c) Näin helteillä moni lakkautetun uimarannan uimari on harmissaan. Voinko ja saanko vielä uida lähirannassani kuten aiempina kesinä? Onko kauan toiminut ranta enää vain koirien uimapaikka? Koirilleko päätyvät hyvät, aiemmin palvelleet yleiset uimarantamme? Ja verorahoin maksetut pukukopit ja pelastusrenkaat kaatopaikalle? Eivätkö kasvaneen Jyväskylän asukkaat enää tarvitsekaan monia entisiä uimarantojaan? 19 lakkautettua uimarantaa tuntuu liian paljolta. Yleiset uimarannat ovat palvelleet lähialueidensa ihmisiä hyvin jopa kymmeniä vuosia, esimerkiksi Nyrölässä. Tullakseen hyväksytyksi yleiseksi uimarannaksi rannan ja alueen pitää olla riittävän turvallinen, lapsiystävällinen, hyvälaatuinen ja uimakelpoinen. Ne eivät ole pieniä perusteita! Entä kohtuullisuusperiaate? Onko yleisiä uimarantoja riittävän tiheästi asukkaille vai kasvavatko välimatkat liian pitkiksi?

Kouluikäisten lukuisat pyörät Nyrölän uimarannalla kertovat, että kouluikäiset ovat tulleet lähiympäristön rantaan virkistymään porukalla. Nyrölän ranta onkin ollut kovassa käytössä kaikenikäisille uimareille. Valitettavasti lähin yleinen uimaranta löytyy nyt Tikkakoskelta, noin 12 kilometrin päästä. Taitaa koululaisilta jäädä uiminen vähemmälle, jos sinne asti pitää pyöräillä.

Uskon, että moni huono teko jää nuorisolla väliin kun saa nauttia uimisesta – kesällä järvessä ja ehkä sitten talvella uimahallissa, kun on voinut harjoitella lähijärvessä. Uiminen kohentaa mielialaa, virkistää ja liikuttaa ihanasti! Yleiset uimarannat palvelevat kaikkia ihmisiä – lapsia, nuoria, aikuisia, vanhusta – tasapuolisesti, ikään ja varallisuuteen katsomatta. Kaikilla ei ole omaa mökkirantaa, jossa polskia. Uimarannat kuuluvat kaikille. Ne ovat yhteistä kansallisomaisuuttamme.

Antakaa meidän pitää uimarantamme uimakäytössä niin Nyrölässä kuin muillakin Jyväskylän vanhoilla hyvillä uimarannoilla! Tätä mieltä kanssani ovat innokkaat uimarit Inga, Saana, Hilla, Salla, Iida, Kerttu, Matti, Martta ja pikku-Toivo Nyrölästä. Jaana Iivarinen Jyväskylä (Ksml 7.8.2014)

2. HARJOITTELE MIELIPIDEKIRJOITTAMISTA JA -PUHUMISTA

AIHEITA
Valitse näistä aiheista se, josta sinulla on eniten sanottavaa ja kokemuksia. Laadi aiheesta puheenvuoro:

