HIPSUTELLEN...

No saatiinhan sitä lunta ihan kiitettävästi! Lumileikit ja talviurheilu ovat vieneet paljon aikaa niin kotona kuin eskarissakin, niin eipä ole tullut kirjoiteltua blogia ihan hetkeen. Nyt kuitenkin oli taas aika istua alas blogin ääreen!

Kerroin viimeksi, että meillä alkaa satuteema; alkoikin. Samaan syssyyn päätimme ottaa kuitenkin myös tuon talvisen luonnon ihmettelyn. Ihan niin laajassa mittakaavassa emme ole ehtineet omia satuja StoryCreatorilla tehdä, kuin olisin halunnut. Nyt projekti taas kuitenkin hyppäsi hieman eteenpäin, josta saan kiittää opiskelijaani Suvia, joka hienosti tarttui iPadiin ja toimeen! Ehkäpä niitä lasten omia satuja saadaan tässä seuraavan viiden viikon aikana useampikin. Alku on hyvä!

Talvista luontoa tutkittiin valokuvaamalla; eskareilla oli tehtävä löytää jotain kaunista talvisesta luonnosta ja kuvata se. Yhdessä muutaman eskarin kanssa mietittiin erilaisia kuvakulmia ja kannattaako kuva ottaa läheltä vai kaukaa. Oikeastaan tästä valokuvaamisesta kiinnostui tosissaan vain muutama; muilla oli kiire lumikinokseen painimaan. Se heille suotakoon!

Ne pari innokasta kuvasivat hienosti lumisia oksia, puita ja pensaita, jotka tuona -15 asteen pakkaspäivänä olivatkin upeita. Projektia on tarkoitus vielä jatkaa ja katsoa sitten videotykillä kaikkien tuotokset. Samat kohteethan voisi kuvata keväällä uudestaan, ja katsella mitä muutoksia on tapahtunut.

Olemme saaneet nauttia ihanista hiihtokeleistä, mutta myös liian kylmiä päiviä siihen touhuun on ollut. Onneksi sisälle linnoittautumiseen löydettiin kuitenkin mielekäs projekti! Jäädytimme kolme erikokoista jääpalaa; yksi maitopurkin kokoinen, yksi puolikas maitopurkki ja yksi n. kolmasosa maitopurkkia. Teimme arviot kunkin jääpalan sulamisajasta ja kirjasimme ne ylös. Seuraavaksi otimme pienimmän jääpaloista ja laitoimme sen maljaan. Viereen asetettiin suuri kello ja sitten iPad teipattiin kahden kynäpurkin väliin tukevasti kamera kohti kelloa ja jääpalamaljakkoa. Sitten vain animaatio-appsi Appstoresta (ilmainen jos ei halua lisätä animaatioon ääntä) ja herätyskello hälyttämään viiden minuutin välein. Aina kun kello soi, joku eskareista kävi painamassa kameran laukaisijaa. Tätä hommaa suoritimme klo 8.30- 14.50. Tosin ruokailun ja päivälevon aikana avustajamme Senja oli korvaamaton apu! Kiitokset hänelle! Tulihan siinä naureskeltua, että tämäkö se nyt on se avustajan rooli.. painaa nappia 5min välein...

Klo 14.50 totesimme, että jääpala oli sulanut ja pääsimme katsomaan valmiin tuotoksen. Aivan mahtava jäänsulamisvideo ja pyörivät kellonviisarit! Lisäjännitystä videoon toi se, että maljakko oli keskeltä kapeampi kuin ylhäältä. Jääpala ei ensin mahtunut kapeasta kohdasta ja jännityksellä seurasimme koska molskahtaa; se tapahtui hieman ennen puoltapäivää :)

Tämä projekti poiki muutaman pienemmän animaatioprojektin; linnanrakennus palikoilla, palapelin kokoaminen ja auton piirtäminen. Ja tietty pari ninjavideota myös, kuinkas muutenkaan. Näitä pienempiä lapset tekivät itsenäisesti; joskin kameran paikallaan pitäminen koettiin haasteelliseksi.

Yksi suuri animaatioprojekti on tarkoitus toteuttaa kevään aikana; siitä myöhemmin lisää. Tällä hetkellä meitä työllistää Book Creatorilla tehtävä ”Eskarin vuosikirja 2015”. Jokainen lapsi saa tehdä oman aukeman. Siihen tulee selfie, omia piirustuksia/valokuvia ja vastaukset kolmeen kysymykseen:

1. Mikä sinusta tulee isona? Miksi?
2. Paras eskarikaverisi ja perustelut!
3. Mikä on mukavinta maailmassa?

Ystävänpäivän aattona lisäsimme vielä osion "Muiden mielestä olen...".Tähän eskarikaverit keksivät positiivisia asioita sivun päähenkilöstä.Suosittuja kommentteja olivat mm. Hyvä kaveri, taitava piirtäjä tai lukija.

Muutama aukeama on jo tehty ja tekeminen on ollut antoisaa sekä minulle, että lapsille! Toivottavasti saamme vanhemmilta lupia jakaa valmista kirjaa ryhmän vanhemmille; mahtava eskarimuisto!

Hipsuttelemisiin!
p.s. Tässä muutama kaunis eskareiden ottama talvikuva

..ja tässä vielä kuva tuosta jäänsulatusprojektin hienosta asetelmasta..lapset ideoivat kuvaustelineen..toimii!

Virve