TUTUSTUMME SINUUN

A. Opettele käsitteet:

itsetunto = se tunne ja käsitys, mikä sinulla on itsestäsi. Itsetuntoasi voit pohtia sen perusteella, miten paljon luotat itseesi ja millä tavoin pidät itsestäsi, kuinka arvostat itseäsi heikkouksistasi huolimatta, miten tärkeänä ja ainutkertaisena näet oman elämäsi. Itsetuntosi kehitykseen vaikuttavat mm. vanhemmat, ystävät, opiskelijatoverit sekä opettajat.

itsetuntemus = miten hyvin tunnet itseäsi (taitoja, luonnetta, vahvuuksia sekä heikkouksia...). Itsetuntemuksen avulla asetat elämällesi tavoitteen: millaiseksi haluat tulla ja mitä mahdollisuuksia ajattelet elämässäsi olevan. Oma käsitys itsestä ei voi koskaan olla sama kuin toisten mielipide tai näkemys minusta. On tärkeää muistaa, että tulkinnat ovat muuttuvia ja muutettavissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opintojen tärkeä tavoite on auttaa sinua luomaan hyvä, rakentava ja innostava suhde omaan itseesi.

identiteetti = ihmisen vastaus kysymykseen ’kuka minä olen’. Esim. eurooppalainen, suomalainen, suomenkielinen, skeittari, savolainen, jyväskyläläinen, ortodoksi, gootti... Kaikki määreet, joiden kautta ihminen muodostaa käsityksen itsestään yhdessä muodostavat ihmisen yksilöllisen identiteetin. Identiteetillä ei tarkoiteta kuitenkaan mitään pysyvää, yhtenäistä kokonaisuutta.

MUISTA: Jokainen ihminen osaa jotakin hyvin ja jokaisella ihmisellä on joitakin hyviä puolia.

Kuitenkin ihmiset ovat usein huonosti perillä vahvuuksistaan, vaikka saattavatkin olla tarkkaan selvillä monista vioistaan ja huonoista puolistaan. Itsensä kehittämisen kannalta omien vahvuuksien tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä voit hyödyntää niitä päättäessäsi millä keinoin aiot edetä tavoitettasi kohti. Mitä enemmän hyödynnät vahvuuksiasi, sitä helpompaa on eteneminen tavoitteen suuntaan.

Tehtävä1: Aseta vihkon ensimmäiselle sivulle kämmenesi ja piirrä sen ääriviivat ranteesta lähtien. Kirjoita jokaiseen sormeen yksi vahvuutesi, positiivinen ominaisuutesi jota itse tai sinulle rakkaat ihmiset sinussa arvostavat. Kirjoita sen jälkeen ranteen kohdalle niitä asioita, joihin näillä ominaisuuksilla aiot pyrkiä (toiveammatti, jatko-opintopaikka, unelmatyöpaikka...)

Tehtävä 2: Piirrä toinen kämmen toiselle sivulle ja sormiin niitä ihmisiä, jotka ovat sinulle tärkeitä (mahdollisimman erilaisia ihmisiä, esim. ei isä ja äiti eri sormiin vaan vanhemmat yhteen). Ranteen kohdalle selitys, millä tavoin he ovat sinulle voimavarana elämässä.

Tehtävä 3: Piirrä kolmannelle sivulle aurinko ja siihen kymmenen sädettä. Kirjoita jokaiseen säteeseen yksi asia, josta ammennat voimaa ja saat tukea elämääsi. Näitä asioita löydät esimerkiksi kulttuurista, tiedotusvälineistä, harrastuksista, kotieläimistä, taiteesta, uskonnosta tms.

Tehtävä 4: Piirrä neljännelle sivulle jokin peikko tai peto, jolla on kolme hirvittävää torahammasta. Kirjoita jokaiseen hampaaseen yksi sellainen este, haitta taikka ikävä ominaisuus, joka vaikeuttaa pääsyäsi asettamiisi tavoitteisiin. Miten aiot voittaa tämän peikon, joka uhkaa tehdä sinusta epäonnistujan yläkoulussa?

B. Menetelmätietoa: Miten taito opitaan?

taito = tieto, joka muuttaa ihmisen toimintaa

I VAIHE

Hae aiheesta tietoa ja opettele säännöt, joita noudattamalla taidon voi oppia. (Opettaja voi mallintaa tarvittaessa sen, kuinka suoritus tehdään.)