1. Mitä mieltä olet yläkoulun valinnaiskurssien määrästä?
2. Esitä mielipiteitä päihteiden aiheuttamista ongelmista asuma-alueellasi.
3. Havahduta kuulijat huomaamaan epäkohdat koulussasi (esim. roskaaminen, kiroileminen…).
4. Miksi 8.-luokkalaisella täytyy olla / ei saisi olla kotiintuloajat?
5. Pitäisikö Suomessakin ottaa käyttöön kuolemantuomiorangaistus?
6. Tarvitaanko koulussa kokeita?
7. Välittävätkö opettajat riittävästi oppilaistaan?
8. Miten oppitunneista saisi älypuhelimia kiinnostavamman?
9. Perustele, miksi riidat kannattaa sopia pian eikä jättää kiukkua hautumaan mieleen.
10. Ole jotakin televisio-ohjelmaa, nettisovellusta, peliä tms. vastaan.
11. Kerro mielipiteesi maailmaa ravistelevasta epäoikeudenmukaisuudesta, hädästä tai pahasta.
12. Kerro mielipiteesi somekiusaamisesta.
13. Kannattaako politiikkaa seurata?
14. Pohdi nuorten ikäviä vapaa-ajanviettotapoja. Tarjoa vaihtoehtoja.
15. Jyväskylän suurajot – oletko puolesta vai vastaan?
16. Mitä mieltä olet dopingista urheilussa?
17. Pohdi nuoren yksinäisyyden ongelmaa.
18. Voivatko vanhemmat / opettajat / kaverit tuhota nuoren itsetunnon?
19. Pitäisikö kissatkin panna verolle koirien tapaan, jotta valtio saisi lisää tuloja?
20. Pohdi, miten oppilaat muuttuisivat, jos peruskoulu muuttuisi maksulliseksi.
21. Pitäisikö lahjakkaita ja motivoituneita lapsia varten perustaa erityisryhmät?
22. Miksi ruotsia kannattaa opiskella?
23. Kerro mielipiteesi epäasiallisesta pukeutumisesta koulussa.
24. Mitä mieltä olet parrakkaista ”naisista” (esim. euroviisuvoittaja). Pohdi siis suvaitsevaisuutta, oikeutta olla erilainen kuin muut, velvollisuutta ottaa muut huomioon.
25. Miksi kirkko kiinnostaa / ei kiinnosta nuoria?
26. Jos mielessäsi on jokin erityisen kuohuttava aihe, josta sinulla on paljon sanottavaa puolesta tai vastaan, voit puhua myös siitä.
27. Järjestele koulun loma-ajat uudestaan.
28. Luoko muoti tytöille ulkonäköpaineita?
29. Tarvitsevatko eläimet suojelua?
30. Onko koulussa liian paljon oppiaineita?
31. Pitäisikö opettajien eläkeikäraja nostaa 75:een, kuten joku on ehdottanut?
32. Pohdi kännykänkäyttöä oppitunneilla.
33. Ratkaise koulun myöhästelyongelma.
34. Pohdi aiheita, joista nuoret eivät uskalla/pysty kertomaan aikuisille.
35. Minkä palvelun sinä haluaisit järjestää kotiseutusi nuorille?

MIELIPIDETEKSTI:

VALMISTAUTUMINEN

* mieti, kenelle kirjoitat/puhut (lapsille, koulukavereille, vanhemmille, päättäjille...)
* mieti, mitä haluat sanoa (kannatatko vai vastustatko esille ottamaasi asiaa)
* mieti, miten kohderyhmäsi ajattelee, tuntee, minkä kokee oikeaksi ja tärkeäksi asiasi suhteen
* kerää riittävästi perusteluja (järkeen vetoavia sekä tunteeseen vetoavia) eri lähteistä
* mistä näkökulmasta lähestyt aihettasi: sinä-muoto (sinä ratkaiset, juuri sinä hyödyt...) vai me-henki(me teemme sen, meillä on oikeus...) vai te-muoto (teidän esimerkkinne, teissä on voimaa…)
* Päätä, haluatko a) muuttaa kuulijasi käsitykset, b) vahvistaa kuulijasi käsitykset vai c) herättää kuulijasi ensi kerran ajattelemaan asiaa vakavasti.

PUHEEN ALOITUS: KOHAHDUTA KUULIJAT

tavoite: lukija/kuulija havahtuu ("Mitäs tuo on?" "Tuota kannattaa kuunnella!")
keinot: suora puhuttelu, kuva-, ääni- tai toimintaefekti, säväyttävä tilastotieto, hätkähdyttävä ajankohtainen asia tai uutistieto, tunteita herättävä oma kokemus, kohahduttavat (retoriset) kysymykset
KIRJOITA ALOITUSVIRKE MUISTILAPPUIHISI KOKONAISUUDESSAAN. MUISTA TERVEHDYS JA ESITTELY.

OSA 2 SAMASTU KUULIJAASI

tavoite: lukija/kuulija ajattelee:"Enpä ole tullut ajatelleeksi, mitähän pitäisi nyt tehdä...?"
keinot: kerro omakohtainen kokemus (tai muuten tosi) TAI kuvaile väkevästi jotakuta, joka elää keskellä kurjaa tilannetta ja koeta herättää saada lukija/kuulija hätkähtämään, liikuttumaan tai pöyristymään! Tässä kohtaa sinulla pitäisi olla mahdollisimman tehokkaita esimerkkejä ja kohahduttavia faktoja tarjottavana yleisölle. Herkuttele sen epätoivolle. Mutta: jakson lopussa viritä toivo: SINULTA ratkaisu löytyy! Voit säväyttää myös kuvalla – se puhuu usein enemmän kuin tuhat sanaa.

