Työpajat

Lukuvuosiohje ja toimintasuunnitelma /Tuija R. ja Päivi L.

Toimintasuunnitelma

Työhyvinvoinnin kehittäminen toimintasuunnitelmaan tarkemmin:
1. Oman jaksamisen hahmottaminen/tunnistaminen (ennakointi) -> työhyvinvointioppiminen yhteisönä ja työtekijänä.
2. Työpäivän tauotus-> jokainen kirjaa yhdessä mietityt ohjeet minitauoille (aivohiljaiset hetket) ja taukotilalle.
3. Vuorovaikutushyvinvoinnin kehittäminen (työparityössä, tiimityössä, työyhteisötyössä, esimiestyössä (esimies on läsnä ja hänellä on aikaa kuulla))

Osallisuus
- Pitää olla helppoa matalan kynnyksen tekemistä, jossa oppilaat ja vanhemmat on yhdessä.
- Luokkatasoinen osallisuus on tärkeää ja luontevimmillaan.
- Osallisuus oppimiseen: onko sitä, jos niin minkälaista? -> toimintasuunnitelmassa kirjataan tasot: mitä tehdään vanhempien kanssa toimimisen tasolla ja mitä tehdään oppimisen tasolla. Keksi yksi konkreetti asia, älä keksi enempää. (poisvalinnan taito).


ESIMIESTASOLTA OHJATAAN=MÄÄRÄTÄÄN KESKITTYMÄÄN YHTEEN TAVOITTEESEEN/OSA-ALUE huoltajien osallisuuden alueella.

Toteutumisen arviointi marraskuussa on huono juttu. Toimintasuunnitelmaa voidaan arvioida vasta kevään arviontivesossa.

Toimintasuunnitelma voidaan kirjata eri yksiköissä hyvin erilailla hyvin erilaisista toimintaympäristöistä ja asiakaskunnasta johtuen.

 

Oppilaskyselyn ja huoltajien tulokset / Tella V-O. ja Eija R.

Palautetta kyselystä:
- opettajat ihmettelivät huoltajien vähäisiä vastauksia, vaikka koululla oli järjestetty mahdollisuus vastata
- joitakin teknisiä ongelmia ollut vastaamisessa ja syynä on mm. ollut selaimen ongelma
- huoltajakysely arvioinnin yhteydessä lisäsi opettajien henkistä painetta, lisätehtävä arvioinnin yhteydessä
- voisiko jatkossa tarkastaa kyselyn aikana useammin koulujen vastausmääriä?
- ajankohtana hyvä eli uppoutuu "arvioinnin piikkiin"
- koulupalvelukysely otsikkona vaikea

Kyselystä:
- koulun kerhotoiminnan sisällön suunnitteluun päässyt osallistumaan reilut 20 %. Jatkossa kerhorahaa voisi kohdistaa enemmän kutsukerhoihinkin, jolloin sisällönsuunnittelukin onnistuisi paremmin. Oppilaille järjestetyt kyselyt kerhotoiveista koetaan enemmän "toivomuskaivona"
- reilu 5 % kokee kiusaamista, vanhemmat puolestaan nostavat sen ehkäisyn yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi.
Keinoja mm. vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ja jos kiusaus ei lopu, niin miten tuetaan kiusattua. Oppilaat kokevat, että jälkiseuranta on todella heikkoja ja opettajat eivät näe kiusaamista. Oppilaiden luottamusta tulla kertomaan asiasta tulisi tukea ja vertaissovittelua vahvistettava.
-


Koulujen kehittämistehtävät ja niistä maksettavat korvaukset / Pipsa T. ja Ulla T.

* Hyvinvointiyhdyshenkilö voisi/tulisi olla työpari/tiimi, missä voisi olla sekä henkilökunnan hyvinvointia että oppilaiden hyvinvointia sekä liikkuvaa koulua tukevaa toimintaa ja tehtävänkuvia. 
* Hyvinvointiverkosto on hyvä luoda uudelleen, koska verkosto on luotu ja opettajat valittu jo aiemmin. Kuka vetää verkostoa?
* Kehittämisryhmän/johtoryhmän jäsenet vetävät prosesseja/tiimejään koululla ja ovat samalla koulujen yhdyshenkilöitä. 
* Turvallisuusvastaava on joissakin kouluissa työsuojeluasiamiehen kanssa yhteinen
* Muut tehtävät esim. yrittäjyys, kerhotoiminta ovat koulun omia koulukohtaisia valintoja 
* Tarkastellaan ympäristönäkökulmaa uudelleen ja vahvistetaan resurssiviisasta opetustoimea, päivitetäänkö Ympäristökäsikirjaa enää? Kuka vetäisi opetustoimen ympäristöryhmää?
* Kulttuuriyhdyshenkilön tehtävä ainakin alakoulussa on iso työ
* Voisiko kaikki yhdyshenkilöt olla L-yhdyshenkilöitä kuten L2?