Huomaa: liiallinen tieto kuormittaa, pystyt hahmottamaan kerralla vain yhden tai kaksi sääntöä. Lisäksi sinun täytyy opetella noudattamaan sääntöä myös käytännössä.

Muista: tässä vaiheessa et pysty suoriutumaan tehtävästä lähelläkään vaatimustasoa. Opettelu voi olla haastavaa ja jopa pelottavaa.

II VAIHE

Harjoittelet sääntöjä useiden eri harjoitusten avulla. Siis todella paljon harjoittelua eli treenausta. Huomaat, miten toiminta alkaa sujua ja kuormitus vähenee. Vaikeuksia ilmenee tilanteessa, jossa pitää pystyä ottamaan monta asiaa huomioon samanaikaisesti. Kestä siis katkeamisia, häiriöitä yms.

III VAIHE

Tässä vaiheessa taito alkaa olla ns. hanskassa eli automatisoitua (vertaa vaikkapa pyörällä ajamisen opetteluun, tässä vaiheessa et enää kaatuile, säännöt ovat mielessä, reagoit hienosti yllättäviin tilanteisiin jne.). Taito alkaa kehittyä rutiiniksi. Tehtävistä selviytyminen nopeutuu, teet vähemmän virheitä. Joidenkin taitojen osalta pystyt toimimaan ilman että ajattelet koko ajan, mitä pitää tehdä (esim. ajat autoa, vaihdat vaihteita… ilman toimintojen pohtimista ja keskustelet samalla eikä turvallisuudessa ole ongelmaa).

Kolmanteen vaiheeseen päästyäsi voit käyttää energiaasi luovaan ongelmanratkaisuun ja tavoitteiden asettamiseen yhä korkeammalle.

Taitojen oppiminen edellyttää tavoitteellista harjoittelua, turhautumisen tunteiden sietokykyä, uudelleen opettelua (jos on oppinut toimimaan väärin), suostumista pyytämään ja vastaanottamaan apua, sillä yksin et opi.

TEHTÄVÄ:
Kuvaile oikeinkirjoitustaidon hankkimista em. vaiheiden avulla.
Kuvaile em. vaiheiden avulla tilanteet ja asenteet, joilla voit tuhoavimmin estää puhe- ja esiintymistaitosi kehittymisen.
Valitse jokin taito, jossa olet kehittynyt jo kolmanteen vaiheeseen. Selosta, miten kaikki on tapahtunut (ylä- ja alamäet).

HARJOITELLAAN PERUSTAITOJA:

1. VIESTINTÄTAITO

Kokonaisviestintä = kaikkien verbaalisten ja nonverbaalisten keinojen yhteensopivuus

1. Verbaalinen eli sanallinen eli kielellinen viestintä

- puhutut ja kirjoitetut sanat

2. Nonverbaali eli sanaton viestintä

kehon viestit

katseet
ilmeet
eleet
äänenkäyttö
asennot
liikkeet
koskettaminen

välineviestit

pukeutuminen (esim. arki- ja juhla, eri ammatit)
värit
korut
tuoksut
ehostus
esineet

tila

tilan käyttö (esim. huoneiden koko ja sisustus; kenellä isoin huone)
ihmisten välinen etäisyys (kuinka lähellä ketäkin saa olla; esiintyjä ja yleisö)

aika

suhtautuminen aikaan ja ajankäyttöön (täsmällisyys vai myöhästely; mihin käyttää aikaansa)

Nonverbaali viestintä voi tukea ja vahvistaa verbaalista viestintää tai olla sen kanssa ristiriidassa. Elekielen merkitykset voivat vaihdella eri kulttuureissa.


VIESTINTÄTYYLEISTÄ:
= vaikutelma, jonka ilmaisukäyttäytymisesi synnyttää vastaanottajassa. Kumpaa äärityyliä edustat:

puolustautuva: olet varautunut ja varuillasi, vertailet itseäsi koko ajan toisiin ja kontrolloit itseäsi. Koet muut pelottavina ja uhkaavina. Sinulla on vaikeuksia kuunnella ja seurata toisia, keskityt vain tulemaan hyväksytyksi, välttämään epäonnistumisia ja virheitä; jätät jopa tekemättä asioita, jotta et joutuisi syypääksi. Et kerro, mitä ajattelet, vaan luot vaikutelman, että pelaat jotain peliä tai salailet asioita. Vaikutat välillä teeskentelevältä.

avoin: keskityt asiaan ja huolehdit yhteishengestä, panet itsesi likoon ja kohtelet kaikkia samanarvoisina. Haluat olla luonnollinen. Jos joudut sanomaan negatiivisia asioita, varot mitätöivää ja loukkaavaa sävyä. Et paisuttele asioita. Keskityt kuuntelemaan etkä pelkää epäonnistumisia, vaan silloinkin mietit sopivia keinoja päästä eteenpäin. Esität mielelläsi vaihtoehtoja ja otat myös toisten ideoita hyvinä huomioon. Esität kritiikkiä omasta ja muiden töistä suoraan mutta rakentavasti. Et hätiköi tehtävien tekemisessä ja harkitse päätöksiä monelta kantilta.