OSA 3 TARJOA RATKAISU

tavoite: lukija/kuulija uskoo sinua ja haluaa totella sinua
keinot: tarjoa tietoja ja vaihtoehtoja, joiden avulla ongelmaan löytyy kannatettava ratkaisu. Pyri olemaan vakuuttava: perustele järkeen vetoavilla seikoilla sekä tunteisiin vetoavilla argumenteilla. Ole mahdollisimman selkeä ja esitä faktat loogisesti, ymmärrettävästi ja luotettavasti. Nyt ei lukijallesi/kuuntelijallesi saa jäädä yhtään epäilevä tai salamyhkäinen olo.

OSA 4 VARMISTA MIELIPITEESI HYVÄKSYMINEN

tavoite: lukija/kuulija päättää:"Kyllä tämä sittenkin kannattaa."
keinot: kerro esimerkki, jossa ratkaisusi on jo toteutunut, maalaile lukijan/kuulijan silmien eteen selvä kuva siitä, miten hänen elämänsä paranee/miten hän (ympäristö jne.) hyötyy noudattaessasi ohjeitasi. Voit esitellä tässä kohtaa myös niitä mahdollisia väitteitä, joita mielipiteesi vastustajat esittäisivät – totea ne selvästi ja kumoa ne sitten järjestelmällisesti.

OSA 5 PUHEENVUORON PÄÄTTÄMINEN: ROHKAISE TOIMINTAAN

tavoite: lukija/kuulija saa selkeät toimintaohjeet, miten tästä eteenpäin on toimittava
keinot: selitä, mitä on nyt ihan aluksi tehtävä, jotta ongelma saadaan ratkaistua, kannusta, innosta, tsemppaa. Tee tästä jaksosta lyhyt ja napakka, älä sorru jaaritteluun ja liialliseen asioiden toistamiseen. Kiitä lopuksi yleisöä mielenkiinnosta ja toivota hyvää jatkoa.

lähde: Repo, Nuutinen: Aikuisten viestintätaito, Otava 1991

2B. Esiintymistaito: "Jos haluat tulla hyväksi puhujaksi, näytä siltä!"

1. Mitä esiintymistaito on?

* oman persoonan oikeanlaista hyödyntämistä esiintymistilanteissa
* taitoa viestiä mielenkiintoa herättävästi, selkeästi ja kuulijat huomioivasti
* rakentuu kolmesta osasta:

1) puhujan tiedot (eli on perehtynyt riittävästi asiaan, tilannetaju)
2) taidot (rennon läsnäolon taito, kontakti yleisöön, puhetaidot, sisällön kohdentamisen, rajaamisen ja välittämisen taito kuuntelijoiden mukaan)
3) asenne (kuuntelijoita kunnioittava, itseään arvostava, aiheesta innostunut)

Esiintymistaito, kuten kaikki muutkin taidot, koostuu selkeistä tekniikoista sekä hyviksi todetuista käytännöistä, jotka jokainen voi oppia.

2. Millainen on hyvä esiintyjä?

* herättää luottamusta (esim. vaikuttaa asiansa tuntevalta ts. tieto on luotettavaa)
* on vakuuttava (esim. on läsnä itsessään, ei ”esitä” muuta)
* on luonnollinen (tekee hyvin sen minkä sillä hetkellä osaa)
* esittää kysymyksiä kuuntelijoille ja aktivoi heitä
* on jaksottanut esityksensä selkeästi:

1) aloittaa esityksen kiinnostavasti eli saa kuulijoiden huomion ja kiinnostuksen heräämään (kuva-arvoitus, aktivoiva kysymys, mehevä tarina, kohahduttava uutinen, mykistävä tilastotieto...; esittelee itsensä ja esityksensä rungon (=etenemisen)
2) tietojaksot (kertoo selvästi asiasta toiseen siirtymisen, apusanoja: (”Toiseksi..., X:n lisäksi, Entä sitten X (= kolmas näkökulma)? Vielä yksi tärkeä seikka...)
3) lopettaa esityksen ajallaan, esimerkiksi tiivistykseen kertaamalla pääasiat, innostaa toimimaan, luo katseen tulevaisuuteen … ja lopuksi kiittää yleisöä kiinnostuksesta.

