1) Mieti kuinka paljon aikaa haluat käyttää robotiikkaan ja suunnittele sisältö.
2-4 tuntia kerrallaan on hyvä mitta, riippuen siitä rakennetaanko robotit vai onko ne jo valmiita. Sopivin kohderyhmä ovat olleet oppilaat kolmannesta luokasta eteenpäin - yläikärajaa ei olekaan. Hyvä ryhmäkoko on enintään kaksi oppilasta/yksi robotti. Lisäksi tarvitaan ohjelmointiin jokaista robottia kohden yksi tabletti, chromebook tai tietokone. Ensimmäisillä kerroilla kannattaa edetä esimerkkiharjoitusten avulla. Kaikki harjoitukset on kymmeniä kertoja luokkatilanteissa toimiviksi testattuja. Kannattaa mieluummin edetä rauhallisesti ja antaa oppilaiden ottaa laitteet kunnolla haltuun kuin yrittää kiirehtiä yhteen tuntiin mahdollisimman monta tehtävää.

2) Varaa robotit ja varmista että akut on ladattu.
Tarkista myös onko robotit rakennettu siihen pisteeseen, että niillä voi heti alkaa ohjelmoimaan, vai onko oppilaiden kanssa aloitettava robottien rakentamisesta. Autorobotin rakentamiseen löytyy education-sarjasta selkeät ohjeet, mutta käytännössä pelkästään rakentamiseen kannattaa varata yksi oppitunti aikaa. Oppilaat joilla on legoista paljon kokemusta rakentavat robotin nopeasti ja voivat sitten auttaa hitaampia. Jos paketin mukana tullut paperinen ohjevihko on hukkunut löytyy rakennusohjeet myös Lego programmer sovelluksesta (valitse education versio). Sieltä ne voi tarvittaessa myös tulostaa. Jos koululla on kuluttajasarjan robotti (akun tilalla paristot), löytyy autorobotin rakentamiseen niillä palikoilla ohjeet Asimov - ensimmäiset robottini (Innokas, 2016) kirjasta.

3) Varaa tunnille iPadit tai muut laitteet ohjelmointia varten. Varmista että pystyt itse luokassa peilaamaan iPadin näytön tykille, niin voit antaa perusopastuksen kaikille kerralla. Varmista että laitteilta löytyy tarvittava Lego Programmer sovellus. Opettajan kannattaa harjoitella etukäteen tabletin yhdistäminen robottiin bluetoothin avulla. Tablettisovelluksessa on huomattavasti vähemmän ominaisuuksia, kuin varsinaisessa win/mac koneille asennettavassa ohjelmointisovelluksessa, mutta silti aivan riittävästi alakoulun tasolla tarvittavaan ohjelmointiin. Tablettien hyvänä puolena on myös se, että harjoitukset voidaan tehdä missä tahansa luokassa, jolloin ei olla sidottu tietokoneluokan aikatauluihin. Jos käytät tietokoneita varmista että niille on asennettu Lego programmer ohjelma.

4) Varaa etukäteen käsille mahdolliset muut tarvikkeet harjoitusten mukaan.
Muina tarvikkeina perusharjoituksiin olisi hyvä olla ainakin maalarinteippiä ja jotain pahvilaatikoita, kippoja tms. esteitä. Viivanseuraajarobotin rataan mustaa sähkömiehen teippiä tai mustaa kartonkia.

5) Kannusta oppilaita luovuuteen! Kun perusteet on hallussa älä anna liian tarkkoja ohjeita! Kun ei liikaa kahlitse ajattelua voivat oppilaat päästä oikeaan lopputulokseen tavoilla joita ei itse olisi osannut ajatellakaan. Samalla saavutetaan onnistumisen iloa kun keksitään toimiva ratkaisu itse. Toki ongelmatilanteissa ohjataan eteenpäin.

Kun kokemusta ja taitoja karttuu voidaan antaa soveltavampia projektityyppisiä tehtäviä, joissa robottien suunnittelu ja rakentaminenkin mahdollisimman toimivaksi on osa projektia. esim. oman huvipuistolaitteen, tehdaslinjaston tai sumopainirobotin suunnittelu ja toteutus.