HARJOITUS: Jokainen menee luokan eteen vuorollaan, ottaa rauhassa puhujan ryhdikkään perusasennon, katsoo kaikkia kuulijoita, tervehtii, sanoo nimensä ja ilmoittaa, mistä asiasta häneltä saa kysellä. Esim.
"Hei, olen Harri. Minulta voitte kysyä skeittilaudastani." Kuuntelijat kyselevät ja Harri vastaa.

HARJOITUS 2: Muodostakaa piiri, jossa kaikki näkevät toisensa. Kertokaa vuorollanne esim. miten tulitte aamulla kouluun, mitä söitte aamupalaksi, millainen on lempiaterianne, mitä kotinne olohuoneen ikkunasta voi nähdä, millaiset vaatteet sinulla oli toissapäivänä ylläsi, miten monta nappia vaatteistasi löytyy yhteensä, mikä nimesi olisi jos sinulla olisi käytössäsi toinen etunimesi jne.

C. Faktatietoa: TERVEHTIMINEN

Tervehtiminen on merkki ystävällisestä asennoitumisesta toista kohtaan. Siksi se kuuluu hyviin perustapoihin ja on osoitus ns. ”sydämen sivistyksestä”. Tervehtimättä jättäminen antaa ihmisestä epäkohteliaan, vastenmielisen ja nokkavan kuvan ja herättää muissa epäilyjä hänen asenteistaan muutenkin.

Kun tulet luokkaan, osoitat tervehtimällä pitäväsi luokkaa tärkeänä ryhmänä sinulle. Tervehtimällä luokkakavereitasi ja opettajiasi, kerrot, että he ovat tärkeitä sinulle. Vastaamalla tervehdykseen he kertovat sinulle, että sinä olet tärkeä heille.

a) kasvokkain tervehtiminen eli face to face

Suomessa: katso toista silmiin, (nyökkää/niiaa), hymyile, ojenna käsi ja purista reippaasti mutta ei liian kovaa. Sano kuuluvasti sopiva ilmaus: huomenta, (hyvää) päivää, (hyvää) iltaa, hei // tuttavallisemmin: moi, terve, moro... Toisilleen läheiset voivat halata.

Kätensä ojentaa ensiksi vanhempi henkilö, nainen tai korkeammassa asemassa oleva. Kylään mennessä isäntäväki kätellään aina. Pienessä tilaisuudessa kätellään kaikki läsnäolijat. Huom. Viimeisenä saapuvalla on aina tervehtimisen velvollisuus ensimmäisenä!

??? Jos jätät tervehtimättä, mitä haluat sillä viestiä? Muista että toisen ohittaminen epäkohteliaasti (mitä tervehtimättä jättäminen on), on voimakas, negatiivinen viesti!

Tervehdi mieluummin liian usein kuin liian harvoin. Tervehdi kaikki tuttujasi ja myös tuntemattomia ihmisiä, kun tapaat heitä rappukäytävässä, hississä, tilausajobussissa ja muissa ”sopivasti suljetuissa tiloissa”. Myös pihassa on kohteliasta tervehtiä vastaantulijaa.

Miten muualla? Muutama esimerkki:

Ranskalaiset kättelevät mielellään jokaista tulijaa. Ystävät, sukulaiset ja tutut tervehtivät kepein poskisuukoin, la bise. On kohteliasta vastata samoin tervehdykseen.

Venäjällä kättely on miesten tervehdys, naisia miehet tervehtivät nyökkäämällä ja sanallisesti. Naiset eivät kättele! Halaukset, selkään taputukset sekä poskisuudelmat ovat hyvin tavallisia varsinkin tuttavien kesken.

Italiassa yleensä kätellään kaikkia paikalla olevia, myös hyvästeltäessä. Ystävät voivat pussata toisiaan poskille.

TEE TESTI: 1) http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/itsetuntemus/testaa-kuinka-hyvin-tunnet-kaytostavat

b) tervehdykset tekstareissa, wilma- ja sähköpostiviesteissä

puhuttelu

Niin tekstarit kuin ennen muuta sähköpostiviestit (myös wilmassa!) kuuluu aloittaa tervehtimällä. ”Hei!” sopii perustilanteisiin kaikissa viesteissä, ”Moi!”, ”Terve!” , ”Heippa!” yms. vain hyvin tuttavallisiin yhteydenottoihin.

Erittäin kohteliaisiin ja virallisiin viesteihin tervehdykseksi ”Hyvä” / ”Arvoisa”. Mukaan voi kirjoittaa tittelin, esim. ”Hyvä kaupunginjohtaja!” tai ”Arvoisa kaupunginjohtaja Markku Andersson”. Virallisissa viesteissä ei voi käyttää Hei! Moi! Terve! -tyylisiä ilmaisuja.

Hymiöt _ Meemit

Työhön liittyviin viesteihin sekä virallisiin kirjeisiin (hakemukset, valitukset, anomukset...) hymiöt eivät kuulu. Myös kavereiden kesken viestittäessä hymiöiden ylikäyttöä pitää välttää. Jos laittaa hymiön joka lauseeseen tai kappaleeseen, teksti venyy häiritsevästi.

Hymiöiden käyttö riippuu viestijöiden välisestä suhteesta mutta myös viestintävälineestä ja viestin tarkoituksesta. Chatissa tulee tulee helposti heitettyä joka kommenttiin jokin irvinaama, mutta esimerkiksi blogissa harvoin tai ei ollenkaan.

kieli

Kannattaa miettiä tarkkaan, kuinka paljon rikkoo oikeakielisyyssääntöjä viesteissään.

a) tekstarit: tekstarin tila on rajallinen, siksi lyhenteet ovat suosittuja. Mutta olisiko asiallisempaa lähettää joskus useampi tekstari kuin lyhennehakkelusta? Mieti.

Isot ja pienet kirjaimet eivät vaadi kohtuutonta vaivaa, kannattaa käyttää. Joissakin tapauksissa viestiä voi olla vaikea ymmärtää, jos alkukirjaimista ei piittaa.

On hyvä kysyä itseltään: mitä hyötyä on siitä, että kirjoitan viestit oikeinkirjoituksen kannalta päin seinää? Kenen etu se on?

b) sähköposti: viestit on aina syytä kirjoittaa kokonaisin lausein ilman lyhenteitä. Vältä puhekieltä kaikissa vähänkin virallisemmissa asioimisviesteissä. Huolehdi aina oikeinkirjoituksesta – se on kaikkien etu.

Pidä mielessäsi viestejä kirjoittaessasi aina vastaanottajan etu; ajattele hänen parastaan!

lopetus

Viestin voi lopettaa käyttämällä vain etunimeä (lempinimeä), jos viestin vastaanottaja on tuttu. Muussa tapauksessa etu- ja sukunimi. Nimeä ei saa koskaan jättää pois viestin lopusta!

Kohteliasta on lisätä nimen yhteyteen jokin sopiva lopputervehdys: Ystävällisesti, Lämpimästi, Ystävällisin terveisin jne. (Jos vastaanottaja on läheinen ystävä, voi käyttää ilmaisuja ”Rakkaasti”, ”Sydämellisesti”, miksei latinaakin ”Tuus” = Sinun jne.)

HARJOITUS 1: Kirjoita Varjalle viesti. Et pystykään lukemaan lukuromaaniasi määräpäivään mennessä, vaan tarvitset lisäaikaa. Sinulla on esittää täysin pätevä syy sekä tarjota uutta opinnäytetyön palautuspäivää. Olet sovitteleva ja neuvotteleva, vastuuntuntoinen oppilas.
HARJOITUS 2: Päätät tiedustella sähköpostitse itsellesi TET-paikkaa Länsiväylä-nimisestä K-marketista. Kirjoita oikeaoppinen hakemus kauppiaalle. Mitä tietoja sinun pitää etsiä hakemukseesi? Mistä löydät ne? Miten hakemus kirjoitetaan? Mitä siihen kirjoitetaan? Ota selvää netin avulla. Käytä kännykkääsi.

Ennen kirjoittamista esittele opettajalle kaikki, miten olet ratkaissut viestien sisällön, tyylin, kieliasun, rakenteen ym. seikat. Kirjoita kumpikin hakemuksesi tekstinkäsittelyllä Libre Officen kansioon.