* käyttää tarkkaa kieltä (puhuu täsmällisillä käsitteillä, selkeillä ja lyhyillä virkkeillä välttäen turhaa jaarittelua ja tarpeettomia sanoja)
* ymmärtää itse sanottavansa ja huolehtii, että kuulijatkin ymmärtävät (selittää oudot käsitteet, tieteelliset termit puhuessaan tai voi kirjoittaa sanaselitykset vaikka taululle ennen esitystä)
* tekee vaikutuksen (nokkelaa sanaleikkiä, rehevää murretta, riipaisevan koskettavaa, vahvoja mielikuvia synnyttävää...) mutta aidosti ja asiayhteydestä lähtevästi, ei teennäisenä tehokeinona
*käyttää ääntä tilanteeseen sopivalla tavalla (äänen voimakkuus, korkeus ja sävy, intonaatio, puhenopeus)
* käyttää tilanteeseen sopivaa nonverbaalista ilmaisua (katse, ilmeet, eleet, asennot, tilan käyttö = miten liikkuu esityksen aikana, missä?)
* havainnollistaa esitystään (esimerkiksi tarina, kuvat, piirrokset, esineet, dokukamerat, power point, videoklipit...)
* on pohtinut ulkoisen olemuksen merkitystä vaikutelmien synnyssä (esimerkiksi vaatteet, kengät, laukut, korut, kampaus, meikki, tuoksut, kello, silmälasit, tatuoinnit, lävistykset)
* tunnistaa omat jännittämisen piirteensä ja pystyy esiintymään niistä huolimatta keskittymällä asiaan ja yleisöön (jännittämisen oire on merkki siitä, että keho tsemppaa!)

Huom.! Yhdysvaltalaiseen tutkimukseen osallistujista 70 % koki jännittävänsä yleisölle puhumista. Jännittäminen on siis luonnollista ja ei-jännittäminen poikkeavuus.

3. Miksi esiintymistaitoa harjoitellaan?

* jotta esitystä haittaavat tekijät opitaan tunnistamaan ja karsimaan pois

4. Missä esiintymistaitoa tarvitaan?

* työelämässä esiintymistaito on edellytys menestykselle niin henkilö- kuin yritystasolla

LOPUKSI:
SELAA VIELÄ NETISSÄ SEURAAVA DIAESITYS:

http://www.scribd.com/doc/14570568/Esiintymistaito

-------------
lähteet: https://kielikeskus.jyu.fi/ http://www.inspirium.fi/esiintymistaito LUETTU 31.1.2010
-------------

vertaispalaute: ESITYKSEN ARVIOINTI (KÄYTÄ POHJANA SUUNNITTELUSSA)

1. Millainen aloitustapa? Miten se herätti kuuntelemaan?

2. Miten johdonmukaisesti esitys etenee eli miten selväksi kuulijalle tulee esityksen rakenne?

3. Miten siirrytään asiasta toiseen? Kirjaa siirtymäilmauksia ja -tapoja.

4. Miten esitys kohdennetaan tälle kuuntelijaryhmälle? Miten esiintyjä ottaa kuuntelijat mukaan esitykseen?

5. Miten aihe on rajattu aikaan nähden? Kauanko esitys kestää?

6. Miten asiaa havainnollistetaan?

a. havainnollistamisvälineet
b. kielellinen havainnollistaminen

7. Millainen on esitystapa?

a. katse
b. olemus
c. äänenkäyttö
d. kielenkäyttö (sanasto)

8. Millainen on lopetus? Millainen ”maku” esityksestä jää?

3. vuorovaikutustaitoja: RAKENTAVA RIITELY

1) Kun riidellään rakentavasti:

- ymmärretään, että on luonnollista, että kaksi ihmistä on joskus asioista eri mieltä

- tiedostetaan, että ristiriidat antavat mahdollisuuden suhteen syvenemiseen, jos vaikeat tilanteet opitaan hyödyntämään

- (tai tiedostetaan, että ristiriidat ovat oire jostain muusta ongelmasta, mistä riidassa on kyse).

KESKUSTELKAA:

-----> millaisista asioista ihmiset voivat olla eri mieltä ja silti olla kiinnostuneita toimimaan ja elämään yhdessä?

2) Kannattaa aina myös pohtia sitä, MIKSI RÄJÄHDÄN. Voi olla, että varsinainen riidan aihe ei ole lainkaan se oikea syy, vaan kyse on muusta: esimerkiksi siitä, että

- toisen käyttäytyminen/puheensävy tms. ottaa päähän sillä hetkellä (ei vaikkapa se, että ruoka on kylmää lautasella),

- jokin tilanteessa sohaisee meitä "arkaan paikkaan", sisäiseen haavaan tai kipeään kohtaan ja herättää aggression (esim. joku toinen on joskus tehnyt meille samalla tavalla ja nyt tämä siitä tietämätön parka saa osakseen vihanilmaukset, jopa kosketus voi herättää aggression esim. seksuaalisesti hyväksikäytetyssä ihmisessä),

- ristiriita voi olla enemmän itsessäni kuin hänessä, johon kohdistan raivoni (esim. olen väsynyt, epäonnistunut jossain tai pettynyt jostain mistä toinen ei tiedä, ollut aiemmin jonkun toisen vihastumisen kohteena itse ja ärtynyt vielä siitä jne.).