Kannustava kehittämisraha koskee koko koulun henkilöstöä. Jatkossa tulee sitouttaa opettajien lisäksi koulunkäynninohjaajia, sihteerejä.

* Kehittämistehtävä (koulun toimintakulttuurin kehittäminen) on kaikille yhteyshenkilöiden yhteinen, vaikka näkökulma on oma.
* Ehdotus: lauantaityöpäivä 29.9. (luokanopettajat ja erkat) ja lauantaityöpäivä 6.10. (aineenopettajat ja erkat)

* Ys-suunnittelu ja opettajatyöpäivät suunniteltava 'omana oppimispolkuna' osin yhteisenä, osin tiimeittäin ja osin yksilöllisesti
* OPS-agentin tehtävän voi kytkeä myös johtamisresurssiin
* TVA-toiveita: lukuvuoden 19-20 neuvotteluissa tarkastellaan kaupunkikohtaisia kehittämistehtäviä uudelleen ja sekä kehittämistehtäviä OPSiin liittyen

Opetustoimen omat kehittämisryhmät:
- turvallisuustyöryhmä (OPH:n turvallisuusoppaan mukainen) 
- hyvinvointityöryhmä
- talous ja toiminnan ohjaus
-.arviointityöryhmä
- virka- ja henkilöstösuunnitteluryhmä, OVTES?
- opetuksen kehittämisryhmä
- tuen ja oppilashuollon kehittämisryhmä

Voiko olla prosenttiosuus erityistehtävätyöstä?

Hyvinvointi ja oppilashuolto/Seppo H. ja Jon S.

Hyvinvointi ja oppilashuolto:

 

  1. Hyvinvointi yhdysopettajan rooli jatkossa:
    1. Selkeä kytky Korriin
    2. Kyseessä myös oppilaiden hyvinvointi 
    3. Voisiko olla oppilasjäsen mukana silloin kun päätetään oppilaiden hyvinvoinnista
    4. Osaamisen kehittämistä.. kouluttamista kuinka nuoria kohdataan, osallistutaan
    5. Kuinka nuori kohdataan, jos ensimmäinen sana on kiroilua
    6. Seppo kertoi erinomaisesta Kuokkalan mallista, joka oli syntynyt oppilaiden aloitteesta

 

 

 

 

  1. SDQ- kyselyn risut ja kehut
    1. Raskas ja turha. Opettajat tunnistavat ongelmatapaukset muutenkin. Opettaja tulkitsen turhaan itse 
    2. Ei koko ikäluokalle ehkä vain osalle, tuoko lisäarvoa arviointikeskusteluun?
    3. JOs huoli nousee, kuka tulkitsee? Kuka hoitaa seuraamukset? Opettajat kokevat, ettei heillä riitä ammattitaitoa puuttua niihin asioihin.
    4. OPS-prosessi loputtua tulisi karsia turhat pois ja saataisiin koulun ydinasiat esille
    5. Opettajat kokevat, että mitään sellaista ei kyselyllä löydy, mitä ei opettaja jo tietäisi
    6. Voiko SDQ resurssia suunnata esim. Koulupsykologien resurssiin...
    7. Vahvuus ajatttelua voisi kehittää eteenpäin
    8. SDQ voisi toimia tunnistamiseen paremmin yläkouluissa
    9. LAsta vie eteenpäin se mikä hänessä on hyvää, mitä hän osaa (positiivinen CV)
    10. Voisiko olla uudet materiaalit arviointikeskusteluihin..ehkä kunnan oma 
    11. Opettajan vastuu lapsesta on kasvanut
    12. SDQ koonti ja OHR konsultaatio opettajalle voisi auttaa.
    13. Luokanvalvoja tuntee oppilaat huonosti, arviointikeskustelu- koulutus luokanvalvojille (uuden OPS-myötä järjestetty) Pipsan kautta järjestetty. Koettu hyväksi. Voiko jatkaa tulevaisuudessa?
    14. Joku väline, jolla huoli tuodaan pöytään arvointikeskutelussa
    15. Vanhempien vastaaminen vähentynyt
    16. Onko muutamia edes jäänyt ”kiinni” kyselyn perusteella, jos joku edes löytyy, niin haukkuu paikkaansa
    17. Toimiiko ....toimintasuunnitelma.. SDQ ...koonti ja opettaja menee OHR:ään ja saa moniammatillista tukea ennen arviointikeskusteluja