D. Menetelmätietoa: TUNNEKIELEN TAITO osana hyvää luokkahenkeä

virikkeeksi:

Siihen ei yllä järkevä puhe eikä selitykset.
Siihen ei saada kontaktia, se ei vastaa.
Se ajelehtii mielialojen kourissa.
Hyvin syvällä se tietää
mutta ei tiedä sanoja eikä säveltä.
Se väsyy pimeässä ja hakkaa naulalla seinää.
Se on pimeytensä vanki ja itkee valoa
joka on sille tiedon konkreettinen nimitys.
Se saartaa asioita hurjan kaukaa.
Kaikki on rannatonta ja ulottumattomissa.
Se on niin syvällä että sitä pidetään toivottomana tapauksena.
Sille rähistään ja siitä tehdään Laiskuuden Esimerkki.
Yökaudet se lukee läksyjään ja silti pysyy laiskuuden esimerkkinä.
Se on niin huono että sen äitikin pitää sitä huonona.
Se ei tajua miksei kukaan kuule, vaikka se on
läkähtyä huutamiseen.
Jos se pysyy kilttinä se jää pimeyteen.
Sen on pakko ruveta pahaksi.
Sen se tekeekin kaikkien hämmästykseksi.
Se aiheuttaa hankaluuksia ja häiriöitä.
Mutta pimeyteen se ei palaa, ei millään hinnalla.
ja nimitykset:
niihin se on tottunut pienestä pitäen.

Arja Tiainen
Palava susi, 1977

KESKUSTELEMME RUNOSTA:

1. Kuka runossa puhuu?
2. Kenestä puhuja kertoo?
3. Mitä kaikkia asioita puhuja kertoo runon kohteesta? (Listatkaa)
4. Valitkaa runosta viisi sanaa, jotka mielestänne ovat runon asian kannalta puhuttelevimmat tai merkityksellisimmät. Perustelkaa valintanne.
5. Mikä on runon sanoma eli mitä runoilija haluaa sinun ymmärtävän tai ajattelevan runon lukemisen jälkeen? Millaisia ajatuksia runon sanoma herättää sinussa (kootkaa kunkin ajatukset muistiin)?
6. Kuvailkaa runon tunnelma kolmella adjektiivilla. Perustelkaa valintanne.
7. Jos luokassasi olisi tällainen luokkakaveri, mitä piirteitä voisitte kuvitella hänen
a) pintakuvakseen, b) syväkuvakseen?

OPPIMISEEN LIITTYVIÄ TUNTEITA:

Suoriutumistunteet: syntyvät tilanteissa, joissa ihmiset kilpailevat keskenään; toivo ja ylpeys ovat onnistujan tunteita, ahdistus ja häpeä epäonnistujan. Koulussa ei ole hyvä kilpailla kuin itsensä kanssa, niin ei synny suorituspaineita.

Eläytymistunteet: syntyvät perehtyessä opittavaan sisältöön, esim. historialliset tapahtumat tai romaanin, runon tunnelmat voivat herättää myötätunnon, liikutuksen, vihan... tunteita. Yhtä lailla tunneilla heränneet tunteet voivat olla lumoavia, innostavia tai kipeitä ja ahdistavia (niistä on hyvä puhua opettajalle).

Sosiaaliset tunteet: syntyvät oppimistilanteissa, joissa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ryhmässä sinussa voi herätä ihailua, kateutta, ylpeyttä tai ahdistusta; jokin saattaa ärsyttää, ilahduttaa tai vihastuttaa sinua. Joskus myös joutunet nolostumaan... (puhu opettajalle, jos tunteet ottavat vallan)

Tietoon ja oppimiseen liittyvät tunteet: Niitä syntyy, kun ratkaiset älyllisiä ongelmia. Voit yllättyä uudenlaisesta tehtävästä, kiinnostuksesi herää, innostus kasvaa ja uteliaisuus lisääntyy. Voit myös hämmentyä ja turhautua (etenkin jos oppiminen ei suju toivomallasi tavalla) - puhu siitä opettajalle. Ilo, joka syntyy oivalluksesta, on voimakkain positiivinen tunne. Jos et halua tehdä mitään muuta kuin rutiininomaisia tehtäviä (eli mennä sieltä missä aita on matalin), et pääse kokemaan tätä iloa.

TEHTÄVÄ: Pohdi ja kuvaile omia tunnekokemuksia erilaisissa vaikuttavissa tilanteissa, joihin olet joutunut elämäsi aikana. Mitä olet oppinut? Mikä jäi vaivaamaan? Mikä on antanut rohkeutta? Jne.