KESKUSTELKAA:

-----> miten voisit estää tällaisen tilanteen kehittymisen riidaksi?

3) RISTIRIITOJEN KÄSITTELEMINEN ETENEE VAIHEITTAIN:

I vaihe: Kaksi ihmistä ovat eri mieltä.

II vaihe: He käsittelevät riita-aihetta keskustellen (yhdessä sopimana ajankohtana! Ei esim.

hiiltyneinä, vaan vaikkapa "illalla", "huomenna aamulla kello kuudelta".)

III vaihe: a) sovinto, jossa päästään yksimielisyyteen tai tehdään sovinto, vaikka edelleen

ollaan eri mieltä, b) ei päästä sovintoon (ja ristiriitatilanne jatkuu).

4) Rakentava riitely on sitä, että

- ei vähätellä ristiriidan aihetta: ei ole liian pientä tai vähäpätöistä asiaa, jota ei kannattaisi selvittää. Jos jokin asia vaivaa toista, se on aina selvittämisen arvoinen.

KESKUSTELKAA:

---> mitä asioita olet erehtynyt pitämään liian vähäpätöisinä selvittämistä varten ja olet kieltäytynyt keskustelemasta?

- selvitetään tarkkaan, mitä toinen on sanoillaan/tekemisillään tarkoittanut. Saattaa hyvinkin olla, että teillä on jopa saman sanan merkityksestä aivan erilainen tulkinta. Ennen kuin raivostut, pyydä kumppaniasi vielä selvittämään, mitä hän sanoi. Tai kerro hänelle, miten sinä ymmärsit hänen sanansa ja kysy, onko tulkintasi oikea.

- huutamista ei suoraan tulkita riidanhaluksi. Se voi ilmaista sen, että toinen kokee, ettei ole tullut kuunnelluksi. Jos toinen huutaa, kysy rauhallisesti, mitä toinen todella haluaa sanoa ja lupaa kuunnella häntä keskeyttämättä loppuun asti. Pyydä häntä puhumaan huutamatta, jos et kestä sitä.

KESKUSTELKAA:

---> Jos riita syttyy, kuuleeko toinen paremmin, jos huudat? Miten huutaminen siinä tilanteessa voi olla haitaksi asioiden selvittämiselle? Mitä muita vaihtoehtoisia kommunikointikeinoja sinulla olisi?

- ei paeta paikalta eikä lähdetä tilanteesta pois, ennen kuin molemmat ovat valmiit jättämään asian käsittelyn siihen. Pakenemisen halu kertoo siitä, ettei toinen ole tottunut käsittelemään keskustellen ristiriitatilanteita tai että hän pelkää repivää riitaa. Vaikeasta tilanteesta pakeneminen herättää kuitenkin katkeruutta. Siksi se ei ole hyvä toimintatapa. Sen sijaan että lähtee kesken kaiken vaikeasta tilanteesta pois, voi sanoa, että nyt tekee mieli paeta ja että on liian ahdistavaa jatkaa keskustelua, ja kertoo toiselle, miten voisi jatkaa keskustelua.

KESKUSTELKAA:

---> mitä tällaisia keinoja olisi?

- keskustellaan niin, että kumpikin kuuntelee ja kumpikin puhuu avoimesti. Kun kokoonnutaan sovittuna aikana käsittelemään ristiriitaa, voidaan aloittaa siitä, mistä ollaan yhtä mieltä (niitäkin seikkoja on monia, mutta niitä on vaikea huomata, jos ollaan kovin tuohtuneita, siksi ei kannata keskustella, ennen kuin kumpikin on rauhoittunut). Sitten selvitetään, mikä on ongelma: miksi toimin ja käyttäydyn tässä tilanteessa näin, miltä minusta tuntuu ja miksi tunnen näin (mitä haluaisin tuntea/miten haluaisin toimia).

Voidaan sopia, että kumpikin saa puhua omalla vuorollaan toisen keskeyttämättä esim. enintään kolme minuuttia kerrallaan.