 

  1. Tarvitaanko apua, koulutusta arviointikeskusteluihin
    1. Tarvitaan koulutusta. Johdon määräyksellä.

Tietosuojapaja/ Jarkko L., Pasi P. ja Riina S.

Kehitettäviä asioita:

1. Tarvitaan yleisiä toimintaohjeita, esimerkiksi seuraavien asioiden kohdalla: Oppilaan nimen sanominen esimerkiksi koulun juhlassa? Nimilistojen käyttäminen eri tilanteissa, esim. seinällä? Taksikyytejä ei voida enää yhteisesti tiedottaa huoltajille? Voidaanko tulkita, että se on koulun tehtävän hoitamisen kannalta välttämätöntä pystyä esimerkiksi kokonimeä käyttämään? Missä säilytetään esimerkiksi vertaisarvioinnit, miten dokumentoidaan arviointeja?

Katsottava nämä asiat tietosuojaselosteen kannalta.

2. Tietosuojaohjesivu pitää olla ajan tasalla ja päivittyvä. Resurssoitava ja vastuutettava.

https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjeet/tietosuoja

3. Heti alkusyksystä koulutetaan tutoropettajat ja he kouluttavat edelleen koululla opettajat YS-ajalla.

Jos tulee miltä tahansa kustantajalta suoraan koululle DPA sopimus, kääntäkää aina viesti suoraan Jarkolle! Kaikki DPA:t tehdään kuntatasolla eikä koulutasolla!

Kieli- ja kulttuuriryhmien kyselytunti/Pia B.

Kulttuuriryhmien opetus

  • Maahanmuuttajaopetuksen arviointi toiselle asteelle siirtyessä tarvitaan koulutusta opoille ja erityisopettajille; Milloin annetaan arvosanaoja, numeroita?
  • VSOP:t ja oppivelvollisuusiän ylittäneiden koulupaikka perusopetuksen ja aikuisten perusopetuksen nivelvaiheessa
  •  1 maahanmuuttajaoppilas koulussa vs. 200 oppilasta: samat haasteet opetuksessa, mutta ihan eri reusrssit ja osaamisen taso
  • Taito- ja taideaineet maahanmuuttajille yläkoulussa on hyvä järjestää vs. jos oppilas tulee vastaa 8. luokalle, niin onko pakko järjestää taito- ja taideaineet
  • Kieli- ja kuulttuuriryhmien oppilaiden oppilashuolto: Onko parannusta tulossa? Nyt ei hoitoa, koska vedotaan tuen tarpeessa olevan kielitaitoon.
  • Yksi maahantulleiden nuorten asuminen: yhteistyö sosiaalityöntekijöiden kanssa haasteellista, koska nuorelle ei aseteta rajoja 
  • Romanioppilaiden tuen tilanne, onko yhdyshenkilöä 
Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opetus
  • Ruotsinkielen taito huononee oppilailla jatkuvasti, onko tuntijako kohdillaan? 
  • Voisiko yhtenäiskoulussa, jossa on useampi yksikkö, A2-kielen kuljetuskustannukset maksaa kunta, jolloin ryhmä syntyisi pääkoululle ja kaikki yhtenäiskoulun oppilaat olisivat yhdenvertaisia?
  • A2-kielen budjetointi keskiteltysti eli pois koulujen päältä
  • Voisiko oppilaaksiotto olla A2-kielen perusteella koulua vaihdettaessa ensisijainen?
  • Miksi A2-oppilaille ei makseta kuljetuskustannuksia, mutta oman äidinkielen opetukseen maksetaan?
  •  B1 englannin oppimäärän opettaminen maahanmuuttajille; kuinka käytännössä toteutetaan?


KV-asiat
  • Innostusta KV-asioihin löytyy koululta
  • Kansainväliset vierailijat koetaan hyväksi ja lisää opettajien omaa osaamista
  • Opasoppilaat saavat kehuja kansainvälisiltä vierailijoilta (oppilaiden osallisuus ja kielitaidon käyttö)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä