ”Jos joku ihminen väittää, ettei toinen ihminen rotunsa takia ole kyllin hyvä saamaan samanlaista työtä kuin hän tai syömään lounasta hänen vieressään tai pääsemään tiettyihin hotelleihin tai käymään koulua hänen kanssaan tai asumaan hänen naapurinaan, hänen väitteeseensä sisältyy ajatus, ettei tuo toinen ole ansainnut olemassaoloa.” Sovella Kingin ajatuksia suvaitsevaisuudesta erilaisiin vähemmistöihin. Mitkä vähemmistöryhmät ovat mielestäsi eniten sorrettuja? Miksi? Miksi suhtautuminen on niin vihamielistä? Mikä avuksi?

17. Vapaiksi ennakkoluuloista – miten?
Rasistiksi kutsutaan henkilöä, joka uskoo, että muut rodut eivät ole yhtä hyviä kuin hänen omansa, ja kohtelee tämän vuoksi epäoikeudenmukaisesti ja syrjivästi niihin kuuluvia ihmisiä. Arkipäivän rasismi voi näkyä monin tavoin. Siitä voivat viestiä sanat, eleet ja ilmeet, huumori ja erityisesti vitsit, tavat tai vähemmistön näkeminen ongelmana. Rasismi liittyy usein ennakkoluuloihin. Rasistisesti ennakkoluuloloinen ihminen ajattelee toisiin etnisiin ryhmiin kuuluvista pahaa ilman riittävää oikeutusta tai perustelua. Miten rasismia vastaan voi taistella? Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä omassa elämänpiirissään? Millaisia tässä mainittuja rasismin piirteitä on omassa koulussasi?

Toivottavasti löytyy ainakin yksi mehevä aihe hurmioimaan sinut hulppean tekstin tekijäksi!