KESKUSTELKAA:

---> Miksi vastaaninttäminen tai kovapäinen itsensä puolustaminen ovat huonoja keinoja edetä keskustelussa?

- jokainen puhuu minä-muodossa, siis itsestään. Esim. "Minä tunnen itseni loukatuksi, kun nimittelet minua noin." "Minuun sattuu, jos huudat minulle." "Minä pelkään sinua, jos heittelet tavaroita." "Minä alan raivostua, jos jatkat tuota." Eikä siis tyyliin: Miksi sinä aina....? Jo viime vuonna sinä.... Olet samanlainen kuin äitisi, aina te....

KESKUSTELKAA:

---> Mitä pahaa saa aikaan sillä, että ei kerro omista tunteistaan vaan syyttää tai syyllistää vain toista?

- eritellään ihmiset ja heidän tekemisensä. Riidellään asioista, ei ihmisinä toisiamme vastaan. Tyytymättömyyden voi ilmaista rakentavastikin, esimerkiksi tyyliin: "Pidän sinusta kyllä paljon, mutta en hyväksy sitä, että..." "Olet minulle rakas, mutta suutun, jos..."

KESKUSTELKAA:

---> Miten on mahdollista, että sitä rakastamaansa ihmistä kohtaan voi tuntea joskus myös vihantunteita? Mikä oikeastaan on rakastamisen vastakohta, kun se ei ole vihan tunne?

- kieltäydytään ehdottomasti loukkaamasta toista fyysisesti ja henkisesti

Fyysisen väkivallan uhrin pitää aina hakea itselleen apua; fyysisesti väkivaltainen ihminen tarvitsee ehdottomasti apua.

4. HARJOITTELEMME SUOMEN VERBEJÄ

1.a) Sinä haluat, että seuraavat henkilöt tekisivät seuraavia asioita. Pyydä tai käske heitä toimimaan.

a) Opettaja ja tulee luokkaan. Hän haluaa, että ensin tarkistetaan kotitehtävät ja että oppilaat ottavat oppikirjat esiin ja avaavat ne sivulta 10. Miten hän kaiken tämän ilmaisee?

b) Olet menossa rehtorin luo ja haluat koulusta vapaata, koska perheesi on lähdössä viikoksi matkalle. Miten esität erityisen kohteliaasti asiasi?

c) Istut täpötäydessä linja-autossa, johon juuri on nousemassa iäkäs rouva. Haluat antaa hänelle istumapaikkasi. Miten sanot?

d) Olet työharjoittelussa erittäin hienossa ravintolassa. Haluat tarjota asiakkaalle jälkiruoaksi jäätelöä tai kahvia. Miten sanot?

e) Istut luokassa ja opettaja kysyy, missä Aleksei on. Sinä luulet, että hän sairas, koska hän edellisenä päivänä yski paljon ja hänellä onpaha nuha. Haluat sanoa, että Aleksei on ehkä sairas. Miten ilmaiset asiat potentiaalilla?

f) Haluat kieltää lapsia juoksemasta suojatielle ja pyydät heitä ensin katsomaan vasemmalle ja sitten oikealle, ennen kuin annat luvan ylittää kadun. Miten kiellät ja käsket?

1b) Miten käyttämäsi verbimuodot eroavat toisistaan tyyliltään ja rakenteeltaan?

1c) Muuntele lausetta ’Lainaatko minulle kynää’. Vaihtele verbimuotoa, lisää lauseeseen sanoja ja käytä erilaisia rakenteita, niin että lause ilmaisee

 toivetta  pakkoa  suostuttelua  kohteliaisuutta

 hyökkäävyyttä  kiitollisuutta  asiallisuutta  riidanhalua

2. Mitä eroa?

En vastaa sinulle vielä huomenna. - En vastanne sinulle vielä huomenna.

Pekka hallitsi peliä parhaiten. - Pekka hallitsisi peliä parhaiten.

Puhutaan Helsingissä vähän ruotsia! - Helsingissä puhutaan vähän ruotsia.

Mennen illalla elokuviin. - Mennen on miesten partavettä.

Äiti tulee pian. - Äiti tullee pian.

Asuin Ruotsissa vuonna 1990. Nyt asun Suomessa kolme vuotta. Olen asunut Suomessa jo kolme vuotta.

4.a) Muuta seuraavat lauseet konditionaaliin eli lisää verbeihin isi-tunnus. Miten sävy muuttuu?

Jos tulet mukaan, saat nähdä paljon kauniita tauluja.

Hän ei tule mukaan, jos hän tietää totuuden.

Kerrotko minulle osoitteesi ja puhelinnumerosi?

Menemme illalla elokuviin, jos meillä ei ole paljon kotitehtäviä.

Olen tullut kylään, vaikka on satanut rakeita.

Ette te ole tehneet yhtään huolellisemmin tehtäviä, vaikka minä olen pyytämällä pyytänyt!

Hänet tuomitaan varmasti, jos hän tekee rikoksen.

Uskotaanko sinua kuitenkaan?

Kukaan meistä ei ole ollut häntä nopeampi.

Voi, tuleepa meille ihana syksy!

4b) Ilmaise epävarmuus potentiaalilla:

JYP voittaa ehkä SM-kultaa.

Norjassa syömme ehkä turskaa.

Mahtaako hän puhua totta? Puhu...

Bussit ovat ehkä myöhässä.

Juna on ehkä jo lähtenyt.

Olenkohan minä tullut oikeaan paikkaan?

Jussi ei ehkä usko sinua.

Me emme ehkä saa palkintoa.

He eivät ole ehkä vielä saapuneet.

Milloin sinä mahdat kirjoittaa minulle?

Roope hoitaa varmaankin asian kuntoon.

5. Muuta lauseet sellaiseen muotoon, ettei teon tekijää saada selville. Käytä passiivimuotoja.

Meillä vanhemmat tarjoavat vieraille aina kahvia.

Kesäisin me sousimme saareen veneellä.

Mekaanikot huoltavat autoja tässä firmassa erittäin hyvin.

Miksi ihmiset nauravat apinoille?

Oletko jo tiskannut astiat?

Palauttiko opettaja kokeet eilen?

Opettajat olivat tehneet minulle wilmaan virhemerkinnän.

Isä osti meille osti reput kirpputorilta.

6. Muuta seuraavat lauseet kielteisiksi passiivilauseiksi, jos voit. Muuta sanajärjestys luontevaksi. Tee muut tarpeelliset korjaukset.

a) Pelaajat toivat jääkiekosta kultamitalin Suomeen.

b) Opettaja lienee puhunut sinulle tästä asiasta aiemminkin?

c) Haudankaivaja oli luonut haudan umpeen jo aamulla.

d) Pelkäätkö sinä täällä kummituksia?

d) Me olemme tavanneet hänet usein.

TEHTÄVIÄ NOMINAALIMUODOISTA

1. Selitä, mitä tarkoittavat seuraavat nominaalimuodot:

Onko ruoat vielä ostamatta?

Nähdäkseen hyvin äiti nosti silmälasit nenälleen.

Menestyvä oppilas on yleensä hyväntuulinen.

Kertoiko isä äidin lähteneen pois?

Kertoessaan vitsiä poika nauroi koko ajan.

Hän tuli kotiin horjuen.

Asutteko te siinä juuri kunnostetussa omakotitalossa?

Imperfekti ilmaisee päättynyttä tekemistä.

Tulevan ajan aikamuotoa ´futuuria´ ei suomen kielessä ole.

Opettaja näki oppilaan tupakoivan.

Opettaja näki oppilaan tupakoineen.

2. Käytä nominaalimuotoa.

_________________________ tyttö on kaunis. (Tyttö, joka hymyilee)

Opit suomea parhaiten ___________________________ ahkerasti. (niin, että harjoittelet)

Opiskelen ahkerasti ____________________________ hyvään ammattiin. (jotta valmistuisin)

__________________________ sanaakaan hän poistui luokasta. (Niin, että ei sanonut)

Tyttö katsoi poikaa lempeästi _____________________________ . (niin että hymyili)

3. Korvaa alleviivatut tai jaksot sivulauseilla ja kirjoita virkkeet uudelleen. Muista pilkut!

Vain Juho oli hiljaa toisten riehuessa.

Karoliina pyyhki taulun opettajan järjestellessä pulpetteja.

Illan tultua tehtiin nuotio.

Jyri oli liian väsynyt jaksaakseen innostua ehdotuksesta..

Maassa lojui tuulen lennättämiä lehtiä.

Lukiessani Asko Martinheimon kirjoja ajattelen niiden kertovan meidän koulusta.

4. Muuta lauseenvastikkeiksi.

Hän väittää, että hän jaksaa.

Laura kertoi, että Katriinakin oli ollut kuumeessa.

Kun Jaana oli uinut tunnin, hän oli aivan poikki.

Kun Punahilkka oli matkalla mummon luo, susi koetti pettää hänet.

Susi juoksi mummon luo, kun Punahilkka oli kertonut suunnitelmansa.

Kaikki muistavat, että susi söi myös Punahilkan.

5. ENSIMMÄINEN PARTISIIPPI (-VA/-VÄ, -VI) ADJEKTIIVIN TAVOIN KÄYTETTYNÄ

Halaun ostaa ruusun tuolle ________________________________ tytölle. (hymyillä)

___________________________ lapsen voi ottaa syliin, niin hän rauhoittuu. (itkeä)

Jokainen oppilas pitää __________________________________ opettajasta. (innostaa)

Suomea _________________________ maahanmuuttajilla on paljon mahdollisuuksia. (puhua)

_________________________ löytää. (etsiä)

Suomessa pohditaan vakavasti, mitä pitäisi tehdä _______________________________ nuorille. (juopotella)

Ovatko nämä ____________________________ sieniä? (syödä)

Jalkapalloa ____________________________ pojat tarvitsevat kovan kunnon. (pelata)

Tuo ruotsiksi _______________________________ kilpailija on sukulaiseni. (vastata)

Testissä on myös rastittamalla ____________________________________ kysymyksiä. (vastata)

6. PARTISIIPPIRAKENNE LAUSEENVASTIKKEENA. Tiivistä virkettä lauseenvastikkeen avulla.

a) Luulen, että tiedän oikeat vastaukset.

b) Etkö arvannut, että joudut esiintymään juhlassa?

c) Uhri ei tiennyt, että hän juo myrkkyä.

d) Pekka pelkäsi, että hän kastuu sateessa likomäräksi.

e) Poliisit uskovat, että he saavat rikollisen kiinni.

f) Me pelkäämme, että me eksymme metsään.

g) Miksi te ilmoititte, että te esiinnytte omalla nimellänne?

h)Uskon, että sinä onnistut hienosti.

i) Pelkäämme, että hän taas myöhästyy.

j) Opettaja tiesi, että minä vastaan oikein.

k) Naapurit tietävät, että meillä juhlitaan syntymäpäiviäni aamuun asti.

l) Oletko koskaan kuullut, että lapsille luetaan kummitustarinoita?

m) Näitkö, että tuo vanha mies kaatui?

n) Et kai luule, me valehtelemme sinulle?

o) Äiti pelkäsi, että Pekka kastuu sateessa likomäräksi.

7. TOINEN PARTISIIPPI KÄYTETTYNÄ ADJEKTIIVIN TAVOIN

a) Kotoaan __________________________ tyttö löydettiin puistosta. (karata)

___________________________ lapset useimmiten löydetään terveinä. (karata)

Imperfekti ilmaisee _____________________________ aikaa. (mennä)

________________________ päivät eivät koskaan palaa. (mennä)

Oikein ___________________________ kilpailijoille taputettiin. (vastata)

Ehdotuksesta ________________________ keskustelussa löydettiin ongelmaan ratkaisu. (viritä)

Etukäteen matkalipun _________________________ matkustajat saavat alennuksen. (lunastaa)

_________________________ oppilasta ei enää päästetä luokkaan. (Myöhästyä)

Tuota miestä käteen _____________________ koiran omistajaa rangaistiin. (purra)

Ristikon oikein __________________________ asiakkaat saivat rahapalkinnon. (ratkaista)

________________________ naapurilta voi saada haukkumakirjeen. (Vihastua)

Monesti _________________________ ihmisten on vaikea solmia uusia ihmissuhteita. (pettyä)

b)

Onko teillä myytävänä _______________________________ urheiluvälineitä? (käyttää)

_________________________ lomakkeita saa hakea toimistosta. (Esitäyttää)

Missä on ____________________________ pyyhkeitä? (desinfioida)

Käsin _________________________ asusteet ovat arvokkaita. (kutoa)

_____________________ ehdotus kirjattiin päätöksenä pöytäkirjaan. (Hyväksyä)

Vaikka tämä oli niin hyvin _______________________kampanja, en minä siitä mitään tietänyt. (mainostaa)

________________________ uhreille pidettiin kirkossa muistotilaisuus. (Surmata)

______________________ auton ostaja ottaa suuren riskin. (käyttää)

Kotiin __________________________ kirjeissä kerrottiin tapahtumasta tarkemmin. (lähettää)

_______________________ kirjat pitää palauttaa aina määräpäivään mennessä. (lainata)